ihan vaan siitä syystä että pelottaa/ei halua synnyttää luonnollisin menetelmin..
Saako keisarinleikkauksen
**tintti**
202722
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
neuvolasta vain pyytää lähete pelkopolille ja siellä sitten hyvät perustelut, niin kyllä sen saa..
Asia ei ole ihan noin yksioikoinen kuin annat ymmärtää.
Nlasta saat kyllä lähetteen äitiyspolille (erillisiä mainitsemiasi ns. pelkopoleja ei ole vaan ne ovat keskittyneet äitipolien/synnytyssairaalan yhteyteen) jossa kätilön sekä lääkärin kanssa pitkään ja hartaasti keskustellaan ja pohditaan asiaa.
Sektiolupaa ei kovin heppoisin perustein nykyään anneta vain ns. synnytyspelosta kärsivälle, taustalla täytyy olla jtn muutakin esim. edell. synnytys ollut rankka tai ollut jtn hämminkiä, mahd. edellinen sektio (ei aina suoralta kädeltä tarkoita sitä,että seuraavakin synnytys päätyisi sektioon), tarjontavirhe, riittämättömät lantion mitat, sairaus jne.
Itse synnytyspelon vuoksi harvemmin annetaan sektiolupaa, huom. jos taustalla ei ole muuta problematiikkaa, poikkeuksiakin tietysti on, hyvin harvoin kylläkin.
Äidit jotka haluavat sektion luulevat, että se on helpompi tapa saada lapsi ulos, mutta näin ei ole kuin itse tekniikan osalta.
Sektio on AINA LEIKKAUS ja siinä on omat riskinsä joista ei aina välitetä vaikka niistä kerrottaisiinkin hyvin ponnekkaasti.On myös lääkärin vastuulla jos leikkauksessa tapahtuu jtn, tällöin lääkäri on vastuussa päätöksestään ja silloin monesti unohdetaan se potilaan oma vastuu, kun hän on vaatimalla vaatinut ko. synnytystapaa eli sektiota...
En väheksy pelkoasiaa, itsekin synnyttäneenä ja kätilönä toimiessani (en ole mikään ikäloppu vaan kolmenkymmenen vuoden pahemmalla puolella) mutta nykyään ehkä liiankin herkästi halutaan saada kaikki "tänne nyt ja heti" sekä pelätään uutta ja tuntematonta, joka tietysti normaalia.Mutta mutta, jokaisen raskaaksi haluavan naisen ja raskaana olevan naisen tulisi pohtia myös sitä, että miten se lapsi sieltä oikein ulos tulee eli sitä, että alateitse synnyttäminen on luonnollisin tapa saattaa lapsi ulos...
Usein suurimmat pelot/tietämättömyys ratkeaa, kun on keskustellut kätilön ja lääkärin kanssa.
Internet on hyvä keksintö mutta valitettavasti sieltä löytyy hyvin paljon sellaistakin tietoa jota raskaana olevan naisen ei tarvitsisi lukea/imeä itseensä.On hienoa saada vertaistukea sekä lukea erilaisia kommentteja, mutta aina tulisi muistaa, että jokainen ihminen on yksilö ja sitä ei tulisi yleistää sinuun, minuun, naapurin Liisaan tai johonkuhun muuhun, koska asioilla on tapana suurentua mitä enemmän on negatiivisia kokemuksia ja valitettavasti ne ovat ne jotka asioita ruokkivat, ei niinkään positiiviset.
Toivottavasti löydät pelkoosi jonkin ratkaisun mutta älä ajattele sektiota ainoana vaihtoehtona lapsen ulossaattamiselle.Tsemppiä sinulle.
myönnettäköön, että yksinkertaistin viestini äärimmilleen, kun äkkiä vain vastasin. :D eli, pelkopoli on tosiaan äitiyspolin yhteydessä. itse en käynyt siellä kuin kerran, mutta jotkut kai käyvät useammin. itse mietin ko. asiaa koko raskauden ajan, ja perustelut olivat todellakin pitkälle mietityt. siellä polilla keskustelin pari tuntia erittäin mukavan kätilön kanssa, lääkärikeskustelu hoitui muun ä.poliklinikkakäynnin yhteydessä. tämän jälkeen sovimme, että jään miettimään asiaa, ja kerron päätöksestäni sitten seuraavalla ä.polikäynnillä. nuo käynnit siis edelleen muista syistä..
ja hyvät perustelut tosiaan saa olla, mikään "ei huvita" -juttu ei riitä.. mutta ei taustalla sinänsä tarvitse olla muuta kuin kova synnytyspelko, siellä pelkopolilla vain selvitellään mistä se pelko johtuu ja mitä tarkalleen ottaen pelkää, ja olisiko se pelko hallittavissa asiatiedolla ja keskustelulla, tai vaikka ns. synnytyssuunnitelman tekemisellä. näin siis minulle siellä kerrottiin.
sektion helppous/vaikeus riippuu suurelta osin äidistä itsestään. minulle sektio oli todella helppo ja hyvä kokemus, en tietenkään voi sanoa että se olisi sitä kaikille muille.. itse olen vain kyllästymiseen asti saanut kuulla kommentteja siitä, miten älyttömän helpolla olen päässyt, miten vähillä kivuilla, miten pirteä & kunnossa olin jo pari päivää leikkauksen jälkeen jne. ja näin oli omastakin mielestäni, mutta tämä on TIETYSTI yksilökohtaista.
itse sektion kokeneena voin sen verran pelkopolista (ainakin omastani) sanoa, että siellä kyllä sektion vaikeutta liioitellaan aika rankasti. eikä siis sanota, että JOTKUT ovat tosi kipeitä, vaan yleistetään se koskemaan kaikkia. ehkä tämä sitten karsii joukosta ne, jotka eivät pelkosektiota oikeasti "tarvitsekaan", en sitten tiedä. ei se synnyttäminenkään kuitenkaan (aina?) niin auvoista kai ole? kaikki kunnia tietysti niille, jotka siitä ovat "suoriutuneet".. =)
omassa tapauksessani vauva ratkaisi asian, eli päätti jäädä perätilaan. tästä syystä sitten leikattiin. mutta ap:lle: kannattaa ottaa kaikki p.polilla saatava tieto avoimesti vastaan, mutta muistaa kuitenkin, että kyse on SINUN ruumiistasi ja lapsestasi. oma äitiyspolilääkärini sanoi, että "tänä päivänä ei ketään voi pakottaa alateitse synnyttämään, jos hän ei sitä itse tahdo". olen tästä kirjoittanut aiemminkin, mutta sanon vielä, että siellä tutkimushuoneessa olleet kätilö & sh kyllä kohottelivat hieman kulmiaan tuon lääkärin kommentin jälkeen. mutta niinhän se loppujen lopuksi on..
onnea ap:n odotukseen & päätöksentekoon!
Tuttuni halusi sektion toista lasta odottaessaan koska ensimmäisessä synnytyksessä kaikki oli mennyt pieleen, ja äidille oli jäänyt niin fyysisiä kuin henkisiäkin vaurioita. Siitä huolimatta hän joutui taistelemaan sairaalan "kuulusteluissa" todella rankasti. Sai sitten kyllä sektion.
Moni sektiota haluava ei ehkä ota huomioon sitä, että se vaikeuttaa myös tulevia raskauksia. Sektiolla ei myöskään voi synnyttää kuin korkeintaan kolme lasta, vähän sektion onnistumisesta riippuen.
onko kolme tosiaan enimmäismäärä? muistaisin kuulleeni neljästäkin sektiosta.. onnistumisesta riippuen tietysti.
Ymmärrettävää kohdallasi, että olet saanut sektion, koska kyseessä on ollut tarjontavirhe.Perätilat menevät aika usein sektioon, äidinkin tahdosta, mutta kyllä niitä synnytellään hyvällä menestyksellä myös alateitse jos vain lantionmitat, lapsen koko sekä äidin motivaatio ovat riittävät.Valitettavan usein saa kuulla (siis on nlassa kerrottu), että äiti on informoitu perätlasynnytyksen osalta suoraan sektioon, koska se ei ole ainoa mahdollisuus.Nykytietämyksellä ja taidolla myös perätilasynnytykset alateitse ovat kasvamaan päin.
Ja mitä tulee mainitsemaasi liioitteluun "pelkopolilla" sektion vaikeudesta niin kyse ei ole siitä onko sektio vaikea vai helppo vaan siitä, että sektiossa on riskinsä.Miettikäähän nyt, kun vatsa revitään auki, niin se ei ole mikään pieni juttu (ok, aika ronskisti sanottu mutta näinhän se on.Jos kyseessä olisi jokin muu vastaava toimenpide vatsan alueelle, niin kyllä moni harkitsisi asiaa vielä uudelleen ellei olisi välttämätön pakko ko. operaatiota tehdä).
Mitä tulee em. sektion riskeihin niin kipu on niistä pienin harmi tai ainakin syy jonka itse informaatiota antaessani mainitsen.Suurimmat riskit liittyvät vuotoihin, tulehduksiin sekä mahd. leikkauksen aikana tapahtuviin komplikaatioihin - eli leikkaus on aina leikkaus.
Riskeihin lukeutuu myös kohdun kestävyys seuraavissa raskauksissa eli kohdun arpeutuminen on oma seikkansa.Mitä enemmän sektioita takana sen suurempi riski seuraava raskaus on.
Mitä tulee alatiesynnytykseen niin eihän sekään aina niin auvoista ole mutta se on ehkä kuitenkin se luonnollisin tapa saatta lapsi ulkomaailmaan, kipuineen päivineen.
Kommentoin tässä myös jo seuraavaankin kysymyksen eli kuinka monta lasta voi sektion jälkeen vielä saada.Sekin on tapauskohtaista mutta kolme sektiota alkaa olemaan jo rajoilla ja kyllä tuo neljä on aika ehdoton raja.Silloin lääkäri jo lähestulkoon määrää ns. raskauskieltoon, koska seuraava raskaus uhkaisi jo äidin henkeä ->kohtu ei enää kestäisi kovin monen operaation jälkeen.Asiaa voi verrata rikkinäiseen reppuun eli kuinka moneen kertaan sen paikkaa ja täyttää painavalla tavaralla ja se hajoaa taas, ja taas pitää parsia ja taas hajoaa...
Sektioden määrässä ei 3 ole mikään standardi. Joillakin kohtu kestää jopa kuusikin sektiota, mutta voi käydä kuten minulle, että kahden sektion jälkeen ei enempää suositella. Se riippuu naisesta ja päällepäin ei tiedä miten kohtu parantuu. Itsellä sektiosta toipui nopeasti ja arpi hävisi olemattomiin, mutta silti nyt on lapsi lkm. täynnä.
juu, ehkä minun kohdalleni osui vain vähän erilainen kätilö. :) painotus oli nimittäin tosiaan siinä, kuinka hidasta&vaikeaa keisarinleikkauksesta leikkauksesta toipuminen on. leikkauksen yleiset riskit kyllä mainittiin, mutta lyhyesti. ja tuosta sektioiden enimmäislukumäärästä ei ollut puhetta ollenkaan, sinänsä kummallista kun pelkosektion ollessa kyseessä voisi kuvitella, että ne mahdolliset seuraavatkin lapset tulisivat sektiolla.
Pelkosektion haluavilla tuskin on mikään suurperhe tähtäimessä, että siinä mielessä en usko tuon kolmen lapsen (tai kahdenkaan) saamisen olevan mikään järkytys/este. Hyvä kun yhden uskaltaa peloiltaan tekaista...
Tuo kolme ei ole mikään ehdoton raja, itselläni on aina annettu "lupa" vielä yhteen, ja esimerkiksi sterilisaatio jäi viimeksi vielä tekemättä, kun kuulemma ihan hyvin vielä yhden voi tehdä, jos haluaa. Tokihan riskit kasvavat, mutta ne ovat myöskin tiedossa. Seuranta on tarkempaa, eikä raskautta päästetä täysiaikaiseksi missään tapauksessa. Tiedän myös äidin, joka on synnyttänyt kuusi lasta sektiolla.
Liekö tämä sitten jotenkin sairaalakohtaista, mutta täälläpäin ei todellakaan ole mitään "kolme lasta on maksimi-ajattelua".
Sektio tehdään AINA lääketieteellisen syyn vuoksi (useita eri). Synnytyspelko on lääketieteellinen indikaatio sektiolle.
Uskon, että tuo kerrotaan jossain vaiheessa kätilöopintojakin?
Sisälukutaitoa myös tarvitaan...joten luehan uudestaan ed. viestini, joka on täyttä asiaa sekä ajantasalla olevaa.
Synnytyspelko on indikaatio, totta, mutta hyvin harvoin sitä yksistään käytetään, aina on lisänä jokin muukin indikaatio kuin synnytyspelko huom. uudelleen synnyttäjällä.Ensareille hyvin harvoin sektiota suodaan synnytyspelon vuoksi jos ei ole aiempia synnytyksiä/kokemuksia (kuinka voisikaan olla, kun on ensari, mutta valitettavasti näin on) tai sairauksia tms. joita ed. listassa jo oli ja harvassa nämä ensarit ovatkin joille sektiota annetaan sypen vuoksi aivan tuosta vaan, valitettavasti.Poikkeuksia tietysti on mutta se on hyvin pieni joukko prosentuaalisesti koko synnyttäjien lukumäärästä, joka saa sektion PELKÄN sypen vuoksi, edelleenkin valitettavasti.
Ja nyt joku taas älähtää, että minä sain, ja minä sain ja minä sain...Juu, mutta kuten totesin jo, niin se on hyvin pieni joukkio joka sen saa ja se ei napsahda kuin Manulle aamiainen eli perustelemaan joutuu sekä käymään keskusteluja eri kätilöiden sekä lääkärienkin kanssa.
On ikävää, että jos täällä antaa asianmukaista ja ajantasalla olevaa kommenttia asiantuntijan ominaisuudessa ja pyrkii neuvomaan, niin aina joku älähtää ja on olevinaan oikeassa...Hyvät ihmiset, muistakaa, että jokainen on yksilö ja jokaisella raskaana olevalla sekä synnyttäjällä on yksilöllinen kokemuksensa ja tarpeensa.Enkä kiusallani laittanut ed. viestissäni faktoja tai halunnut aiheuttaa mielipahaa sektion saamisen vaikeudesta mutta, kun ne valitettavasti ovat faktoja joihin nojataan hyvin paljon "sektiolupaa" annettaessa.Jotkut ihmiset voivat saada väärän kuvan asioista, kun lukee näitä juttuja.On erittäin ikävä joutua pettymään, kun ei se asia mennytkään niin kuin oli ajatellut ja lukenut jstn palstalta, kun esim. menee lääkäriin ja haluaa sektiota ja se ei olekaan läpihuutojuttu...Eli täytyy olla varovainen mitä näilläkin palstoilla kertoo/lukee, koska NE ASIAT EIVÄT OLE KIVEEN KIRJOITETTUJA.
Vaatii hyvin paljon taitoa, niin kätilöiltä kuin lääkäreiltäkin kyetä hahmottamaan isohkosta joukosta (sypestä on tullut hieman ehkä jo ns. muotitauti - ja taas joku älähtää, mutta valitettavasti näin asiantuntijan näkökulmasta sen havainnoi kaikista parhaiten) todella ne jotka tarvitsevat apua synnytyspelkonsa vuoksi ja löytää apukeinot kuinka heitä auttaa.Ja ainoa oikea vastaus ei ole se sektio vaan joskus ongelma voi olla paljon syvemmälläkin ja voidaan tarvita muutakin apua.
Kannattaa myös neuvolassa keskustella jos synnytys arvelluttaa, koska äitiysneuvolan terveydenhoitajilla on myös oma vastuunsa; hehän pitävät ns. perhevalmennuksia joissa pitäisi synnytykseen liittyvistä asioista saada myös asiantuntijatietoa.
Ennakkoluulottomuutta ja uskoa omiin kykyihin sekä rohkeutta peliin hyvät tulevat äidit ja jo olevat!Alatiesynnytys on yksi elämän tärkeimmistä asioista, joka naiselle on suotu jota mies EI SAA kokea, joten pitäkää siitä kiinni ja nauttikaa äitiydestä vaikka se välillä kivikkoiselta tuntuiskin.
pakko kommentoida tätä, huh huh,sulla on tuo asenne hieman ylimielinen ja väheksyt mielestäni rivien välistä melkoisesti toisten näkökulmaa/pelkoa vaikka toisaalta ymmärrät.Olet oikeassa että sektiota ei tietenkään helpolla saa mutta oikeus on jokaisella sitä toivoa.Ja kukapa tässä keskustelussa oikeasti älähti?Kyllä sinunkin asiantuntijana täytyy pystyä kestämään kritiikkiä ja erilaisia näkökantoja, ei voi aina olettaa saavansa ihmiset käännytettyä omalle kannalleen.Valitettavasti joskus koulutetuilla ihmisillä ei ole tarpeeksi sydäntä mukana työssään joka hieman ilmenee kyseisen henkilön kommenteissa.
"Kommentoin tässä myös jo seuraavaankin kysymyksen eli kuinka monta lasta voi sektion jälkeen vielä saada.Sekin on tapauskohtaista mutta kolme sektiota alkaa olemaan jo rajoilla ja kyllä tuo neljä on aika ehdoton raja."
Esimieheni vaimo on saanut kahdeksan lasta sektiolla.
Ottamatta kantaa nyt tähän iänikuiseen jahkaukseen alatiesynnyttämisen luonnollisuudesta , sektion riskeistä ym. niin KYLLÄ, sektion saa ainakin pääkaupunkiseudulla ihan puhtaasti pelon takia ihan jo ensisynyttäjäkin. (itse pelkosektion läpikäyneenä).
Mielestäni synnytyspelko ei saa olla este lasten hankkimiselle. Ilman tietoisuutta pelkosektiosta meillä tuskin olisi lapsia ja elämämme olisi ihan erilaista, koska pelko olisi varjostanut ja tehnyt elämästämme köyhempää, rajoittunutta. Pelko on pelkoa ja ihan eri asia kuin jännittäminen. Moni "turhempikin" pelko lamauttaa ihmisiä yhteiskuntakevottomaksi, pelkojen vangiksi, lääkkeiden syöjiksi.
Kyllä sektion saa pelon vuoksi. Itselleni tehty myös.. mutta täytyy sanoa, että voit varautua melkoiseen painostukseen pelkopolilla kätilöiden ja lääkäreiden tahoilta. Missään nimessä helpolla sektiota en saanut.
Itse olin myöskin varautunut alentavaan ja painostavaan kohteluun pelkosektion takia, mutta itse sain kyllä asiallista kohtelua, enkä joutunut "taistelemaan" sektion saadakseni. En usko, että sektion kukaan haluaa huvin vuoksi ja sen takia en ymmärrä miksi jo valmiiksi pelokasta ihmistä kiusataan ehdoin tahdoin. Tällaiset kätilöt ja lääkärit eivät ole oikeita henkilöitä kyseiseen työhön (siis pelkopolityöhön).
Mutta tosiaan itse sain asiallista kohtelua eli faktat faktoina, mutta päätöksen synnytystavasta teimme minä ja mieheni. Pointtina oli, että faktat on meille kerrottu ja ymmärsimme itse mihin olimme ryhtymässä sama mihin synnytystapaan päätyisimme.
Meillä meni aivan samalla lailla. Ei siis kannata ruveta sitäkin pelkäämään, että pelkopolilla pelotellaan lisää. Asiantunteva henkilökunta kertoo faktoja ja vastailee kysymyksiisi - ei painosta sinua synnyttämään alateitse!
synnyttää alateitse. Riippuu ihan sitten keskustelun osapuolesta, kuinka helposti tuo leikkauspäätös tehdään. Toiset ymmärtää pelkoja paremmin kuin toiset.
Ja kun se leikkauskin on aika iso sellainen, ja siitä toipuminen on pahempaa toisilla kuin normaalisynnytyksestä, niin kumman sitten valitsetkaan, niin jotain kipua aina on tarjolla. Jos et ole aiemmin synnyttänyt, niin et tiedä, kuinka helppokin tuo alatie voi olla.
Itse en olisi leikkausta halunnut, mutta siihen melkein vuorokauden synnytyksen jälkeen päädyttiin. Leikkauksessa tuli iso verenvuoto yms. Kuitenkin minulla tuuri, eli toivuin leikkauksesta silti tois nopsaan. Alle kuukaudessa olin ihan hienossa kunnossa.
Toisilla voi mennä kuukausia toipua leikkauksesta, samoin kuin toisilla ei tule repeämiä ja toisten repeämät vaivaavat kuukausia.
että tuskin pelkosektiolla luikuhihnalla lapsia tehdään, hyvä kun yhtä lasra saa pelon vuoksi aikaiseksi. Itselläni juuri tälläinen tilanne. Lapsen yrittäminen on pelon takia jäänyt. Olen jo viime metreillä siihen hommaan. Mietin tässä pääni puhki otanko sektion riskit, vai jäänkö lapsettomaksi synnytyspslon takia. Lääkäri sanoi kans pelkopolilla, ettei ketään pakoteta synnyttämään, mutta luetteli sektion riskit perään. Huh, huh hemmetti, että ihnottaa tälläinen pelko...