Alkoholi! jotkut vihaavat ja jotku rakastavat liikaa. Minun suhde alkoholiin: vihaan katkerasti, en käytä juuri lainkaan joskus saatan ottaa muutaman.
Viheliäinen tuote monille.
Isäni oli alkoholisti, ex mieheni oli alkoholisti. Kuinka alkoholi pilaakin monen hienon ja hyvän ihmisen elämän, siitä tunnen surua. Tavallaan kuningas alkoholi pilasi minunkin elämän, vanhempieni kautta. Sairastuin läheisriippuvuuteen, verrattavissa alkoholismiin. Olen läpi elämäni miettinyt miksi elämä on niin vaikeaa? Miksi minä olen niin vaikea? Miksi kanssani on niin vaikeaa elää? Miksi voin aina pahoin ja masennun helposti? Vastaus siihen on : LÄHEISRIIPPUVUUS, menetetty lapsuus, opetetut viidakonlait lapsuudessa, älä tunne, älä luota, älä puhu!!! Kuningas alkoholi.
Tänä päivänä suren menetettyä lapsuuttani, omien lasteni tuskaa ja surua, vihaa ja katkeruutta. Yksinäisyyttä ja pelkoa tulevaan.
Jos tarinassani on sinulle jotain tuttua, käy tutustumassa kotisivuihini: http://groups.msn.com/riippuvaiset/_whatsnew.msnw
Viheliäinen tuote monille.
Isäni oli alkoholisti, ex mieheni oli alkoholisti. Kuinka alkoholi pilaakin monen hienon ja hyvän ihmisen elämän, siitä tunnen surua. Tavallaan kuningas alkoholi pilasi minunkin elämän, vanhempieni kautta. Sairastuin läheisriippuvuuteen, verrattavissa alkoholismiin. Olen läpi elämäni miettinyt miksi elämä on niin vaikeaa? Miksi minä olen niin vaikea? Miksi kanssani on niin vaikeaa elää? Miksi voin aina pahoin ja masennun helposti? Vastaus siihen on : LÄHEISRIIPPUVUUS, menetetty lapsuus, opetetut viidakonlait lapsuudessa, älä tunne, älä luota, älä puhu!!! Kuningas alkoholi.
Tänä päivänä suren menetettyä lapsuuttani, omien lasteni tuskaa ja surua, vihaa ja katkeruutta. Yksinäisyyttä ja pelkoa tulevaan.
Jos tarinassani on sinulle jotain tuttua, käy tutustumassa kotisivuihini: http://groups.msn.com/riippuvaiset/_whatsnew.msnw
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuohon voisi sanoa paljonkin, yritän välttää sitä.
Negatiivisuuden voima on valtava, ja se kaikki omasta itsestä pois. Miksi siis?
Omassakin menneisyydessäni on yllin kyllin ammennettavaa, sellaista, jossa voisin kieriskellä tai rypeä ja täyttää jokaisen jäljellä olevan päiväni ja minuuttini negatiivisuudella.
Mutta en tee niin, vaan aloitan jokaisen päiväni puhtaalta pöydältä.
Juuri negatiivisuudesta pitää päästä irti. Näitä
tunteita ovat viha, suru, syyllisyydentunne, inho,
katkeruus, toisten syyttely, itsesääli ja turhautuneisuus.
Kaikki nämä vek keinolla millä hyvänsä. Läheisriippuvuus on mielestäni huonoa itsetuntoa ja syyllisyydentunnetta. Ei kyllä mielestäni kannata perustaa kerhoa ja jatkaa siinä itsesäälissä pyöriskelyä.
Itse olen päässyt hajonneesta minästäni eheytymään bioenergian avulla.
Kaikilla on jotain ongelmia joskus, olisi outoa jos olisi pelkää silkkiä aina mutta ongelmat tulee kohdata oikealla tavalla.
Himpun verran negatiivisuutta peliin; pihisen kiukusta kuullessani tai nähdessäni läheisriippuvuus -termin. Se mielestäni on terminä tai ilmaisuna yhtä paljon tyhjän päällä kuin esimerkiksi AA-hokema; "tunne-elämän sairaus".
Tällaisilla sanoilla puhutaan, niitä käytetään, ja yhtään ymmärtämättä mistä saattaisi olla kysymys.
Grrrrr...
En käy jahkaamaan sen enempää, seuraava linkki johtaa Tampereen yliopiston Psykologian laitoksen sivuilla esitettyyn samaa asiaa koskevaan kritiikkiin:
http://www.uta.fi/laitokset/psyk/opiskelu/opetus/opetusmateriaalia/psyhair_1999/a7_8.htm
ne AA:laiset sano vaan että alkoholismi on sairaus jolle ei voi mitään ja lisäksi se saattaa kaupan päällisiksi olla periytyvä. Ja vielä paremmalla syyllä sille ei voi muka mitään?
No joo, tartuin tuohon "tunne-elämän sairaus" -ilmaisuun, kun sitä niissä piireissä viljalti viljellään. Pitänee kai taas korostaa, että mistään AA-vastaisuudesta ei kohdallani sinänsä ole kyse, kritiikistä kylläkin.
AA:n sisäinen kritiikki on ns. "ummessa". Monet valistuneemmat AA-laiset kyllä kuuntelevat ulkopuolista kritiikkiä ihan mielellään, ja välillä hiljaiseen ääneen ovat valmiita jopa yhtymään siihen.
Yksi poikkeus AA:n sisäisen kritiikkin olemattomuuteen löytyy tästä linkistä:
http://www.webalcoholic.com/selvaratkaisu/index.php?id=108
No voi että, oot varmaan lukenut Virtaheposi. Oisko jo aika lukea seuraavatkin Hellstenin kirjat (ensin vaikka se Elämän lapsi) ja jatkaa elämäänsä. Ällös jääkö uikuttamaan!!!
Minä olin se Virtahepo-nainen ja minulla on 4 aikuista tytärtä, joiden traumat MINÄ olen juomisellani ja luonteeni vääristymillä aiheuttanut - ei kuningas alkoholi. Minä se olin, minä.
Ja minä olen pian 20 vuotta ollut juomatta. Arvaa, onko ollut helppoa tämän syyllisyyden kanssa. Ei ole ollut.
kirjat on kaikki luettu ja terapiassa käyn. Homma hanskassa. Mielipiteeni kerroin, mitäpä tuota tuomitsemaan ketään tai mitään. Suututtaa vaan välillä se että mitä olen omille lapsilleni aiheuttanut.
Äitini kanssa en voi keskustella asioista koska hän ei kykene ikinä asiaa ymmärtämään, syytä en.