kaiken uhalla

Peruskoulutus on ilmaista ja jopa pakollista, lukiossa alkaa kauhea ininä, kun kynät ja kirjat pitää ostaa itse, ja nykyajan muodikkain valitus on se, että opintolaina on niin kallista, ettei yliopistossakaan voi millään pärjätä. Ai niin, se ilmainen kouluruoka on myös yököttävää.

Harva vanhempi Suomessa tekee kolmea duunia, jotta vielä päiväkoti-iässä oleva lapsi pääsisi vanhempana edes lukioon. Vasta kolmenkympin lähestyessä suomalainen ymmärtää, miten käsittämättömän antelias koulutusjärjestelmä meillä on, mutta sittenhän se on myöhäistä, kun jo omat lapset veisaavat sitä ikivanhaa virttä.

No Suomessa ei ole lukukausimaksuja ja se on hyvä asia. Suomessa valtio jopa maksaa opiskelusta. Mutta tällä palstalla ilmenevä "valitus" opintotukien riittämättömyydestä ei välttämättä ole aiheetonta.

Maailmassa on monia maita, joissa asiat ovat paljon huonommin kuin Suomessa. Eihän meillä siis voi yksinkertaisesti olla mitään ongelmia, koska aina löytyy joku kehitysmaa, jossa asiat ovat vielä huonommin. Eikös tällainen ajattelu ole järjetöntä? Eli Suomessa on paljon juoppoja, mutta ei se haittaa, koska Venäjällä on vielä enemmän?

Olemme toki iloisia, että meille maksetaan opintotukia ja opiskelusta ei tarvitse erikseen maksaa, mutta jollei opintotukijärjestelmälle tehdä jotain, niin pian meilläkin vain rikkaiden skideillä on varaa opiskella. Inflaatio on syönyt opintotuesta ostovoimaa jo pitkään, ja tämä jatkuu edelleen. Lain mukaan kaikilla pitäisi olla Suomessa tasavertainen mahdollisuus opiskeluun, mutta näin ei taida kauaa olla. Eli repikää siitä!

Kiitollisena tietenkin kaikesta tuesta ja ilmaisesta peruskoulutuksesta, safkasta etc..
Mietitään silti millä opiskelija elää, kun tuet ovat riittämättömät. Tienatakkaan ei kuitenkaan saa, mikä on järjenvastaista.
Jos vaikkapa sijoittaisin rahani nyt ennen opiskelun alkua ne katsotaan alentavasti opinto- ja asumistukeen. Tienata ei saa, kuin 500 kuussa..
Toisaalta työnteko on taas este opiskelulle,
joten kyllähän tässä mättää joku ja pahasti.

Usein kaikki, mistä käytetään nimitystä "ilmainen", on helvetin kallista. Oli kyse sitten ilmaisesta kouluruuasta tai opiskelusta - kaikesta maksetaan ja vielä pakollisesti. Ensinnäkin nuorten opiskelijoiden vanhemmat maksavat veroja, joilla rahoitetaan opiskelu ja tuet. Opiskelijat valmistuttuaan maksavat veroja. Keskimääräisesti korkeasti koulutetuilla on suuremmat tulot, joten he maksavat myös enemmän veroja. Karkeasti sanottuna opintotuki on pakkolaina, joka maksetaan takaisin veroina. Eikö siis ole kohtuullista vaatia, että verorahoilleen saa vastinetta silloin, kun sitä tarvitsee? Lisäksi näiden korkeasti koulutettujen verorahoilla ylläpidetään suomalaista sosiaalijärjestelmää, joka esim. suorittaa opintotukea suuremman tulonsiirroon myös aikanaan opiskelleiden palkansaajien tuloista työttömien ja päihdeongelmaisten tileille.

Historiasta nykyaikaan
---------------------------

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten korkeammin koulutettujen ja tavallisten työntekijöiden palkoissa oli suuria eroja. Akateemisen koulutuksen saanut saattoi saada kymmenkertaisen palkan lapiomieheen verrattuna. Silloin oli yksilönkin kannalta kannattavaa opiskella vaikka lainarahalla. Silloin ei ollutkaan mitään tukea opiskelijoille. Ajan myötä palkat alkoivat tasoittua ja ero koulutetun ja kouluttamattoman välillä pieneni.

Tästä seurasi tilanne että ei ollutkaan enää yksilön kannalta kannattavaa opiskella, tarvittiin jotakin. Siihen kehitettiin porkkanaksi lainojen takaus ja korkotuki. Näin oli taas kannattavaa opiskella ja maamme sai koulutettua väkeä.

Porkkanoita
--------------
Vähitellen palkat taas tasoittuivat enemmän ja etevät kansalaiset jättäytyivät liikaa pois koulutuksesta. Tarvittiin taas lisää porkkanoita. Tuli ilmaista rahaa yhteiskunnalta edullisen lainan lisäksi. Ja taas saatiin koulutettua porukkaa maahamme.

Sitten muutettiin työttömyysturvalakia ja maahamme alkoi syntymään työttömyyttä yhä enemmän. Suomalaiset eivät enää pystyneet synnyttämään uusia työpaikkoja ja entiset kävivät kannattamattomaksi. Niitä alettiin myymään ulkomaalaisille, koska heitä työttömyysturvalaki ei koske. Samalla kävi niin että ei ollut enää niin kovin kova tarve saada uusia koulutettuja kansalaisiakaan, koska ulkomaisten yritysten omistamiin työpaikkoihin riitti ahkera ja reipas vähän kouluja käynytkin.

Ulkomaistaminen
---------------------
Niinpä ei tarvinnutkaan enää tukea opiskelua niin paljon, riitti että yliopistoista valmistui tavallisia tallukoita, jotka pystyivät tekemään tarvittavat työt. Kaikki uusihan synnytettiin nyt ulkomailla ja täällä vain teetettiin työt. Tai jos tehtiin jotakin, palkattiin suuri joukko tavallisia duunareita ja oppien erehdyksen kautta syntyy uutta.

Nykyään tilanne on siis se, että opiskelua tuetaan vähän ja loppu maksatetaan suurina veroina. Tärkeämpää on ylläpitää suurta työttömyyttä, joten onkin hyvä että osa opiskelijoista ei opi mitään opiskeluaikoinaan, heidät on helppo siirtää kortistoon. Ja kun opiskelun ohella joutuu käymään töissä, on olemassa referenssi jonka perusteella voidaan vaatia myös valmistuneilta lähes ilmaista työpanosta.


Asioiden järkevämpi hoitaminen
---------------------------------------
Näin siis Suomessa. Jos asiat hoidettaisiin järkevästi, massamme opiskelu olisi täysin ilmaista eli opiskelijoille maksettaisiin kaikki opiskelu jos se tapahtuisi riittävän nopeasti. Vuosittain olisi siis saatava riittävä määrä suorituksia aikaiseksi. Koska töissä ei tarvitsi käydä, riittäisi jokaisella aikaa opiskeluun. Valmistuminen tapahtuisi pari vuotta nykyistä nopeammin.

Tästä ei ole tietenkään mitään hyötyä ellei samaan aikaan muuteta työttömyysturvalakia (tarvittava muutos löytyy täältä: http://www.geocities.com/ohitte/tlaki ), jotta hyvin menestyneet opiskelijat pääsevät hyödyntämään opiskelujaan valmistuttuaan. Koska opiskelun kustannukset yhteiskunnalle eivät ole yksinään opiskelijan elättämistä, syntyy paljon säästöä jos opiskeluaika lyhenee. Opetuksen kustannuksista opiskelijan elättäminen on vain kolmannes, kaksi kolmannesta kustannuksista aiheutuu oppilaitosten ylläpidosta (rakennukset, välineet, opettajat). Säästö on 485 miljoonaa euroa vuodessa jos opiskeluaika lyhenisi kahdella vuodella.


Vaikuttaminen
------------------
Moni opiskelija ajattelee ettei asioille mitään voi. Mutta ensi vuonna on vaalit ja opiskelijoiden äänet vaikuttavat paljon siihen millaiset päättäjät meille valitaan. Kannattaa siis seurata mitkä ehdokkaat haluavat jatkaa työttömyyden ylläpitoa ja siitä aiheutuvaa opiskelijoiden elämän heikentämistä ja ketkä kannattavat työttömyysturvalain muuttamista, joka parantaa myös opiskelijoiden hyvinvointia.