En minä kuulu tähän elämään,
tähän aikaan ja paikkaan.
Kuulun jonnekin menneeseen,
kaukaiseen loistoon,
muistoihin unohtuneisiin.
Ikuisen rakkauden polttaviin öihin.
Raivoisiin myrskyihin,
sovinnon sykähdyttävään voimaan.
Rakastajan käsivarsille,
miehelle ainoalle.
En minä kuulu tähän aikaan,
paikkaan taikka elämään.
Tämä on sielun humalaa,
kaipuuta pois.
Tietoa jostain toisesta,
oikeasta elämästä.
Ajassa ja paikassa,
mikä on luotu minua varten aikojen alussa, sielujen tyydytykseksi minulle niin kuin hänenkin..
tähän aikaan ja paikkaan.
Kuulun jonnekin menneeseen,
kaukaiseen loistoon,
muistoihin unohtuneisiin.
Ikuisen rakkauden polttaviin öihin.
Raivoisiin myrskyihin,
sovinnon sykähdyttävään voimaan.
Rakastajan käsivarsille,
miehelle ainoalle.
En minä kuulu tähän aikaan,
paikkaan taikka elämään.
Tämä on sielun humalaa,
kaipuuta pois.
Tietoa jostain toisesta,
oikeasta elämästä.
Ajassa ja paikassa,
mikä on luotu minua varten aikojen alussa, sielujen tyydytykseksi minulle niin kuin hänenkin..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tällaiset ovat aina kiehtovia (kuinkas tuo kiehtova nyt joka paikkaan pompsahtaa). Se aika on olemassa, oli se sitten menneisyyttä tai tulevaa. Vaikka itsellä ei olisikaan siitä muuta kuin hämärä aavistus, se on silti yhtä totta kuin nykyhetkikin. Sain kiinni :)
tällainen, kun tuntuu että JOS omistaisi siivet niin lentäisi kauas pois... :)
juuri niinkuin minäkin ajattelen,runosi osui aika kohdalleen.Hyvä!
että sitä on liikkeellä, jotain..kummaa tunnetta...
Niin minäkin usein luulen.
Kovaan maailmaan en kuuluisi.
Mut kuka minut heittäisi pois, menneeseen?
Haaveillaan,,,,,,