Onko siinä jotain omituista, että ahdistun yksinolosta. Mieluummin menen yksin vaikka baariin istumaan, kun olen yksin kotona on yksinäisyys melkoisen ahdistavaa. Baarissa on sentään ihmisiä. Toisinaan taas haluan omaa rauhaa läheisiltä ihmisiltä.
Voisi melkein sanoa, että pelkään olla yksin mutta lähinnä sitä rakkaudettomuuden tunnetta joka siitä syntyy. Se ahdistaa. Tulee olo että kukaan ei rakasta minua, kukaan ei halua olla lähelläni. Tämä voi tietysti johtua huonosta lapsuudestakin. Isää ei periaatteessa ole koskaan ollut (juoppo ja asunut aina muualla) ja koulukiusattu (henkistä väkivaltaa).
Olenko jotenkin läheisriippuvainen? Yksin sinkkuna viimeksi elänyt vuoden yksinäisenä (ei siksi etten kelpaisi kenellekkään) ja tämä aika oli todella ahdistavaa. Nyt pelkään 3 vuoden suhteen kariuduttua että ahdistun yksinäisyydestä liikaa. Myös suhteessa olin yksinäinen kun mies oli paljon poissa ja tämän takia suhteen lopetinkin.
Mikä tähän auttaa? Ei tuo vuoden yksinolon opettelukaan auttanut. Oli vain sanoinkuvaamattoman paha olla.
Voisi melkein sanoa, että pelkään olla yksin mutta lähinnä sitä rakkaudettomuuden tunnetta joka siitä syntyy. Se ahdistaa. Tulee olo että kukaan ei rakasta minua, kukaan ei halua olla lähelläni. Tämä voi tietysti johtua huonosta lapsuudestakin. Isää ei periaatteessa ole koskaan ollut (juoppo ja asunut aina muualla) ja koulukiusattu (henkistä väkivaltaa).
Olenko jotenkin läheisriippuvainen? Yksin sinkkuna viimeksi elänyt vuoden yksinäisenä (ei siksi etten kelpaisi kenellekkään) ja tämä aika oli todella ahdistavaa. Nyt pelkään 3 vuoden suhteen kariuduttua että ahdistun yksinäisyydestä liikaa. Myös suhteessa olin yksinäinen kun mies oli paljon poissa ja tämän takia suhteen lopetinkin.
Mikä tähän auttaa? Ei tuo vuoden yksinolon opettelukaan auttanut. Oli vain sanoinkuvaamattoman paha olla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä ajattele tuollaisia joutavia mietteitä (tyyliin "kukaan ei...", "elämä menee aivan hukkaan koska...", "ajanjakso X olisi ollut paljon parempi jos asia Y olisi ollut toisin" jne).
Onko sinulla mitään harrastuksia tai mielenkiinnon kohteita? Netissä olevat ruikutuspalstat ovat vaarallisia koska ainakin minä ahdistun jos lueskelen niitä liiaksi. Esim. perhostenkeräilyfoorumi tai pilkkifoorumi ja vastaavat ovat paljon parempia.
Kyllä käyn ns. harrastus forumeissakin ja kavereiden (joita on tässä kaupungissa kaksi) ulkona. Mutta aina kun menen jonnekkin, en halua mennä enää kotiin, jossa yksinäisyys on niin painostava. Lähinnä kai ahdistaa kosketuksen puute. Ehkä tuo ahdistus laukeaa kun saan koirani asumaan kanssani taas. Toivottavasti. Pelkään jo valmiiksi mitä tapahtuu kun taas olen aivan yksin. Ennen oli sentään sukulaiset turvana, nyt olen aivan yksin tässä julmassa kaupungissa. He sentään vierailivat toisinaan luonani. En tiedä. Tuntuu että olen tyhjän päällä. Täytyy etsiä uusi asuntokin.