Onko se kalju nyt sitten niin ruma että se pitäisi viimeiseen asti piilotella tai kalliilla lääkkeillä hoidattaa? Itse olen huomannut orastavaa kaljuuntumista (olen parikymppinen), enkä juurikaan ole siitä huolissani. Miksi ihmeessä jotkut menettää tuollaisen normaalin ilmiön takia yöunensa? Eikö se kalju parhaimmillaan ole ihan charmikas, ainakin minusta se jopa käy joillekin ihmisille tosi hyvin. Harvemmin pidän kaljua ihmistä rumana jos sillä vaan on sopivasti itsetuntoa kuontalosta huolimatta.
rumako?
calju
262859
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
puhuminen sitten niin kamalaa, että asiaa ymmärtämättömien täytyy jatkuvasti tälläkin palstalla ulvoa ja provoilla?
Ja mitä tulee tuohon kysymykseesi kaljuun suhtautumisesta, niin tykkäähän jotkut paskan syömisestäkin ja pitävät sitä OK-juttuna, mutta ei se sitä tarkoita että minun pitäisi olla samaa mieltä ja kaivaa seuraava välipalani vessanpöntöstä.
Toin vaan esille toisen mahdollisen suhtautumistavan tuohon perimän säätelemään, luonnolliseen ilmiöön. Minusta ylipäänsä on typerää pitää kaljuutta sairautena joka pitäisi hoitaa hinnalla millä hyvänsä.
Ja mitä paskan syömiseen tulee, se ei ole ihmiselle mikään perimän säätelemä, luonnollinen asia kuten kaljuuntuminen. Enkä myöskään ole sitä mieltä (kuten en maininnutkaan missään vaiheessa) että sinun tulisi olla samaa mieltä kanssani. Kyselin vain mikä siinä kaljussa sitten on niin kauheaa, mutta näköjään kukaan ei osaa vastata siitä huolimatta että täälläkin näyttäisi olevan paljon ihmisiä jotka kaljuaan häpeilevät.
olla, että se sinulle kelpaisi?
"Kyselin vain mikä siinä kaljussa sitten on niin kauheaa, mutta näköjään kukaan ei osaa vastata siitä huolimatta että täälläkin näyttäisi olevan paljon ihmisiä jotka kaljuaan häpeilevät."
Eikö jo se, että häpeää kaljuaan, ole tarpeeksi kauheaa? Eikö se, että ei itse pidä kaljuuntumisestaan, ole mielestäsi riittävä syy hoitaa ko. ongelmaa?
sitten muka nykyään vedä täysin kaljuks ku alkaa päälaelta pehko harventua? Harvemmin sitä enää nykyään mitään peittelykampauksia näkee.
Kaljuus tai kaljuuntuminen ei usein todellakaan ole oma valinta, ja on oikeus kokea "kohtalonsa" millaisena haluaa, ei pidä vähätellä sitä luonnollisena juttuna. Sanotko syöpäpotilaalle, että kuule, juu, on luonnollista kuolla, että kun kuolema nyt tulee meille jokaiselle? Mua ainakin ottaa päästä kun hius harvenee (olen nainen) ja mielelläni hoitaisin sitä sairautena, ois vaan tepsivät lääkkeet jotka tois sitä hiusta takaisin. Ei se, että jotkut ihmiset katsoo että onpa harvahiuksinen kuontalo naiseksi... vaan se, että kokee ettei tää ole ihan normaalia näin nuorelle.... et silleen.
***Onko se kalju nyt sitten niin ruma että se pitäisi viimeiseen asti piilotella tai kalliilla lääkkeillä hoidattaa?***
On se.
Jos minusta kaljuus olisi tosi sexxxyä, niin tuskin pistäisin joka päivä 2 euroa hoitoihin.
Mutta jos minulta kysytään, niin se 2 euroa on loistava sijoitus, mieluummin tingin vaikka ruoasta. Mutta tämä nyt on vaan minun mielipiteeni... mutta sen siitä saa kun on koko ikänsä fanittanut tukkaheviä ja sen sellaista.
***Eikö se kalju parhaimmillaan ole ihan charmikas, ainakin minusta se jopa käy joillekin ihmisille tosi hyvin. Harvemmin pidän kaljua ihmistä rumana jos sillä vaan on sopivasti itsetuntoa kuontalosta huolimatta.***
Joo.
Mutta sitten taas toisaalta monet ihmiset on tosi hyvännäköisiä ylipainoisina, mutta siitä huolimatta suhteellisen hoikatkin ihmiset haluaa pudottaa pari "liika"kiloa.
Itse en kyllä pidä kaljusta lookista, vaikka jotkut on tosiaan kaljuina ehkä paremmankin näköisiä kuin hiukset päässä.
ihan samaa mieltä!! :)) v*tuttaa nuo tosikot...
Vertaapa vaikka Joonas Hytösen ulkonäköä vuoden-parin vuoden takaiseen... Tuskinpa juuri kukaan voi olla sitä mieltä, että kalju pukee miestä.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kalju ei "pue" käytännössä ketään. Joillekin se "sopii", mutta ei se ketään varsinaisesti pue. Toisin sanoen maailman komeinkin kalju mies olisi mielestäni vieläkin komeampi, jos hänellä olisi tukkaa päässä.
Niin ja ajettu kalju on vähän eri asia kuin luomukalju. Ajettu kalju on oikeastaan vain "hiustyyli" muiden joukossa.
Tästä asiasta on keskustltu tällä palstalla niin monta kertaa että on täysin turhaa avata enää uutta viestiketjua. Jos kysymyksesi kuitenkin on vilpitön, eli haluat ihan oikeasti selvittää miksi kaljuuntuvat hoitavat vaivaansa, ole hyvä ja lue edellisiä aiheesta käytyjä keskusteluja asiasta niin sinulle selviää aivan kaikki vastaukset noihin kysymyksiisi. Pelkään vain ettei tarkoituksesi ensialkuunkaan ollut vastausten hakeminen - ainoastaan kaljujen hoitavien mollaaminen.
Ihan lyhyesti juttu kuitenkin menee niin että harva tällä palstalla pölisevästä henkilöstä kuuluu siihen kastiin jolle kalju sopii charmikkasti. Itse taistelen vastaan siksi että päänahkani on täynnä epänormaaleja, sinipunaisia läiskiä. Miksi ihmeessä hyväksyä sitä että ulkonäkö romahtaa täydellisesti nuorella iällä kun asialle VOI myös tehdä jotain?? Joillekkin kalju sopii - useimmille ei sitten millään.
Kaljuun tottuu ajan myötä eikä se enää pahalta näytä ollenkaan. Joskus muutama vuosi sitten melkein itku kurkussa tuli katsottua peilistä ohenevaa tukkaa, mutta nykyisin kun pitää tukan aivan lyhyenä tai kokokaljuna ei ole mitään ongelmia. Tuskin muistan koko asiaa. Ja vaikka en ajaisi kuukauteen tukkaa ja ohimot paistaa paljaana ei kukaan ole asiasta huomauttanut koskaan ja naisiakin on riittänyt aivan kuten ennenkin!
Ei sitä kannata murehtia koska elämässä on tärkeämpiäkin asioita enkä nyt yritä mitään provoilla täällä. Totta kai jokainen saa hoitaa päätänsä miten haluaa ja vaikka pikaliimalla liimata tukkaa otsalle jos halua!!!
Pikaliima on iholla on huono idea... Kannattaa käyttää ihan asianmukaisia lisäkkeiden kiinnittämiseen tarkoitettuja liimoja. :)
Okei, et tahdo provoilla, mutta provoiluksi tuo kyllä vähän väkisinkin menee...
Vähän niinkuin menisi jollekin voimailupalstalle vastaamaan aloittelijan "syön ja treenaan ihan ohjeiden mukaan, mutta tulokset ei kasva, vinkkejä?"-kysymykseen että "kun aloitin, niin en jaxanu nostaa ees 110kg penkiltä, mutta sen jälkeen ku reenasin kovaa niin mulla on aina kasvaneet tulokset ihan hyvin, nyt nostan zsiljoona kiloa penkiltä ja maastavedon maksimi on kaks planeettaa ja naisia riittää". Eli toisinsanoen pistää sellaisen viestin mistä tuskin on kenellekään mitään apua, edes mielialan kohottamisessa.
Mutta joo, ei ole tarkoitus tuosta kiistellä, vaan haluaisinkin vastauksen tällaiseen kysymykseen, jonka olen tällä palstalla kerran ennenkin esittänyt... ja silloin en saanut mitään järkevää vastausta.
Eli kun sanot että "ei sitä kannata murehtia koska elämässä on tärkeämpiäkin asioita", niin mitä nämä "tärkeämmät asiat" ovat, esim. tässä tapauksesa verrattuna siihen, että olisi tyytyväinen itseensä ja omaan olemukseensa nykyhetkellä (eikä sitten joskus niiden vuosien päästä joiden aikana olisi ehtinyt tottua vaikka naulaan päässä)?
Olisi kiva saada kerrankin tietää, että mitä noilla "tärkeämmillä asioilla" tarkoitetaan, vai käytetäänkö tuota "elämässä on tärkeämpiäkin asioita" -fraasia todellakin vain toisten ongelmien vähättelyyn?
Kyllä minulle kaljuuntumista tärkeämpiä asioita ovat esimerkiksi se että olen muuten terve ihminen, töitä on silloin tällöin eli ihan riittävästi, katto pään päällä, on hyviä ystäviä ja muutenkin elämä kohdallaan. Vanhemmat ovat ikäänsä nähden kunnossa ja velipojan perheeseen syntyi ihana poikavauva ja meikäläisestä tuli setä. Eräältä naiseltakin on lähiaikoina irronnut huomiota ja vielä olis parit kesäfestaritkin käymättä.
Pitäisikö tuo kaikki unohtaa ja seistä vaan peilin edessä itkemässä kun lähtee ruohot kallosta!?
"Pitäisikö tuo kaikki unohtaa ja seistä vaan peilin edessä itkemässä kun lähtee ruohot kallosta!?"
Ei tietenkään, onnea vaan sinulle ja niin edelleen... Kannattaa muistaa kuitenkin 2 asiaa kun tänne kirjoittelee; 1) kaikilla ei ole noita kuvaamiasi asioita, ja 2) merkityksekkäin sana tuossa "Kyllä minulle kaljuuntumista tärkeämpiä asioita..."-tekstissä on ehdottomasti sana "minulle".
Nuo asiat jotka mainitset ovat tärkeitä vasta sen jälkeen kun ihminen itse hyväksyy ensin itsensä!
Se on elämän ja hyvinvoinnin ENSIMMÄINEN ja EHDOTTOMASTI TÄRKEIN peruskivi. Jotta pystyy arvostamaan muita ihmisiä, tuntemaan empatiaa, antamaan arvoa elämän pieniä ja suuria iloja kohtaan jne...niin ensin TÄYTYY PYSTYVÄ ARVOSTAMAAN ITSEÄÄN! Joka siihen ei pysty, ei oikeasti pysty mihinkään siihen mitä sinä listaat.
Se, että mitkä seikat edesuattavat ihmisen kykyä arvostaa itseään on sitten lähinnä sidottu ihmisen syvimpään olemukseen. Tässä suhteessa jokainen ihminen on heikko ja jokainen toimii erillailla. Se että mitkä seikat sitten ovat kenellekkin tärkeitä on tietysti jokseenkin typerä väittelyn aihe, eikö niin?(!!)
Itse saatat olla ylpeä kaljustasi, mutta tuntea mahdottmalta ajatusta siitä että joutusit elämään koko elämän halvaantuneena esim. rullatuolissa. Vaikka käytännössä katsoen rullatuolilla pystyt seikkailemaan ympäri kaupunkia, liikkumaan festareilla, liikkumaan joukkoliikenteessä jne ihan siinä missä kuka tahansa meistä. Tuntisit myös olosi kiusaantuneeksi jos kasvosi olisivat esim. kroonisesti täysin turvonneet. Todennäköisesti murehtisit siinä määrin asiaa että se seikka että sinusta tuli setä menettäisi suuren osan hohdosta.
Tahdon sanoa sitä, että meillä kaikilla on turhamaisia piirteitä itsessämme ja ehtoja joitten täytyy täyttyä jotta muut asiat elämässä yleensä ovat mahdollisia - ne ovat osaa meitä. Sinulla, kuten muilla ihmisillä, on näita heikkouksia - vaikka ne eivät sinun kohdallasi kenties liity juuri kaljuuntumiseen. Ne saattavat liittyä syömiseen, seksiin, johonkin muuhun ulkonäköön johtuvaan seikkaan, erillaisiin pakkomielteisiin josta et lainkaan suostu puhuhmaan yms, yms. Ymmärtänet mitä yritän sanoa- lista on loputon ja jopa Jeesus Kristus jumalan poika on mukana tuolla listalla. Siksi sinä, Volmari Kuulapaa, et myöskään ole asemassa arvioida muita sen persuteella että he kokevat kaljuuntumisensa kiusalliseksi.
Koetko tämän tekstin raskaaksi? Tulee vielä lisää.
Nimittäin se että kaikista ihmisistä valitset juuri kaljuuntuvat ja hyökkäät juuri heidän kimppuunsa vähättelemällä heidän ongelmiaan on tässä valossa äärimmäisen surullista ja kertoo siitä empatian puutteesta joka viestistäsi paistaa läpi - elämänkuvasi on kapea - kenties peräti rasistinen ja mitä iloa muutenkaan on olla ihanan poikavauvan setä jos samalla ei pysty hyväksymään niitä ihmisiä jotka kärsivät kaljuuntumisestaan tai heidän taisteluaan kaljuuntumisesta vastaan?
Jos todella välität, hyväksyt heidät sellaisiaan heidän turhamaisuuksineen kaikkineen etkä yritä ympäripuhua heitä tuntemaan että heidän taistelunssa oman itsensä puolesta olisi jotenkin väärää.
Täällä taas porukka itkee kun ovat sitä mieltä ettei sais puhua kuin kaljuuntumisen lääkitsemisestä. Tämä palsta kuuluu ihan yhtälailla kaljuuntumisesta muutenkin puhumiseen. Ei täällä tarvii itkee jos kokee jonkun asian provoiluna perkele.
Meikä ainakin vitut välittää jostain saatanan kaljusta ja antaa olla. Saa sen täällä sanoa ilman että kenenkään tarvii siitä alkaa itkemään ja vittuilemaan takaisin. Tehkää peruukki vaikka apinan perseestä itsellenne, me muut keskustelemme siitä miten helppoa on kun antaa asian olla....
Tiedäthän että provosointiin tähtäävät kuten myös epäasialliset viestit poistetaan ylläpidon toimesta. Eli et todellakaan saa sanoa mitä sylki suuhun tuo sen enempää tällä palstalla kuin muillakaan palstoilla.
Edellinen viesti oli asiallinen ja hyvin perusteltu. Sinun viestisi taas ei ollut kumpaakaan eikä muutenkaan sisältänyt juuri muuta kuin vittua ja perkelettä.
Asiallisuutta nyt ja jatkossa kiitos.
Ai asiaton oli viesti!! No sanoinpahan vaan että saa täällä muutkin esittää asiansa kuin ne jotka lääkitsee kaljuaan ja itkee sen perään. Ihan kuin ne omistaisivat koko palstan. Ei ole pakko osallistua keskusteluun kaljun hyväksymisestä jos se ottaa noin koville :D
ottavan, enemmän kuin kellekään muulle.
Henkilökohtaisesti ymmärrän kyllä sen, että kaljuuntumisesta kärsivillä on motiivi keskustella tällä palstalla, mutta sitä en ymmärrä että mikä motiivi (paitsi yleinen vittuilu) voisi olla niillä, jotka sinun tapaasi tulevat tänne saarnaamaan sitä kuinka hienoa heillä on ilman hiuksia ja kuinka he eivät edes ajattele koko kaljuuntumista (jos joku ei välitä kaljuuntumisesta tuon taivaallistakaan, niin miksi sellainen henkilö yleensäkään on tällä palstalla?). Ja sitten vielä räjäyttävät painekattilansa ja tyhjentävät koko haukkuma- ja genitaalisanavarastonsa tänne kun joku asiallisesti huomauttaa että "hei, sun kommenttisi eivät varsinaisesti auta ketään".
Joku joka ajattelee että "onkohan tämä kaljuuntuminen nyt niin suuri asia että tarvitsisin lääkehoitoa" voi jättää asian sikseen huomatessaan että on muitakin kohtalotovereita jotka pärjäävät asian kanssa hyvin :D
Hyvää kesän jatkoa kaikkille elkääkä nyt ihmeessä turhia hermoilko! :D
aloitekyvytön ja epävarma omista haluistaan että joutuu oikeasti pohtimaan tuolla tavoin, niin silloin on kyllä ihan se ja sama mitä tekee, kunhan vain muistaa maksaa tuuliviiripuolueen jäsenmaksun... ;)
Halkaisen asian: olette kaikki oikeassa. Kaljuuntuminen saa olla ongelma, mutta toki kuulostaa hyvin hienolta, jos se ei vaikuta elämään millään tavalla.
Ihminen on kuitenkin olento, joka tahtoo kylpeä mahdollisuuksissa. Ja kun yksi vaihtoehto viedään pois, on olo kummallinen, suhtautuipa sitten lopputulokseen miten tahansa.
Kai muistatte, miten paljon paremmalta aina vierustoverin jäätelö pienenä näytti?
Niin, kalju tai ei, sujut tai ei, inhimillisyys tai ei. Jos hyvän olon tuo höylä tai lääke, niin onko sillä mitään merkitystä kumman valitsee?
Eikä se höylääminenkään ole loppupelissä yhtään sen vähemmän "turhamaista" kuin lääkkeiden syönti tai kaljuuntumisen hoito jollain muulla tavalla.
TOSIMIESHÄN ei mitään höyläile, vaan antaa sivutukan rehottaa komiasti, eikö niin? :)
Naurettavinta läppää koko touhussa on kaljun vertaaminen vammaisuuteen. Pahemmin tuskin voi vertaus enää mennä metsään... Syökäähän nappeja ja katselkaa peiliin, jotka haluaa. Itse elän kaljuuntuvan pääni kanssa päivän kerrallaan positiivisesti eteenpäin.
PS. Tää on nyt varmaan tosi asiaton viesti, josta osa suuttuu hirveesti ja pitää provoiluna. Sananvapaus on kuitenkin onneksi perustuslaissa taattu.
Vähänkö oikee asenne! :D Ottakaa itkijät tuosta kaljun viestistä mallia :D
Luin koko viestiketjun juuri läpi ja olihan se avartavaa... Itse liityn kyllä tähän porukkaan joka antaa kaljun rohkeasti paistaa. Samaa mieltä olen myös siitä, että tällä palstalla käy varmasti myös niitä jotka vielä muodostavat suhtautumistaan kaljuuntumiseen, kuten esim minä!
Aikaisemmin kaljuuntuminen oli minulle aika rankka aihe, mutta suhtautumiseni on muuttunut, ja se on mielestäni ihan luonnollista.
Kamala tilanne jos ainut "suhtaumismalli" jonka täältä saa on "mene nyt kalju äkkiä hoitoon, ennen ku pitää laittaa paperipussi päähän!"
Mutta hyvä juttu että täällä keskustellaan, ja varmasti täältä saa avun myös moni sellainen joka hakee neuvoja kaljun "hoitamiseen" !