Jos tulee jostain lääkkeestä lopettettaessa niin kipeeksi päivässä, että joka ainut ajatus ja tunne sattuu niin, veistä käännettäisiin haavassa. Eikö tällaisista pidä mielestänne heti pyrkiä eroon? Ei noi voi olla turvallisia muutenkaan
Lääkkeistä
Raivotar
5466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei omin päin ilman lääkäriä! Kyseinen lääke mitä todennäköisimmin pitää ajaa alas hiljalleen, annostusta vähentämällä. Alasajo voi kestää, useimmiten jokusen viikon ainakin.
Ei siitä nyt pitäis tulla viä päivässä oireita, koska lääkettä on elimistössä vielä jonkin aikaa.
En tiedä mitä lääkettä käytät niin toi edellinen ei välttämäti päde.
jo ajat sitten kuntoutuskodissa. Mietin vain, että onkohan tästä mennyt info eteenpäin?
Alasajo ei oikein ole mahdollinen, jos annostus on jo 1/2-1 tablettia tarvittaessa ja kevyempää vaihtoehtoa ei löydy. Riippuvuus syntyi todella nopeasti, samaten sietämätön halu kasvattaa annostusta, jota mulla ei yleensä ole.
Tahtoo tollaset lääkkeet vaikuttaa tonne muistiin, mielikuvitukseen yms., et en tiedä miten oon ton lopettamisen selittänyt. Tää kuntoutuskoti ei myöskään kuulemma tehnyt musta mitään seurantaa. Käsittääkseni mun ei kannata syödä ollenkaan mitään ton tyypin lääkkeitä. Tunteehan sen elimistössä, mihin vaikuttaa.
Esimerkiksi bentso-krapula iskee välittömästi seuraavana päivänä...
seuranta voi olla kohdallani hieman ylikorostunut, koska olen syönyt erilaisia lääkkeitä, eri määriä 1-vuotiaasta lähtien.
Mun sairauteen lisäksi kuuluu pahenemisvaiheiden seurannan osaaminen ja siten lääkityksen muuttaminen sopivaksi sekä sen vähentäminen ja muutenkin elämänhallinta ja -laatu korostuu koko ajan. Siksi mulle on hirveen tuttuja erilaisten lääkeaineiden vaikutukset kehoon ja siten koko elämään. Ei sairaudesta selviämistä tai paranemista helpota se, kuinka paljon syöt lääkkeitä, koska ne saattavat liiallisena tehdä myös huono vointiseksi ja siten viedä voimia paranemisesta. Omasta itsestään huolehtiminen on avainsana ihan kaikessa. Elimistö tarvitsee tavallaan ärsykkeitä jaksaakseen.