Pääkeskukselta tulee ryhmäkeskukselle maa ja vaiheet. Ei nollaa. Lisäksi tulee maadoituskupari. Pääkeskuksellahan maa ja nolla jumpataan yhteen ja sieltä tavallisesti tulee 5x piuha. Tässä tapauksessa tulisi oma maadoitus ryhmäkeskukselle ja nolla pitää jumpata. Onko tavallista?
Ryhmäkeskuksen maadoitus.
Kalevi
3314022
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
saattaa löytyä 4-johtimisia pääjohtoja, joissa on kyllä nollajohto ja vaihejohdot kuten vanhaan hyvään aikaan ja vielä erillinen Cu16 suojajohto vedettynä pääjohdon rinnalle. Tuskin sellaista pääjohtoa pääkeskukselta on koskaan asennettu, ettei olisi nollajohtoa, sehän tavallisessa keskuksessa aina tarvitaan. Lieneekö sitten kyseessä joku konekeskus??
Kyllä yleisessä käytössä on vielä ainakin isompien kiinteistöjenkin syötöissä esim AXMK 4x185 kaapeli, josssa on kolme vaihejohdinta ja kevi, jota käytetään PEN johtimena.
PEN-johtohan on nollajohto, eikä pelkkä suojajohdin. Vanhat sinisetkin johdot ovat nykyään PEN-johtimia nelojohdinjärjestelmissä.
tehty jotakuinkin tuolla periaatteella. 80-luvun alussa siirryttiin vasta 5-johdin järjestelmään.
Tässä on vain käytetty sama kaapeli loppuun, mitä on mennyt pääkeskuksellekin. Ryhmäkeskus laitetaan omaan maapotentiaaliin, kun maadoitukuparikin tulee ja nolla jumpataan siitä.
4-johdinjärjestelmässä on 3 vaihetta sekä nolla. Jos aiot kytkeä uuden ryhmäkeskuksen TN-S järjestelmän mukaisesti, laitat uuteen keskukseen erilliset nolla ja PE-kiskot. PE:hen tietenkin se maadoituskupari kiinni. Pääkeskuksen päässä sitten nolla ja PE yhdistyvät PEN johtimeksi. Jos taas teet uuden keskuksen TN-C järjestelmän mukaan yhdistät nollan ja maadoituskuparin samassa PEN-kiskossa uudessa keskuksessa.
ryhmäkeskuksenkin päässä nollan ja maan. Pääkeskukselta tulee väärä kaapeli. Eli nollaa ei tule, mutta kuparia on pitkästi ja sama maadoituskupari jatkuu pääkeskukselle asti.
Kai tuosta joku suunnitelma on. Jos mitään ymmärsin kannattaa nyt pitää tuumimistauko, kun on väärä kaapeli, nollaa, maata, maadoituskupareita ja jomppeja. Kannattaa huomata uutta, kun tehdään ei enää jomppailla PE ja N erotuksen jälkeen ja PEN-johtimelle ja sen käytölle on vaatimuksia. Hankkeen sähkötöiden johtaja kyllä tietää, kysy neuvoa.
ja se riittää. Kysymys on siitä, että on käytetty ylimääräinen kaapeli pois, eikä ostettu kallista uutta. Ryhmäkeskus kytketään nyt samalla tavalla, kuin pääkeskus.
Kuin aloittajalla, jolla oli käsittääkseni kaapelissa 3 vaihetta ja maa?, sekä erikseen kupari?
-löytyi!
...
Äänestän nimimerkin "Teknikko" esittämää tapaa.
Voiko tuon siis uudessa asennuksessa tehdä joko TN-S tai TN-C järjestelmässä omien mieltymysten mukaan?
Ei ole. Miksi pitäisi. Tottakai nykyään nousuun laitetaan L1,L2,L3,N,PE
Antaa Laihialaisten miettiä jotain muuta.
Met vedethän keskukselle vaan kaksi johtoa, PEN ja L.
Näistä me sitten erotetahan kekuksessa PE ja N johorot ja L-johorosta teemmä kolme vaihetta eri kiskoolle.
Vastaan jo täs vaihees, ettei tuvas ole voimavirtamoottoria.
Pärjäisikö ryhmäkeskuksen syötössä sitten neljällä, jos PEN täyttäisi poikkipinnaltaan 10 Cuprua tai 16 Altzaa kytkettynä niin, että erotettu PE ja N:nnä ei enään yhdistyisi?
ryhmäkeskukselle AXMK 4X25 S sekä maadoituskupari. Näin mitä ilmeisimmin..
AXMK tyypin kaapeli on senverran uutta mallia, että tuolloin on ollut jo viisijohdin kaapelitkin saatavilla. Tuntuu siltä, kuin asentaja olisi vetänyt mitä nurkasta on löytynyt kaapelin pätkiä.
esim. mcmk 3x10 10 tai AMMK 4x...tai vastaava, ennen käytettiin nollajohtona palmikoitua kuparivaippaa tai yhtä al-johdinta, nykyään sitä kutsutaan PEN-johtimeksi.
Jos huoneiston mittarille ja siitä eteenpäin huoneistoon tulee vain kaksi karvaa: yksi musta ja yksi harmaa. Tietääkö joku oikea insinööri, mitä tehdään.
Musta lienee vaihe ja harmaa nolla.
Kellon ajan huomioon ottaen, aletaan keittämään kahvit!
Ei kuule riitä pelkkä insinööräys tuollaisen tieteellisen kysymyksen tulkintaan. Vaaditaan autistinen sähköpuolen diplomi insinööri. Apumieheksi komppaamaan riittää fanaattinen psykopaattiinsinööri jolla maaninen vaihe päällä.
Oli jo aika nostaa tämäkin ketju !
Se ei ole mikään maa vaan PEN eli yhteinen suoja (PE) ja nolla (N) - johto.
Ennen ihan yleinen käytäntö, nykyään käyttöä rajoitettu.
PEN ei ole mikään johto. Se on johdin. Ja sen käyttö on ihan yleistä ja sallittua.
Penin käyttö on rajoitettua, kuten mainittiin.
Olet oikeassa PEN-johdinta ei saa esimerkiksi käyttää vaihejohtimena.
Eikä ryhmäkeskuksella saa olla PEN-johtimia kuin tietyissä, tarkkaan rajatuissa tapauksissa.
Oletkin melkoisen jänkäävä pönttö
Näettekö jotain ongelmaa tässä:
Kohde: Vanhan talon remontointi. Koska talo on vanha ja alkuperäiset sähköasennukset jostain 1950-1960 -luvulta, ei käsittääkseni ole pakko noudattaa nykymääräyksiä niiden komponenttien osalta, joihin ei tule muutoksia.
Vanha sähkökeskus (tulppasulakkein sähkömittari) jää edelleen käyttöön pääkeskuksena, ja tuossa vanhassa keskuksessa ei ole erillisiä nolla (N) ja suojamaadoitus (PE ) -johtimia, vaan vanhemman standardin mukaisesti PEN -johdin (eli yhdistetty nolla ja suojamaadoitus samalla johtimella).
Uusi ryhmäkeskus, jossa tehtäisiin tuo PEN -haaroitus erilliseksi nollaksi ja suojamaaksi, lisäksi uusi kiinteistömaadoituselektrodi tai -kaapeli (eristämätön) maahan upotettuna ja tuon ryhmäkeskuksen maadoitusliittimeen (PE) kytkettynä.
Uuteen ryhmäkeskukseen myös verkonvaihtokytkin, niin saa sähkökatkoksen aikana käyttää omaa generaattoria jos niin haluaa.
Syynä järjestelyyn siis se, että käsittääkseni nykymääräykset yleensä vaativat jopa nollajohdon erottamista verkonvaihtokytkimellä, vai voiko tästä poiketa, jos sähkölaitos antaa siihen luvan ?
Tuo lupa siis tarkoittaisi sitä, että vain 3 vaihejohdinta erotetaan verkonvaihtokytkimellä mutta nollajohdinta ei.
Alkuperäinen pääkeskus siis toimisi edelleen vanhan PEN -systeemin mukaisesti, ja siihen EI kytketä koskaan omaa generaattoria, vaan tuo oman generaattorin liitäntä ja verkonvaihtokytkin tulisi uuteen ryhmäkeskukseen.
Vanhaan pääkeskukseen jäävät siis ainoastaan:
1) Etäluettava sähkömittari ja sen antennikaapeli antenni
2) lähtöjohtimet (3 * vaihe PEN) ryhmäkeskukselle
3) Ryhmäsulakkeet (3*25 A) ryhmäkeskuksen lähtöä varten.
Onko jotain (juridista) ongelmaa siinä, että pääsulakkeet ovat myös 3 * 25 A ?
Teknisenä ongelmana toki se, että selektiivisyys toteutuu huonosti (ehkä ei ollenkaan) jos ryhmäkeskuksen lähdön sulakkeet ovat 3 * 25 A ja pääsulakkeet ovat myös 3 * 25 A, mutta onko järjestely kuitenkin juridisesti OK ?
Mahdollinen (osittainen) ratkaisukeino:
ryhmäkeskuksen lähdön sulakkeet: 3 * 25 A, normaali
pääsulakkeet: 3 * 25 A, hidas
Tällöin voisi toivoa, että sulakkeen palaessa, se normaali palaa nopeammin kuin hidas versio.
Vanhaan keskukseen olisi hyvä saada myös liitin mittalaitteelle.
Koska valitettavasti tälle ei ole omaa standardia, niin mittalaitepistorasiaksi 3 * 16 A pistorasiakaluste, mutta sille sulakkeet 3 * 10 A sulakepohjin.
Vaihtoehtona tai edellisen lisäksi saman sulakkeen takana "vain europistokkeille" -tyyppinen pistorasia.
Muuta:
Tietääkö joku tarkemmin tuosta vaatimuksesta, että myös nollajohdin pitäisi erottaa verkonvaihtokytkimellä jos käytetään omaa generaattoria ?
Mitä järkeä tuossa on, kun suojamaadoitustahan ei käsittääkseni saa (eikä sähköturvallisuussyistä kannata) erottaa kytkimellä ?
sähköturvallisuuden takiahan homma pitää nimenomaan tehdä siten, että talon oma kiinteistömaadoituselektrodi tai -kaapeli on AINA kytkettynä talon oman järjestelmän PE -johtimeen !
Ainoa syy, minkä itse näen tuollaiselle nollajohtimen erottamiselle, olisi se, jos asiakkaalla on oma generaattori, ja JOS talon omaa systeemiä ei ole maadoitettu kunnolla (eli kiinteistömaadoituselektrodi joko puuttuu kokonaan tai on pahasti alimitoitettu tai asennettu täysin kuivaan maahan tms) niin ilmeisesti tuolla halutaan suojata huolto- ja korjaustyötä tekevää sähköyhtiön henkilökuntaa.
Jos kuitenkin talossa on oma kiinteistömaadoituselektrodi ja se on asianmukaisesti asennettu, ja myös sulakkeet ja vikavirtasuojakytkin on käytössä, niin jääkö tuohon muka silti jokin sellainen vaaratekijä, joka vaatii nollajohdon erottamista ?
Mikä tällainen vaaratekijä voisi olla, ja jos sellainen on olemassa, eikö se samalla vaaranna talon asukkaita esim. kun köy suihkussa tai jos koskettaa mitä tahansa maadoitettua metallikuorista laitetta ?
Sitä en tiedä vaatiiko säjköyhtiö nollankin katkaisemista sähköverkosta, mutta minusta se on hyvä idea. Nollaa pitkin generaattori on edelleen kiinni sähköverkossa ja siitä voi aiheutua paljon ongelmia.