miksi minulla ja alle kymmen vuotiaalla lapsellani on samansuuntaiset arvot IgG:n kosteusvauriopaneelissa? Kotona ei hometta ole, vaan sairastuin työmaallani ja lapseni ensin päiväkodissa ja sittemmin koulussa. Odotin kuitenkin häntä ja olin vielä silloin kosteusvaurioituneella työmaallani töissä, tuossako se yhteys piilee?
Selittäisikö
joku viisaampi,
173061
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kun lapsesi syntyi, totesiko lääkäri hänellä atopiaa?
Kun hän siirtyi kiinteään ruokaan, niin saiko hän allergiaoireita nauttimistaan ruoka-aineista ja jos sai, niin mistä ruoka-aineista?
Ei todennut atopiaa, mutta lapsi oireili rintamaidon kautta monille ruoka-aineille. Lääkärin suosituksesta ryhdyin itse dieetille eli kaikki maitovalmisteet pois ja se toimi hyvin. Huomasin, että myöskään kalaa enkä kananmunaa voinut syödä. Lapsen laaja-alaiset allergiat paljastuivat, kun aloitimme kiinteän eli se ensimmäinen kokeilumme, peruna ei sopinut. Hän söi kolmevuotiaaksi asti vain riisiä, vadelmaa, porsaanlihaa, yhtä perunalajiketta, ruokaöljyä ja apteekin neocate-maitoa. Sitten ruokavalio laajeni: mikä tahansa peruna kävi, kurkku ilman kuoria, laktoosittomat margariinit ja meloni. Viisivuotiaana alkoi kestää soijaa, persikkaa, porkkanaa, kaikkia lihoja... Vieläkin suppeahko ruokalista.
lapsi syntyi sen jälkeen kun tuo homesairas äiti oli työskennellyt koko raskauden ajan homeisella työpaikalla. Tuo lapsi on erittäin allerginen "vähän kaikelle". Tuo homesairas ystäväni on pohdiskellut samaa, että onko lapsen runsaiden allerioiden syynä hänen itsensä homepaikassa työskentely. Heillä on uusi omakotitalo, jossa ei ole hometta. Tuo homesairas ystäväni lähti uudelleen opiskelemaan ja jätti homeisen työpaikkansa OYS:ssa. Hän oireilee homeisista kirjaston kirjoista, niinkuin oireilin minäkin, kun opiskelin.
Ensimmäiseen kysymykseesi en osaa vastata.
Kun nuo lääketiedegurumme totesivat aikoinaan voin vaarat, siirryin itsekin käyttämään margariinia niin ruuanvalmistuksessa kuin leivän päälysteenäkin.
Odottaessani lastani minulla oli leivänhimo ja söin margariinilla päällystettyä leipää ylilihomiseen asti normaaliruuan lisäksi.
Syntyessäni en ollut atoopikko, eikä minua vaivanneet mitkään ruoka-aineallergiat, eikä ns. sukurasitus.
Sain nuoruudessani tosirajun nokkosrokkoihottuman virtsatietulehdukseen päivystävän lääkärin määräämästä sulfasta, josta reaktiosta kunnanlääkäri totesi, että nyt se sitten alkaa. No alkoihan se. Tulin antibioottiallergikoksi. Kun minulle määrättiin antibioottikuuri (tosiharvoin) sain nokkosrokkoihottuman ja allergisoiduin vihdoin viimein myö penisilliinille (käyttö muutamia kertoja), mutta vasta vuosia lapsemme syntymän jälkeen.
Syntyessään lapsemme ei ollut atoopikko (siinä vaiheessa olin siis itse antibioottiallergikko), eikä kiinteään ruokaan siirtyessäkään hänellä ollut alkuvaiheessa mitään ongelmia.
Pikkuhiljaa hänellä alkoi esiintyä ei- atooppista ihottumaa taipeissa.
Lopetin margariinin käytön ja ihottuma katosi.
Testasin margariinia, kun hän oli viisivuotias, käyttämällä kastikkeessa margariinia. Nokkosrokko paukahti päälle.
Kun hän aloitti koulun, sain KOULUlääkäriltä koulua varten lääkärinlausiúnnon, että hän ei siedä margariinipohjaisia ruokia.
Syksyn kuluessa hänellä alkoi esiintyä taiveihottumaa, joka oli tosi paha joululoman alkaessa. Kun taiveihottuma hävisi joululoman aikana, otin yhteyttä kouluruokailuun. Kävi ilmi, että pari kertaa viikossa oppilaille tarjoiltiin margariinipohjaista ruokaa.
Sen jälkeen koulun keittäjä valmisti lapsellemme parina päivänä viikossa ei-margariinilla tehtyä ruokaa. Ihottuman jälkien katoaminen kesti muutaman kuukauden.
Kun lapsemme siirtyi yläasteelle, niin margariinilla valmistettu ruoka ei aiheuttanut hänelle enää mitään ongelmia.
Tosin kotiruuanvalmistuksessa olen käyttänyt ainoastaan ja vain voita sitten hänen margariinille altistumisensa.
Hänen onnekseen koti on ollut homevapaa kuin myös hänen koulunsa lukuunottamatta ammattikorkeakoulua.
Myös hänen työpaikkansa ei ole kosteusvasuriomikrobivapaa. Sielläkin on tehty lukuisia homemittauksia ja tunnen henkilöitä, jotka ovat sairastuneet tuon työpaikan sisäilmasta. Työn liikkuvuuden takia tuon työpaikan kosteusvauriomikrobialtistus ei rasita häntä kuitenkaan kahdeksaa tuntia per vuorokausi.
Lääkärissäkään hänen ei ole tarvinnut käydä yhtään kertaa kahdenkymmenen kuuden vuoden aikana. Toki hän tietää minun kauttani mitä työpaikan kosteusvauriomikrobialtistus saattaa saada aikaiseksi.
Haluan vain kertoa sinulle, että lasten immuunijärjestelmä pystyy tosi tehokkaasti korjaamaan puutteensa myös allergeenin suhteen mikäli allergeenialtistus ei jatku.
Toivon, että pystyisit pitämään huolta siitä, että lapsellasi olisi hengitettävänään se sama kosteusvauriomikrobivapaa sisäilma, joka kodissanne vallitsee.
Valitettavasti tuon toivomuksen suhteen olen yhtä avuttomassa asemassa kuin sinäkin.
on melkolailla samat mikrobit joka paikassa. Siitä se johtuu.
Oliko vasta-aineita sädesienille (Streptomyces) tai Stachybotrykselle?
Se, että teiltä on jo otettu vasta-aineet merkitsee jo myös sitä, että olette sairastuneet. Olen pahoillani siitä.
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
Oli kyllä noille molemmille. Omissa nahkoissani tunnen, mitä se merkitsee ja en todellakaan haluaisi tätä riesaa pienelle lapselle.
Niin samanlaisesti reagoimme, ettei sitä voi oikein edes todeksi uskoa. Jos oma tulevaisuuskin on jo pilalla, niin millainen odottaa lastani.
Kohonneet IgG -arvot kosteusvauriomikrobeille eivät tarkoita, että olisi sairastunut. Ne tarkoittavat ainoastaan, että jossain vaiheessa niiden kanssa ollaan oltu tekemisissä. Korkeita arvoja voi olla sellaisillakin ihmisillä, joilla ei ole kyetty osoittamaan yhteyttä pidempiaikaiseen oleskeluun hometalossa (ja myös päinvastoin). Niiden muodostuminen on kovin yksilöllistä. Jos esim. työpaikoilla mitataan näitä arvoja suurista määristä ihmisiä, voidaan saada tilastollinen tulos, josta voidaan mahdollisesti vetää jotain johtopäätöksiä työpaikan kosteusvauriotilanteesta.
Sinä ja tyttärenne olette ehkä olleet tekemisissä samojen mikrobilajien kanssa, mutta sen lisäksi voi olla kysymys myös perinnöllisestä herkkyydestänne ylipäätään muodostaa näitä vasta-aineita. Lapset yleensä muutenkin toipuvat näistä "homesairauksista" aikuisia paremmin eli lapsesi ei välttämättä tule kärsimään siinä määrin kuin sinä tässä suhteessa.
Laitan linkin Anne Hyvärisen väitöskirjaan, josta selviää, etteivät nämä IgG -arvot ole lainkaan niin yksiselitteisiä asioita kuin kuvitellaan. Se on valitettavasti englanninkielinen (niin kuin nämä valitettavasti aina ovat):
http://www.ktl.fi/publications/2002/a8.pdf
Jos kerran heiltä molemmilta on jo otettu IgG-vasta-aineet, niin kyllä he ovat jo sairastuneet silloin kosteusvauriomikrobeista. Ei niitä turhanpäiten oteta.
Totta on se, että eivät IgG-vasta-aineet tee kipeäksi. Niitä kuuluu olla veressä ja joskus jopa runsaastikin. Ihmisen vereen joutunut homeitiö reagoi vasta-aineen kanssa muodostaen ns. immunokompleksin, jonka elimistö pystyy poistamaan miltei kaikilla verenkierrostaan. Jos se ei pysty poistamaan keskisuuria komplekseja, niin ihminen sairastuu ns. immunokompleksivälitteiseen allergiaan, jollainen yliherkkyyskeuhkokuume eli allerginen alveoliitti on. Sairastuneillakin ihmisillä elimistö pystyy poistamaan pienet ja suuret kompleksit, mutta jostain syystä ei keskisuuria.
Vaikka keksittäisiin konsti poistaa nämä keskisuuret kompleksit, niin se ei auta mitään. Tämä sen vuoksi, koska samanaikaisesti kosteusvauriomikrobien itöt aiheuttavat myös ns. viivästyneen soluvälitteisen allergian. Tämä on juuri se sairaus, jossa solumäärä kasvaa moninkertaiseksi ja eritoten CD4 - ja CD8 -lymfosyyttien osamäärä laskee merkittävästi. Esim. minulla tämä suhde oli 0,4. Allerginen alveoliitti on todella kavala sairaus, koska se toimii samanaikaisesti kahdella eri mekanismilla.
Sitten on myös muistettava vielä nämä mikrobien varsinkin sädesienten ja Stachybotryksen erittämät myrkylliset aineenvaihduntatuotteet. Sädesieni on todella paha, koska se aiheuttaa myös alveoliittia, koska sen itiön koko on niinkin pieni kuin yksi mikrometri. Stachybotruksen itiö on jo puolestaan niin suuri, että se ei pääse keuhkorakkuloihin.
Perinnöllisyys näkyy ainoastaan IgE-tyypin allergioissa, jollainen esim. astma on.
Sitten on myös muistettava, että itiöt ja nämä myrkylliset aineenvaihduntatuotteet matkallaan keuhkorakkuloihin herkistävät koko pituudeltaan hengityselimiä ja näin mahdollistavat infektioherkyyden kasvamisen. Virus- ja bakteeri-infektiot ovat tällöin mahdollisia.
Päivänselvä asia on siis, että vasta-aineiden määrät eivät veressä ratkaise oikeastaan mitään. Katson, että melko lailla turhaan Liisa Hyvärinen on asiaa tutkinut.
hometerveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
biokemisti/mikrobiologi
"suutari, joka on pysynyt lestissään"
P.S. Seuraavaksi alan tutkia näitä tieteellisiä tutkimuksia, joita on tehty. Uskon, että monet niistä on aivan turhanpäiväisiä. On vain tutkittu sen vuoksi, että kansa on saatu luulemaan, että homehomma olisi ns. hanskassa.
Kun olet sitä mieltä, että sekoitan asioita, niin olisikohan siinä kysymys siitä, että en näe näitä asioita yhtä suoraviivaisesti ? Piparkakkuaivoni huomioivat monia perspektiivejä ;). Katson, että puhumme sangen vaikeista ja monimutkaisista asioista - emme mistään yksiselitteisistä asioista tai absoluuttisista totuuksista. Siis minun mielestäni. En mitenkään halua tyrmätä ajatuksiasi, mutta sen olen ollut havaitsevinani, että jotkut asiat tahtovat jäädä sinulta huomioimatta.
Kommentoin tekstiäsi:
Kohonneet IgG –vasteet ovat mielestäsi merkkinä sairastumisesta sillä perusteella, että vasta-aineita ei mitata, ellei ole jo sairastunut kosteusvauriomikrobeista. Näin onkin varmaan työterveyshuollon käytäntö hyvin pitkälle. Muutakin maailmaa on kuitenkin olemassa ja muualla terveydenhuollossa näitä vasta-aineita mitataan paljon ihan varmuuden vuoksikin. Lääkärikunta ei ole kokonaisuudessaan kovin hyvin perillä niiden merkityksestä yksilötasolla. Yksityispuolella voi ko. tutkimuksen saada helposti kuka tahansa ja missä tilanteessa tahansa. Lähdin siis olettamuksesta, että kyseistä lasta ei ole testattu työterveyshuollossa.
Kohonneet IgG –vasteet eivät siis tarkoita sairastumista, vaan sitä, että arvot on mitattu ja sitä että joskus on oltu tekemisissä ko. mikrobin kanssa.
Jottei kyselyn lähettänyt äiti kovin huolestuisi, niin totean vielä mainitsemasi immuunikompleksin osalta, ettei sitä tarvitse pelätä pelkän korkean IgG:n perusteella. Kysymyksessä on tilanne, jossa IgG –vasta-aineet sakkautuvat kudoksiin.
Asiat ovat monimutkaisia:
KTL:n lista homeista, hiivoista ja bakteereista, jotka aiheuttavat allergista alveoliittia:
Acremonium
Cephalosporium
Alternaria
Aspergillus sp
Penicillium sp
Aureobasidium
Streptomycetes
Thermoactinomyces vulgaris
Faenia rectivirgula
Graphium
Sporobolomyces
Rhodotorula
Bacillus subtilis
Eli listan ulkopuolelle jää useita kosteusvauriotaloissa yleisesti tavattavia suuri-itiöisiä mikrobeja.
Mitä tulee Stachybotrys chartarum’iin, niin toki sekin voi päästä keuhkorakkuloihin. Sen itiö ei nimittäin ole pyöreä. Sen koko leveimmässä kohdassa on hyvin usein alle 5 mikrometriä. Muutenkin noin kolmasosa sen itiöistä ovat lajin normaalitasoa pienempiä. Sen itiöitä on kuitenkin yleensä vähän hengitysilmassa.
Hometaloissa on kovin paljon muitakin tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erilaisia keuhkosairauksia kuin pelkästään itiöiden koko tai mykotoksiinit tai punkit. Niitä ovat esim. :
- Bakteereiden endotoksiinit, metaboliatuotteet, glukaanit
- Homeiden pintarakenteiden rasvahapot ja allergeenien entsymaattisesti aktiivit rakenteet (lipaaseja, proteinaaseja jne)
Entä sitten esim. ameebat, joita löytyy noin joka neljännestä hometalosta ? Ne voivat pitää sisällään vaikkapa taudinaiheuttajabakteereitakin, jotka eivät ilman ameeban antamaa suojaa selviäisi itsenäisesti rakennusmateriaaleissa.
Jne..
Allergeenisiä homeita, hiivoja, bakteereita ja sieniä:
Alternaria
Aspergillus sp
Aureobasidium
Botrytis
Fusarium
Mucor
Penicillium spp.
Rhizopus
Trichoderma
Rhodotorula
Candida
Sporolomyces
Serpula (lattiasieni)
Aktinobakteerit (sädesienet)
Jne..
Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että allergisia alveoliitteja on diagnosoitu aivan liian vähän ja siinä suhteessa olet tehnyt hyvää työtä. Ja toki monessa muussakin asiassa.
Anne Hyvärisen väitöskirjakaan ei suinkaan ole ollut turha monessakaan mielessä. Jos otetaan huomioon vain pelkästään sinun ajamasi asiat, niin niillekin siitä on toki ollut hyötyä. Tutkimuksessahan selvitettiin väitöskirjatasolla sekin, että ilmanäytteitä tarvitaan lukuisia ja eri aikoina otettuja, jotta päästäisiin jotenkin luotettavaan lopputulokseen. STM otti sen tämän tutkimuksen ansiosta myös ohjeistuksiinsa. Sekin on kannaltasi hyödyllistä, että väitöskirjatyöllä on osoitettu myös se, että seerumin mikrobispesifiset IgG-löydökset olivat vain harvoin yhteydessä rakennuksista tehtyihin mikrobilöydöksiin (kuten Hyvärinen itse asian julkaisun yhteydessä ilmaisi).
Viimeksi mainittu on nimittäin arvokas tieto myös oikeudenkäyntejäkin ajatellen. KKO:ssakin on ammattitautien osalta hylkääviä päätöksiä perusteltu sillä, että rakennuksesta löydetyt mikrobit ja altistuneen IgG-vasta-aineet eivät ole olleet riittävän yhteneviä. Tälläkin hetkellä KKO:ssa on ratkaistavana eräs tällainen valitus. Mielenkiintoista nähdä, miten siinä nyt suhtaudutaan tähän kysymykseen.
kosteusvauriomikrobeista sairastuneet joutuvat turvautumaan hädässään homesairaudet-keskustelupalstan apuun. Eikö maamme erittäin paljon verovaroja nielevä terveydenhoitojärjestelmän kuuluisi pitää meistä huolta? Nyt se kuiten toimii aivan päinvastoin, kuin pitäisi. Tiedän, että edustamasi työmuoto, on ainoa maassamme, joka auttaa kosteusvaurioasunnoissa sairastuneita. Mutta sitten olemme me, joka on jo erittäin runsaslukuinen joukko ja jotka ovat sairastuneet työpaikastaan. Meidät on jätetty täysin tuuliajolle ja mm. TYHOSA ei ole vielä koskaan saanut varoja toimintaansa Raha-automaattiyhdistykseltä. Nyt se on vielä epätodennäköisempää, koska Sinikka Mönkäreestä (ent. homepölytautispesialisti) tuli tämän yhdistyksen toimitusjohtaja.
Tämä oli ilahduttava uutinen, kun kerroit että korkeimmassa oikeudessa (KKO) vertaillaan jo spesifisiä IgG-vasta-aineita sairauden aiheuttamasta rakennuksista löytyviin vastaaviin mikrobeihin. Vielä vuonna 2000 ei asianlaita ollut näin, vaan siellä virheellisesti pähkäiltiin IgE-vasta-aineita. Tässä linkki tähän oikeusmurhaan nro 2000:118
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000118
KKO uskoi Henrik Riskan valheisiin. Sen olisi pitänyt uskoa siihen, mitä Pentti Tukiainen sanoi. Tiedän, että Työterveyslaitos on tehnyt kantelun Eduskunnan oikeusasiamiehelle Henrik Riskan näistä vääristä lausunnoista. Se ei ole tietenkään tyypillisesti johtanut mihinkään toimenpiteisiin oikeusasiamiehen taholta. Sanomattakin on selvää, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskus käyttää edelleen hra Riskan palveluja. Kyllä KKO:n jäsenet ja tämän asian esitellyt Aija Peltola ovat tienneet minkälainen heidän päätöksensä on oltava. Prosessiin on hämäyksen vuoksi otettu myös vastakkainen asiantuntijalausunto. Näin tuomarit voivat jälkikäteen sanoa, että päätös oli tehtävä jommasta kummasta asiantuntijalausunnosta. Tietysti he valitsivat sen vaihtoehdon, joka tuli halvemmaksi vakuutusyhtiöille. Palkkioksi toiminnastaan Aija Peltola ylennettiin päättäjien toimesta vakuutusoikeuden tuomariksi. Pauliine Koskelon palkkio oli vielä muhkeampi, hän on nykyään KKO:n presidentti!
Tässä on tämä toinen oikeusmurha:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000117
Siellä on oikein itse hra tri Erkki O. Terho päässyt huseeraamaan. Häntä pidetään maamme johtavana allergisen alveoliitin asiantuntijana. Tietojeni mukaan hän olisi nyt tässä uudessa Majvik II-päivitysseminaarissa kiristämässä alveoliitin kriteerejä. Ei niitä mitenkään voi kiristää: ne ovat yksinkertaiset: 1) solumäärän lisäys tulehduspaikalla 2) neurofiililisä ja 3) alentunut CD4 ja CD8 -lymfosyyttisolujen suhde. Tietysti oletuksena on, että tulehdus keuhkorakkuloissa johtuu kosteusvauriomikrobeista.
Ammattitautia ei näissä kahdessa KKO:n tapauksessa ei myönnetty, koska kyseisilta henkilöiltä ei löytynyt IgE-vasta-aineita kuten vuoden 1998 tapauksessa, johon näitä kahta tapausta verrattiin.
Ilmanäytteitä kuuluisi ottaa vain silloin, kun ei koirienkaan avulla löydetä kosteusvauriokohteita. Ei varmaan vielä missään ole otettu 9 tai oliko se peräti 11 kertaa näytettä Andersenin keräimellä. Se on se vakio yksi näyte. Näytteenottoaika on se 10 min. Ehdotin tässä taannoin, että Andersenin keräintä käytettäisiin vain sädesienien jahtaamiseen. Näytteenottoaika olisi tietysti pidempi. Ylemmät petrimaljat tulisivat tietysti täyteen kasvustoa. Meitä kiinnostaa vain ne kaksi alinta, johon nämä alle 3 mikrometrin hiukkaset sitten iskeytyisivät.
On hyvä, että pistit KTL:n kattavan listan alveoliittia aiheuttavista mikrobeita. Niitä on todella paljon!!!! Tämäkin jo paljastaa sen, että kosteusvauriomikrobit aiheuttavat RUNSAASTI yliherkkyyskeuhkokuumetta eli allergista alveoliittia.
hometerveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
Mainitset nisuiisu alveoliitin kriteereiksi seuraavat:
>>alveoliitin kriteerejä. Ei niitä mitenkään voi kiristää: ne ovat yksinkertaiset: 1) solumäärän lisäys tulehduspaikalla 2) neurofiililisä ja 3) alentunut CD4 ja CD8 -lymfosyyttisolujen suhde. Tietysti oletuksena on, että tulehdus keuhkorakkuloissa johtuu kosteusvauriomikrobeista. 7.5.
joista on otettu solunäytteet huuhtelemalla (BAL-tutkimus). Tämä tutkimus on tehty vain harvoille ja suurimmalle osalle heistä väärään aikaan. Se pitää tehdä tietysti työpaikka-altistuksen tai asunto-altistuksen jälkeen.
Lisäksi operaation tekevä voi valita vähemmän tulehtuneen paikan keuhkorakkuloista. Hän siis näkee omin silmin nämä paikat keuhkoissa. Olen kuullut myös, että ensimmäiset huuteluerät voi kaataa myös viemäriin!
Kaikkein helpoin homma olisi se, että lymfosyytit tutkittasiin verestä, niin kuin kanadalaiset sen tekevät (ja varmaan kaikki muutkin maat paitsi Suomi). Tämä homma tietysti tehdään kaikkein vaikeimman kautta, jotta mahdollisimman vähän löytyisi sairastuneita.
PN
Länsimainen lääketieteemme on määritellyt TASAN TARKKAAN ALLERGISEN ALVEOLIITIN KRITEERIT kuin MYÖS ASTMANKIN KRITEERIT.
Ja niitä ei yksikään tällä palstalla kirjoittava pysty kumoamaan.
Mainitsemasi trombosyyttiarvojen nousu ei kuulu astman eikä allergisen alveoliitin kriteereihin toistaiseksi.
Minusta trombosyyttiarvojenKIN heilahtelu on vain yksi osoitus immuunijärjestelmän käynnistymisestä vihollisena pitämilleen proteiineille, joka heilahtelu yhtenä tekijänä työterveyslääkäreiden pitäisi huomioida mitatessa immuunijärjestelmän kokonaistoimintaa.
" Tiedän, että edustamasi työmuoto, on ainoa maassamme, joka auttaa kosteusvaurioasunnoissa sairastuneita."
Taas näyttää siltä, että minua luullaan Asumisterveysliiton Hannele Rämöksi. Olen toki immarreltu, mutta en käsitä miksi näin jatkuvasti tapahtuu. Siksikö, että hän on paljon julkisuudessa ja on "TV:stä tuttu" ? Homeongelmien kanssa touhuaa kuitenkin tuhansia muitakin ihmisiä - ei toki yhtä tuloksellisesti kuin hän.
Mitä tulee maamme terveydenhoitojärjestelmään, se jättää monet muutkin kuin homesairaat heitteille. Se ei ole mitenkään oikeudenmukainen. Tutustu esim. Stakesin Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaukseen 2005: "Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa ei toteudu Suomessa".
Älä nyt sinäkään älykkäänä ihmisenä mene vallanpitäjien halpaan ja lähde enää enempää toteuttamaan käytännössä alamaisten hallitsemiseksi hyväksi todettua divide et impera -menetelmää:
Kirjoituksestasi saa nimittäin käsityksen, että katsot kotonaan homeista sairastuneiden olevan paremmassa asemassa terveydenhuoltojärjestelmässämme. Itseasiassa heillä ei ole mitään muuta yhteiskunnan tarjoamaa palvelua kuin terveyskeskukset, joiden puoleen kääntyä. Terveyskeskuksissa ei tunnetusti ole minkäänlaista asiantuntemusta alalta. Kaikki homesairaat ovat vaikeassa tilanteessa tässä suhteessa.
Syytä siihen, miksi Tyhosa ei ole saanut RAY:n avustusta en tiedä. Onko Tyhosa edes hakenut sitä moneen vuoteen ? Oletettavasti syyt aikaisempien hakemusten hylkäämisestä on selvitetty ko. yhdistykselle ja niiden spekuloiminen täällä ei ole mielekästä.
Sitä kuitenkin ihmettelen, että miksei työntekijöiden ensisijaisia edunvalvojia eli ammattiyhdistysliikkeitä panna seinää vasten niiden leväperäisestä suhtautumisesta tähän ongelmavyyhteen !? Niillä olisi sekä valtaa, varaa että keinoja puuttua asioihin. Osaatko sinä vastata tähän kysymykseen ?
Kommentoin vielä näytteiden ottoa ja totean, että uudessa Majvikin suosituksessa on tässä suhteessa jo hieman parannusta. Siinä annetaan jo ainakin vaalean vihreätä valoa myös DNA-pohjaisten menetelmien käyttöön, jotta kuolleetkin mikrobit saataisin esiin.
juuri tänään tullutta Sisäilmauutiset 2/2006 lehteä, jossa kerrotaan tästä uudesta Majvik-suosituksesta. Tämä lehden raportti tästä uudesta suosituksesta näyttää olevan sitä, että vanha paska on laitettu vain uuteen pakettiin.
Taas kusetetaan ihmisiä oikein kunnolla.
Samat tahot ovat kokoontuneet, joiden aikaansaannosta on tämä tämä koko hässäkkä koko karmeudessaan. Toivottavasti laittavat taas osallistujaluettelon näkyviin.
Minulta kesti 4 vuotta opiskella tätä asiaa, ennen kuin pääsin todella sisälle tähän asiaan. Sen jälkeen kun tajusin, että meitä on tutkittu sellaisilla allergeeneilla, joille emme edes ole alllergisia, niin kaikki on ollut helppoa. Nauroin makeasti pari päivää, kun tajusin tyhmyyteni. Olisihan minun biokemistinä pitänyt jo maaliskuussa 2002 tajuta Työterveyslaitoksella, että helvetti soikoon he altistavat minua aivan väärillä allergeeneilla. Tietysti se hämäsi, etten vielä silloin uskonut sitä, että eivähän he voi Työterveyslaitoksella petkuttaa. Sain toki oikean diagnoosin, mutta en kovin helpolla. Kerron siitä sitten kuinka se tapahtui tässä tulevassa kirjassani.
Tämä homeasia on aivan yksinkertainen:
1) Kosteusvauriokohteessa oireileva on VÄLITTÖMÄSTI siirrettävä sieltä turvaan.
2) Näytteidenotto rehelliselle pohjalle
3) Ehkä kaikkein tärkein asia on, että annetaan oikea diagnoosi sairastuneelle, eikä odoteta tarpeettomasti tätä astman kaltaisen tautitilan syntyä.
Koska näin ei ole tehty, niin maassamme on ainakin 15 000 - 20 000 VAKAVASTI kosteusvauriomikrobeista sairastunutta.
Puhun tästä asiasta kokemuksen syvällä rintaäänellä!
hometerveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
Kiitos, että jaksoitte paneutua aiheeseen. Sain paljon tietoa tästä keskustelusta. Tiedän, että olemme molemmat samalla tavalla oireilevina valitettavasti sairastuneet. Minulla on pää kyllä kylmänä, joten en tästäkään panikoidu, on sen verran rankat kokemukset lapsen allergioista takana, mutta on helpompi välttää vaikkapa sitä maitoa ruokavaliossa kuin homeisia rakennuksia.
Esimerkin reaktioistamme voin teille kertoa. Kun menimme kaupungin kirjastoon ( emme mene enää), aloin itse oireilla alle viiden minuutin ja juuri kun olin lapselleni sanomassa, että lähdetään pois täältä, hän sanoikin minulle: " Äiti, lähdetään äkkiä pois täältä, en voi hengittää täällä." Sama hengittämisen tunteen vaikeus oli ollut itsellänikin, mutta ajattelin, että kestän vielä hetken. Emme enää siis käytä kirjastopalvelua niin sivistävää kuin se olisikin. Senkin olemme huomanneet, että polttopuiden kanssa pelailu ei ole meidän kummankaan terveydelle hyväksi.
Ymmärrän myös, että tärkeintä millä voimme terveyttämme vaalia on pysyä mahdollisimman kaukana homerakennuksista. Jos toimimme toisin, on edessämme lyhyt elämä happea haukkoen. Me olemme kantapään kautta ymmärtäneet, mitä se rakennuksessa oleva omituinen haju voi saada aikaiseksi. Sillä asialla ei kertakaikkiaan olisi varaa kenenkään leikkiä, sillä se muistuttaa venäläistä rulettia.
ehkä kaikkein eniten tuo kirjastomme homeisuus ja se, että kun ihmiet vievät kirjoja homeisiin koteihinsa, niin en sitten pysty niitä lukemaan. Jotenkin kirjat olivat portti "muualle"; nyt pitää vetää naamarit päälle, jos aikoo lukea, eikä sen takia lukeminen mitenkään saa enää ajatuksia siirtymään tästä hetkestä vähemmän tietoiseen tilaan.
Toivon vain, että totun jossain vaiheessa maskeihin ja voin nauttia lukemisesta edelleen. Paitsi: kun kirjojakin pitää käsitellä varoen etteivät pölyä kotona joka paikkaan. Onneks nyt on ollut hyvä kesä ja on voinut lukea ulkona.
koettakaa keksiä joku keino millä voitte lukea. Etsikää kirjakaupoista halpakirjoja. Toivottavasti löydätte homeettoman kirjakaupan - itselle on sattunut vain muutama homeisessa tilassa säilytetty kirja, kun olen tilannut jo parikymmentä internetin kautta. Hakapainosta tulleet kirjat on olleet tosi pahoja, vinkkinä. Muissa ei ole mielestäni ollut ainakaan pahoja ongelmia.
Jospa löydät homeettomassa talossa asuvan ystävän, joka lukee eikä lainaile kirjojaan hometaloihin.