Onnellinen! Mikä saa sinut onnelliseksi?Miksi et ole onnellinen?Onko onni jokaisen saavutettavissa vai onko se harvojen etuoikeus?Mitä pitää sisällään sana onni?
Oletko sinä?
myrkkynainensuomi24fi
311062
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ihan mahdottoman asian pohdittavaksi ja ainakin vastattavaksi. Monet ovat aiheesta kirjankin kirjoittaneet. Ei sovellu vastattavaksi tämmöisellä palstalla.
Mutta luultavasti kyllä olen osittain onnellinen, kunhan nuo kivut kintussa vain hellittäisivät.
ollenkaan.Myrkyn lykkäämisestä puheen ollen niin kyllä täällä samanlaisia ja erinlaisia aloituksia on vaikka kuinka paljon.Eihän se ole vaarallista vaikka kysyisi joka päivä kysymykset.Ei ainakaan minun mielestäni.Onneksi olemme suht koht vapaaseen maahan syntyneet.TSAU! -myrkkis- Toivotaan että jalat paranee!!!!!Minullakin jalkaterät särkevät usein.johtuu verenpaine lääkkeistä.(Kyllä tämä kysymys tänne mahtuu niin kuin muutkin kysymykset.)
on omanlaisensa onni.
Minä olen onnellinen, ja tietysti myös onneton. Kokoaikaa jaksakaan olla onneton, siihen olen liian optimistinen luonne - toisaalta ajattelen että onnettomuuksiinkin kätkeytyy onni.
ei välillä ole onneton niin ei tiedä mitä onni on.Varmaan vastaan hassusti mutta ei ole vaarallista.HEIPPA! -myrkkis-
mutta tuskinpa sellaista ihmistä on vielä syntynytkään jos olisi kokoajan onnellinenkaan - on ihan mahdoton jo ajatuksenakin?
Eri ihmiset vaan kokevat kohdalleen tulevat koettelemuksetkin eri tavalla - toinen pääsee pahoistakin asioista nopeasti yli, toinen taas voi samanlaisesta vastoinkäymisestä masentua pahasti, kai nämä ovat niitä kunkin ihmisen sisään rakentuneita yksilöllisä eroja, joita luonne eroiksi sanotaan - selittäväthän ne lapsuuden kokemuksillakin esim. masentumisherkkyyttä.
ja kaikki herkkyydet.Joskus tuntuu että on täysin sairas näiden herkkyyksiensä kanssa.Tahtoisin olla kovaksi keitetympi.Osaan kyllä vetää koviksen roolia mutta kun olen yksin niin kovuutta ei ole olemassakaan.Ei ole tämäkään helppoa.(Tänään kun ajoin töihin näin siilin keskellä tietä.En tiedä oliko elävä vai kuollut mutta ei liikkunut.Pysäytin auton ja otin siilin ja vein pusikkoon tien sivuun.Sitten jatkoin matkaani.Olen koko päivän ajatellut miksi en katsonut siiliä tarkemmin?No laitoinhan sen turvaan kuitenkin.Lisäksi minulla oli kiire töihin.Seuraava auto olisi varmaan ajanut sen yli?)Eikö jo tämä kerro että olen liiankin pehmeä ja tunteellinen? -myrkkis-
- toisaalta ajattelen, että onnettomuuksiinkin kätkeytyy onni-
No jos tätä ajatellaan niin, että - onni onnettomuudessa -, kun ei käynyt "kovin" huonosti. Muunlaista onnea en kyllä näe onnettomuuksissa. Yleensä ne onnettomuudet tuovat tullessaan vain enimmäkseen surua ja murhetta.
jos on koko aika kovin onnellinen niin silloin täytyy olla hullu. :))
Oikein huonotuurisen onni on kait kahden katastrofin puolivälissä (niinkuin mulla).
Semmoisen ”normaalionnisen” onnellisuus on tässä ja nyt, koko ajan, sitä ei vaan huomaa ennen kuin tulee se katastrofi.
kun välillä tuntuu että istuu dynamiitti pötkön päällä ja välillä tuntuu että dynypötkö on toisessa huoneessa.(Minä olen myös aina valmiina katastroffeihin mutta se kuluttaa minua todella.)Kyllä todella huomaa miten hyvin on?Kun kaikki kaatuu päälle muodossa tai toisessa.Tai tulee joku sairaus viellä lisää entisten päälle -myrkkis-(Tässä kirjoituksessa voi olla virheitä ja voi olla että en ole osannut täysin selittää mitä tarkoitan?)Olen vähän uninen ja funtsaan syntyjä syviä.Heippa!
että on sinut itsensä kanssa,hyväksyy oman elonsa ja olonsa etsimällä niistä asioiden hyvät puolet ja muistamalla,että pallolla elää miljoonittain ihmisiä nälässä ja kurjuudessa.
"terapiamuoto" :)) Kuulin tässä alkukesän aikana muutamia tarinoita kun ihmiset kirjoittelevat/lukevat näitä juttuja kun niillä on joku elämän kriisi. Tuli vain mieleeni että onko kaikilla onni hukassa jotka täällä käy?
Eikös ole tapana lopettaa ne terapiat sitten kun ne alkaa tuottaa tulosta?
pitäisi saada niin paljon valmiuksia, että varsinaisen "terapian" jälkeen jokaisella olisi kyky ja tieto terapioida ja jäsentää asioita soveltaen niitä koko elämänsä ajan.
Se toimii silloin sekä hoitavana, että ennaltaehkäisevänä väylänä ottaa vastaan arjen takaiskut tai muut koettelemukset.
ps.Jenkkilän kovassa kasvuympäristössä lahes jokaisella, jolla talous sen sallii, on "oma" terapeutti auttamassa pysymään tasapainossa.
Meillä mennään samaan suuntaan kovaa vauhtia, sillä on hyvä muistaa "hullu saa olla, muttei tyhmä".
Tarkoittaa tietysti sitä, että ei kannata ympäristön tai muun eston vuoksi jättää mieltään hoitamatta.
ainakin jenkeissä on niin että pidetään aika toopena jos ei käy terapiassa vaikka ei olisi omasta mielestä ongelmia. Ongelmia pitää olla, muuten on jokin ongelma jos näin ei ole. Ongelmaton ihminen on kummajainen.
Minua ei henkilökohtaisessa kriisissä tai surussa auta yhtään vaikka muu maailma sotisi ja näkisi nälkää. Niin kuin ei helpota hatutusta jos joku saa kymppitonnin mätkyt ja minä vaan yhden tonnin.
"ihan oikeaa terapiaa" jos elämä on todellakin umpisolmussa. Tuli vain kesävieraiden kanssa keskustellessa esille sellainen seikka että monet heidänkin tuttavistaan ja he itse myös olivat käyneet näillä keskustelusivuilla enemmän silloin kun elämässä oli menossa joku "muutosvaihe". Ei siis mikään tosi ongelma johon jokaisen pitäisi tietenkin hakea apua ammattilaisilta (ettei menisi se elämä niin solmuun että ei saa niitä solmuja enää auki).
Onhan tämä myös hyvä ajanviete jos on ongelmia sen suhteen miten aikansa käyttäsi.
Lisäksi erittäin hyvä muistipeli, nauratti taas äsken itseänikin kun en muistanut minin olin tuon viestin kirjoittanut:))
Ja jos ongelmanratkaisusta pitää niin kyllä tämä sellaisestakin käy, taitaa olla kuitenkin harvinaista (??) että ongelmaa tällä tasolla pitäisi alkaa ratkomaan. Ja kiinnostaako se, eikai moni tätä periaatetta kovin syvällisesti ajattele, en tiedä.
Saihan tässä jotain ratkaistua mutta se perimmäinen syy jäi kyllä hämärän peittoon. Jos nyt ajattelee asiaa perinteisen kysymystenasettelun muodossa niin kysymys
mitä? - ratkaistu
miten?-ratkaistu
miksi?- jäi ratkaisematta (se toinen puoli)
Saattaapa olla niin sekavaa että ottaako tästä mitään tolkkua?? Hassua, mutta en viitti häippästä ihan noin vaan;))
tuo miten?- on vain omia ja vähän muidenkin arvailuja ei siis mitään teknistä faktatietoa.
kahden eri kirjoituksen yhteispäätelmään,siis sinun ja sitä edelliseen, jossa kirjoittaja sanoi jotain miljoonista nälkäänäkevistä lapsista? Sekä sen muistamisesta omaa elämää miettiessään.(jotain tälläista)
No minä "tehokkaana",lue typeränä, laskin teidän jutut mielessäni samaan nippuun ja laadin sen mukaan sepustukseni.
Olisi siis pitänyt joko kirjoiottaa kaksi eri vastinetta tai vain toiselle ja yhden viestin perusteella.
No näin sattuu kyllä muulloinkin, mutta minkäs teen, älli ja tukka ei pysy samassa päässä ja vaikka keinotekoisesti olen tänäkin kesänä kahteen kertaan klanipääksi ajeltu, se kuitenkin taitaa olla keinotekoínen ja epätoivoinenkin yritys älyn pitämiseksi pääkopassa ja siksi'tuhoon'tuomittu keino.
Tosin ikuisena haaveilijana annan itseni uskoa, että kyllä minultakin sitä älyä löytyy, kunhan saan sen 'pihalle' ja muiden tietoon.
Siis kohta joka nämä kaksi eri asiaa mielessäni yhdistin.
Luin vastauksesi edellisen vietin jatkona ymmärtäen, että olit edellisen mielipiteen esittäjän toteamuksen kanssa yhtämieltä.
"Tämä on myös aika hyvä terapiamuoto".
Yhdistin vain tämän lauseen mielessäni edelliseen kirjoitukseen, kuin kommenttina.
Siksi tulin,(en) näin(=nähnyt) ja vastasin oudosti sinun omaan kirjoitukseen, jonka rautalangan avulla luulisin vihdoin ymmärtäväni.
Ajatuksssasi on 'punainen lanka' ja päätelmä palstan terapiavaikutuksesta vastannee sitä myös?
toiset tarvitsevat tukea ja toisten mielipiteitä koko elämänsä ajan.Ei täällä kukaan täysin terve voi sanoa olevansa.(Tekee niin kuin itse tuntee mutta kyllä kummasti auttaa moni kirjoitus.) -myrkkis-
mahdollisuuksia päästä terapiaan.Kyllä tämä terapiasta käy.Parempi näin kuin ei mitään.Voikaa hyvin! -myrkkis-
joutuu itsensä kanssa olemaan ja elämään niin oma tuska ja tunteet menevät kaiken muun edelle.Luonnollista. -myrkkis-
Olen onnellinen siitä mitä minulla on. Olen terve, minulla on lapsia ja lapsenlapsia. Ystäviä. Työpaikka. On paljon asioita joita minulla ei ole, mutta olen onnellinen siitä mitä minulla on :-) ja siitä mitä minä olen :-)
sanoa (ainakin tällä hetkellä)että on suht koht onnellinen....vasemmassa nimettömässä kun kiiltelee ihka aito rinkula....:)))
, jos ymmärsin oikein, se rinkula ei ehkä olekaan synttärilahja :))
ps. vai s e l l a i s e t juhlat ne olivatkin kiikarissa :))ONNEA ONNE!
Juu,oli kuules sellaset juhlat...:))Onneks meni kaikki hyvin sittenkin...nyt oon aikas poikki,mut kerranpa sitä vaan tämmöstä....:)))
paljon onnea ja hyvää yhteistä taivalta kummallekin.
Yhteistä taivalta on jo useita vuosia...eipä voi meidän kohdalla sanoa,että olisi hätiköityä..:D
Onneksi olkoon! -myrkkis-
minkälainen puku morsiamella oli, ja oliko sulhanen komea? :)
Valkoinen röyhelöjuttu oli morsiammella ja sulhanen oli kyllä komea puvussaan...hih..onneks tuli paljon kuvia....harvinaista herkkua nähdä puku miehen päällä..:DD
-myrkkis- :))
kyllä "puku" tekee miehen...:)