Väy väy väylä?

Olenpa tullut yliopistoon väylän kautta. Se tapahtui näin: työn ja perheen perustamisen ohella opiskelin hiljalleen arvosanoja, jotka markan aikana maksoivat n. 500mk appro, 1200mk cumu ja laudatur 3000mk. Approa suoritettiin 1v,cumua 2v ja laudaturia 3v. Nämä siis pääaineesta. Ensimmäinen mahdollisuus hyödyntää väylää olisi ollut kun suorituksia oli n.60 ov tehty ja pääaineesta vähintään cumu suoritettu. Edellytyksenä oli kuitenkin ettei ollut muuta ammattitutkintoa. No kun samaan aikaan olin suorittanut AMK-tutkinnon oli jatkettava pääaineen laudaturiin. Silloinkaan pääsy ei ollut varma vaan piti pyrkiä kiintiössä.

Päästäkseen suorittamaan seuraavan tason arvosanaa ja lopulta pyrkimään avoimen tai laudaturkiintiössä tulee suoritettujen arvosanojen olla vähintään 2(1-3 asteikolla). Eli avoimen väylän kautta tulijoilla kaikki suoritetut arvosanat ovat vähintään tasoa 2, hyvät tiedot. Opetuksen tasoa en voi moittia, sillä opettajat olivat samoja yliopiston opettajia, jotka opettavat tutkinto-opiskelijoitakin. Sisällöt ja vaatimukset ovat samat kaikilla. Laudaturopinnot suoritetaan usein tutkinto-opiskelijoiden kanssa yhteisopetuksessa.

Väylä ei ole helppo tie onneen. Siinä tarvitaan sisua, itseohjautuvuutta, motivaatiota ja rahaa. Väylä ei ole myöskään nopea. Aikaa appron ja cumun suorittamiseen menee 3vuotta. Avoimen opiskelijaa saattaa vaivata myös yksinäisyys, sillä samanlaista opiskelijayhteisöä kuin tiedekunnissa ei yleensä synny vaihtuvissa avoimen opintoryhmissä.

Itse valitsin avoimessa opiskelun kypsyttyäni pääsykokeiden 0,45pisteen ja 0,75 pisteen päähän jäämiseen. En halunnut enää jättää vuosia väliin, jolloin en olisi yhtään edennyt opinnoissani. Niinpä aloitin opinnot avoimessa ja lopulta jätin pääsykokeet omaan arvoonsa. Kasvattelin perhettä, hankin väliammatin AMKsta ja jatkoin opintoja avoimessa. Yliopistoon siirryin tutkinto-opiskelijaksi kun opinnot olivat pieniä täydennyksiä vaille valmiit. Valmistuin maisteriksi ja jatkoin väikkäriin, jota paraikaa valmistelen.

Väylän kautta tulijoista ei todellisuudessa ole suurta uhkaa pääsykokeitten kautta pyrkiville. Väylältä tullaan ihan eri vaiheeseen opintoja, jolloin normaalisti aloittaneista on osa jopa keskeyttänyt opinnot ja sen tason opiskelupaikkoja on itse asiassa vapaana. Tulijoita ei myöskään ole todellisuudessa paljon. Joinain vuosina toki on enemmän kuin toisina, mutta keskimäärin vain kourallinen. Laudaturväylältä tulijoita on vieläkin vähemmän. Itse olin ainoa tiedekuntaan laudaturväylältä hyväksytty sinä vuonna. Kulutin yliopiston penkkejä viimevaiheen opiskelijana 1,5 vuotta.

pitkä, pitkä tie onneen kirjoitti:

Olenpa tullut yliopistoon väylän kautta. Se tapahtui näin: työn ja perheen perustamisen ohella opiskelin hiljalleen arvosanoja, jotka markan aikana maksoivat n. 500mk appro, 1200mk cumu ja laudatur 3000mk. Approa suoritettiin 1v,cumua 2v ja laudaturia 3v. Nämä siis pääaineesta. Ensimmäinen mahdollisuus hyödyntää väylää olisi ollut kun suorituksia oli n.60 ov tehty ja pääaineesta vähintään cumu suoritettu. Edellytyksenä oli kuitenkin ettei ollut muuta ammattitutkintoa. No kun samaan aikaan olin suorittanut AMK-tutkinnon oli jatkettava pääaineen laudaturiin. Silloinkaan pääsy ei ollut varma vaan piti pyrkiä kiintiössä.

Päästäkseen suorittamaan seuraavan tason arvosanaa ja lopulta pyrkimään avoimen tai laudaturkiintiössä tulee suoritettujen arvosanojen olla vähintään 2(1-3 asteikolla). Eli avoimen väylän kautta tulijoilla kaikki suoritetut arvosanat ovat vähintään tasoa 2, hyvät tiedot. Opetuksen tasoa en voi moittia, sillä opettajat olivat samoja yliopiston opettajia, jotka opettavat tutkinto-opiskelijoitakin. Sisällöt ja vaatimukset ovat samat kaikilla. Laudaturopinnot suoritetaan usein tutkinto-opiskelijoiden kanssa yhteisopetuksessa.

Väylä ei ole helppo tie onneen. Siinä tarvitaan sisua, itseohjautuvuutta, motivaatiota ja rahaa. Väylä ei ole myöskään nopea. Aikaa appron ja cumun suorittamiseen menee 3vuotta. Avoimen opiskelijaa saattaa vaivata myös yksinäisyys, sillä samanlaista opiskelijayhteisöä kuin tiedekunnissa ei yleensä synny vaihtuvissa avoimen opintoryhmissä.

Itse valitsin avoimessa opiskelun kypsyttyäni pääsykokeiden 0,45pisteen ja 0,75 pisteen päähän jäämiseen. En halunnut enää jättää vuosia väliin, jolloin en olisi yhtään edennyt opinnoissani. Niinpä aloitin opinnot avoimessa ja lopulta jätin pääsykokeet omaan arvoonsa. Kasvattelin perhettä, hankin väliammatin AMKsta ja jatkoin opintoja avoimessa. Yliopistoon siirryin tutkinto-opiskelijaksi kun opinnot olivat pieniä täydennyksiä vaille valmiit. Valmistuin maisteriksi ja jatkoin väikkäriin, jota paraikaa valmistelen.

Väylän kautta tulijoista ei todellisuudessa ole suurta uhkaa pääsykokeitten kautta pyrkiville. Väylältä tullaan ihan eri vaiheeseen opintoja, jolloin normaalisti aloittaneista on osa jopa keskeyttänyt opinnot ja sen tason opiskelupaikkoja on itse asiassa vapaana. Tulijoita ei myöskään ole todellisuudessa paljon. Joinain vuosina toki on enemmän kuin toisina, mutta keskimäärin vain kourallinen. Laudaturväylältä tulijoita on vieläkin vähemmän. Itse olin ainoa tiedekuntaan laudaturväylältä hyväksytty sinä vuonna. Kulutin yliopiston penkkejä viimevaiheen opiskelijana 1,5 vuotta.

Toivottavasti kirjoituksesi osuu mahdollisimman monen unelmoijan silmään, jottei nuorilta menisi opiskeluaikaa hukkaan väärien käsitysten vuoksi. Yliopisto-opiskelu ei aina ole herkkua "normaaliopiskelijoillakaan", mutta muita teitä samaan maaliin kulkevilla pitää olla poikkeuksellisten valmiuksien (kykyjen) ja motivaation lisäksi hippunen onneakin, jotta rakenteet sattuvat olemaan olemassa juuri silloin, kun niitä tarvitaan. Soisi noiden "lähäristä lääkäriksi kuumemittarin käänteessä" -mahdollisuuksien tarjoajien kertovan väyläautuudesta hieman yksityiskohtaisemmin.

Kesäkuumalla on kiva tuijotella tutkimussuunnitelmaa, vai mitä? T. Melkein PhD

Jukka, miksi et ole pyrkinyt väylän kautta?

ja silleen kirjoitti:

Jukka, miksi et ole pyrkinyt väylän kautta?

Väylä ei ole ollut mahdollinen, ts. en ole täyttänyt väyläkriteereitä.

Ihan uteliaisuuttani kyselin. Katselin nimittäin vanhan alma materini tilastoja ja näitä väylystelijöitä ei näkynyt koko historian aikana yhtään kappaletta. Siksi se uteliaisuuskin siis heräsi.

Onnea opiskeluun! :)