aloitan syksyllä opinnot yliopistossa vieraalla paikkakunnalla, josta en tunne ennestään oikeastaan ketään. myös kaikki nykyiset kaverini ovat suuntaamassa lähes poikkeuksetta toiselle paikkakunnalle kuin minä. kovasti haluaisin tutustua uusiin ihmisiin ja saada jopa elinikäisiä kavereita, mutta hieman mietityttää. en käytä lainkaan alkoholia, ihan omasta päätöksestä. sen verran mitä tiedän, niin yliopistossa on varmaan aika kovaa juhlimista yms? kuitenkin pitäisi (ja haluaisinkin) olla mukana kaikessa yhteisessä touhussa, jotta niitä kavereita ja tuttavuuksia löytyisi. katsotaanko minua tyhmästi / löydänkö ketään kaltaistani? hauskaa voi pitää myös ilman viinaa, muttei kuitenkaan ilman kavereita. jos kaikki muut juovat ja örveltävät, tunnen itseni melko varmasti yksinäiseksi. ryhmätöiden tms. tekeminen varmasti helpottuu, jos on vapaa-ajalla saanut solmittua hyviä ystävyyssuhteita..
onko kenelläkään sama ongelma? vanhemmilla opiskelijoilla käytännön kokemusta?
asiallisia vastauksia, kiiitos! :)
onko kenelläkään sama ongelma? vanhemmilla opiskelijoilla käytännön kokemusta?
asiallisia vastauksia, kiiitos! :)
Vastaukset 19
Vanhimmat
En juo minäkään (paitsi tyyliin lasi viiniä illallisen kanssa joskus, mutta siis en koskaan humalahakuisesti tai viinAA tms.), eikä siitä ole koskaan ollut ongelmaa. Tietty, ei tutustu samalla tavalla ja yhtä nopeasti toisiin, mutta toisaalta sen sorttiset "toiset" eivät kumminkaan olisi tyyppiäni! Niihin itsensä kaltaisiin ihmisiin tutustuu kyllä luennoilla ja mahdollisissa ryhmätöissä ym., tapahtuu ehkä hieman hitaammin mutta kyllä se siitä. Varmasti löytyy muitakin kaltaisiasi, emme me kaikki suomalaiset/opiskelijat ole viinalla lotraajia. ;)
Minulla vasta ensikeväänä muutto edessä, ja olen miettinyt tuota aivan samaa asiaa. En haluaisi jäädä yksin, mutta ei myöskään kiinnosta kännissä örveltäminen. Ehkä jonkun harrastuksen parista voisi löytyä raittiita immeisiä.
en oo koskaan juonu mut se johtuu lähinnä siitä ettei täällä tuppukylässä ole ketään kenen kanssa olisin halunnut juoda. Tähänastinen raittiuteni on siis ollut sen tulosta, ettei ole huvittanut edes maistaa alkoholia. Syyt eivät ole olleet siis periaatteelliset. En ole tehnyt mitään päätöstä juomattomuudesta.
En pidä pahana maltillista juomista, enkä sitä, jos jotkut seurueessa ovat humalassa. Se on jokaisen oma valinta! Kun muutan ja tutustun uusiin ihmisiin, voisin sitä itsekin alkaa käyttää vähän alkoholia. Jos siis itsestä tuntuu siltä. Näin mä oon ajatellut.
(Vastasinkohan kysymykseen...:))
Ei ole nimittäin pelkoa siitä, että joutuisi juomaan tippaakaan, kun olet yöt ja päivät juoppokuskina!
Olen huomannut, täysraitis kun olen, että juoppokuskin hommia riittää. Toisaalta niin saa hyvästi pidettyä kaverisuhteita kasassa, mutta viikonloppu toisensa jälkeen kaupungilla alkaa turhauttamaan.
Olin siis lukion puolivirallinen juoppokuski, mutta nyt kun lähden yliopistoon opiskelemaan, niin, lälläslää, enpä otakaan autoa mukaan, vaan jätän sen vanhempieni autotalliin. Opiskeluista ei tulisi mitään, sillä en koskaan osaa sanoa ei.
Ja aloittaja kun kyselit, että löytyyköhän kavereita, niin varmasti löytyy! Ei pidä olla liian vaativa. Mm. kirjasto on hyvä paikka etsiä kavereita; yleensä rauhalliset, tasaiset ja tunnolliset ovat juuri niitä parhaita, joiden kanssa ystävyyssuhteet säilyvät kuka tietää vaikka läpi elämän.
En juo minäkään, syystä ettei kiinnosta. :)
Opiskelin amk:ssa (mutta vastaanpa silti :p), jossa haalariörvellyksiä oli varmaankin vähemmän kuin yliopistossa, mutta en mennyt niihin vähiinkään. Osallistuin kuitenkin illanviettoihin mitä luokan kanssa järjestettiin jonkun kotona tai jossain kuppilassa, ja niissä kävin ihan limsan voimalla. Muistaakseni joukkoon mahtui muutama "no miksi et juo? ota nyt edes vähän" päivittelijä, mutta on noita tullut vastaan myöhemmin työelämässäkin (luulisi ihmisten aikuistuvan...). Enemmän taisin kuitenkin saada "kiva kun tulit mukaan, vaikka et juokaan" kommentteja.
Ne elinikäiset, tai ainakin opiskeluajan jälkeenkin kavereiksi jääneet ovat aina suhtautuneet hyvin. Toivottavasti löydät myös kavereita jotka kunnioittavat päätöstäsi!
Olen itsekin muuttamassa syksyksi täysin uudelle paikkakunnalle, josta en tunne entuudestaan todellakaan ketään. En juo enkä halua juoda alkoholia, mutta uskon vakaasti, että tapaan siellä uusia ystäviä.
Olen ajatellut asiaa niin päin, että ehkä sitä ei itse alkoholilla pelleileviä ihmisiä kavereiksi haluakaan. Täytyy olla ylpeä omasta raittiudestaan, niin hyvä tulee!:)
Tsemppiä ja menestystä opiskeluihin!
Kyllä sinne joukkoon mahtuu, vaikka ei itse joisikaan.
Se on sitten oma päätös, haluaako olla hiprakassa
olevien ihmisten kanssa selvinpäin, vai mielummin muualla.
Meidän luokallamme on ainakin yksi absolutisti, joka
on siitä huolimatta ollut mukana bileissä ja hyvin
hauskaa tuntuu hänelläkin olevan. Aluksi sai vastailla
"Mikset juo mitään" -kysymyksiin, mutta kyllä ne
kyselyt vähitellen loppuivat.
"Olen ajatellut asiaa niin päin, että ehkä sitä ei
itse alkoholilla pelleileviä ihmisiä kavereiksi
haluakaan."
Jos alkoholin juominen oikeasti häiritsee, niin
sitten kannattaa jäädä ennemmin kotiin, eikä mennä
pilaamaan toisten iloa moralisoinnilla. Ei moni
kuitenkaan halua olla sellaisen saurassa, joka
jatkuvasti syyllistäisi heitä alkoholin käytöstä.
Mutta ei minua haittaa se etteivät muut juo. Kaveripiirissäni ja luokallani on pari tyyppiä jotka eivät juo kuin korkeintaan sen yhden siiderin. Ihan hyvin tullaan toimeen, kun kumpikaan ei valita toisen päätöksistä.
Kyllä heitä näkyy myös bileissä ja ihan hauskaa heillä näyttää olevan.
Opiskelen kylläkin AMK:ssa, ja ainakin meillä ryhmähenki on sen verran hyvä että on pystynyt tutustumaan tyyppeihin ilman biletyksiä. En tiedä miten on yliopistoissa sitten, jos yhteisiä luentoja on kerran viikossa, niin voi olla vähän vaikeampaa kavereiden teko.
Tällaiset yhteiset iltamat tai yhdessä tekeminen muodostavat aina jonkinlaisia luottamus/ystävyys-siteitä. Siksi kannattaa tosiaan ryhmätyöt ym. tehdä kunnolla ja olla tosissaan mukana.
Vilkaise myös keskustelu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000017705712
Ehkäpä voin antaa pari vinkkiä näin ainejärjestöaktiivina (me kun ollaan niitä ryyppäjäisten järjestäjiä).
On hyvä huomata, että juoma- ja ainejärjestökulttuuri vaihtelee aika paljon aloittain. Ennakkoluulot haalariväestä ja toisaalta snobbailevista humanisteista saattavat hyvinkin pitää paikkansa. Meillä (snobbailevilla humanisteilla) ei ole tapana kaataa viinaa kenenkään kurkusta alas. En ole huomannut, että milloinkaan olisi ihmetelty jonkun juomattomuutta, vaikka muut olisivatkin juoneet.
Kannattaa käydä heti alusta asti fuksibileissä ja muissa tapahtumissa (jos siis sellaisissa haluat käydä): naamasi tulee tutuksi ja samalla ihmisille käy selväksi, ettet juo. Asiaa ei välttämättä tarvitse sen kummemmin selitellä, mutta se kannattaa tehdä selväksi.
Missään tapauksessa ei kannata valittaa tai moralisoida toisten juomista, mököttäminenkin huomataan. Mukaan vain hauskanpitoon, vaikkeivät muiden jutut niin hyviä enää loppuillasta olisikaan.
Ja tietysti useimmilla ainejärjestöillä on myös paljon muutakin toimintaa, opintopiirejä, leffakerhoja, urheiluporukoita ja niin edelleen. Älä siis huoli ja murehdi: yliopistossa on kivaa.
On tavallaan kahjoa, että tällaisesta aiheesta voi olla keskustelu. On niin itsestään selvää, että yliopistossa kaikki juovat. Itse en juo enkä käy bileissä, joten en ole vuoden aikana tutustunut yliopistossa keneenkään :) Olenkin aika antisosiaalinen tapaus, eli ei se varsinaisesti haittaa. Luulisi omalta alalta löytyvän helposti samanhenkisiä ihmisiä, mutta ei niitä taida niin hirveästi kuitenkaan olla (ainakaan minun kohdallani). Sinulla varmaan on parempaa onnea, jos kuitenkin jaksat biletystä edes jossain määrin :)
Tietenkään kaikki eivät juo. Mistä ihmeestä sä sellaista olet saanut päähäsi? Bileissä ja muissa tapahtumissa saa ja on suorastaan toivottavaa käydä, vaikkei joisikaan. Mikään pakko ei ole juoda, eikä kukaan tule kaatamaan viinaa kurkkuun. Varmasti joku tarjoaa ja toinen saattaa ihmetellä, että miksei jeppe juokaan, mutta ihan järkeviä ja nopeatajuisia ihmisiä siellä kuitenkin ollaan. Jos sanoo ei, sitä kyllä uskotaan.
Ihmisiin tutustuu menemällä sinne, missä ihmisiä on. Opiskelija- ja ainejärjestöt puuhastelevat paljon muutakin kuin vain bileitä. Ehkä onkin tavallaan kahjoa keskustella tästä aiheesta - älkää turhaan stressatko, menkää mukaan vain.
"Bileissä ja muissa tapahtumissa saa ja on suorastaan toivottavaa käydä, vaikkei joisikaan."
Luuletko sä oikeesti, että sellainen ihminen joka ei itse juo, on kiinnostunut/innokas roikkumaan jossain bileissä katsomassa kun muut dokaa ja tekee itsestään idiootteja? Ei ole mitään järkeä mennä paikkoihin, jotka ovat omaa luonnettasi vastaan, sillä ethän sinä niistä löydä "hengenheimolaisia", vaan ihmisiä joilla on täysin erilaiset intressit kuin sinulla. Toisten örveltämisen katseleminen on sitäpaitsi TODELLA tympäännyttävää. Aika harva nauttii selvinpäin olemisesta humalaisten keskellä.
Jos siis haluaa kavereikseen sellaisia ihmisiä, jotka myöskään eivät välitä ryyppäämisestä, niin kannattaa pysyä ryyppypaikoista kaukana.
En minä osaa sanoa mitään alkuperäisen kysyjän luonteesta, kun en häntä laisinkaan tunne. Kyse ei ollutkaan henkilön luonteesta vaan siitä seikasta, ettei juo alkoholia. Juomattomuuteen samoin kuin juomiseenkin on varmasti monia erilaisia syitä.
Kaikki eivät juo bileissä. Kaikki, jotka juovat, eivät örvellä. Ja kaikki eivät voi miellyttää kaikkia.
Korostaisin edelleen pari pointtia: Ei ole pakko juoda. Kannattaa antaa toisten juoda, jos he haluavat. Ei kannata ennakkoluuloisesti tuomita kaikkia muita örveltäviksi idiooteiksi. Ja on paljon sellaisia opiskelijatapahtumia, joissa ei juo kukaan.
"Kaikki, jotka juovat, eivät örvellä."
Riippuu siitä, mitä kukin mieltää örveltämiseksi. Tokkopa humaltunut ihminen hirveän rationaalisesti ja fiksusti käyttäytyy; jos käyttäytyisi, saisi kännissäkin ajaa autoa.
Suomessa (mm.) nyt vaan on sellainen juomakulttuuri, että hirveän paljon ei istuta yhden viinilasin kanssa keskustelemassa vaan sitä alkomahoolia putoaa kyllä kurkusta alas hieman rivakampaan tahtiin. Kaikkine lieveilmiöineen.
Ja kyllä se aika tympeää on selvinpäin sitä touhua seurata.
Mutta tottakai jokainen menee mihin haluaa; kuitenkin, jos itse ei "kännäily-ympyröissä" viihdy, niin ei sieltä varmaan mitään sydänystäviäkään löydä. Ja turha sitä itseään on rääkätä. Kavereita löytää kyllä muualtakin.
Niin sulla on hauskaa eikä tartte täällä pähkäillä. Onko isukki kieltänyt =P
Aika rankkaa yleistämistä ja ennakkoluuloisuutta! Varmasti eri tilanteissa juodaan eri tavoin ja erilaisia määriä. Meillä oli kevään lopuksi opintoaiheinen tilaisuus, jossa sai lasin tai pari viiniä juodakseen niin halutessaan (lisäksi oli erilaisia mehuja ja kahviakin toki).
Ja humalassa ei saane ajaa autoa lähinnä heikentyneiden reaktiokyvyn, koordinaation ja motoriikan takia. Tuskin asialla niin paljon on tekemistä ration eli järjen kanssa.
Vielä pikku vinkki: mihinkäänhän ei tosiaankaan ole pakko lähteä mukaan, mutten myöskään suosittelisi kutsumaan tulevia opiskelukavereita örveltäviksi idiooteiksi. Ei nimittäin välttämättä paras tapa hankkia niitä uusia kavereita.
mul oli sama ongelma 5 v sitten, mutta nyt mulla on meidän laitokselta tosi monia kavereita, samanhenkisiä ja todellisia ystäviä.
Suosittelen ehdottomasti oman ainejärjestön toimintaan mukaan menemistä..se on lähes ainoa tapa saada ystäviä (kannattaa myös mennä heti hallitukseen, jos uskaltaa). Ainejärjestötoiminta on todella hauskaa, eikä se ole pelkkää juomista, vaan saman alan ihmisten yhteistä hauskanpitoa. Itse olen usein kavereideni kanssa baarissa, mutta juon yleensä jotain alkoholitonta. Hauskaa on silti.
Lisäksi kannattaa alkaa jo alussa juttelemaan ihmisten kanssa, jotka vaikuttavat yksinäisiltä...sillä tavalla voi saada elinikäisiä ystäviä.
Hei ja onnittelut opiskelupaikasta!
Olen tätä nykyä lähes absolutisti. Opiskelemaan mennessäni kuutisen vuotta sitten olin vielä jyrkempi tässä asiassa. Sain yliopistolla paljon tuttuja ja myös muutamia ihania ystäviä. Luulen kyllä, että jos olisin tullut opiskelemaan yliopistoon suoraan lukiosta olisin tutustunut paremmin erilaiseen porukkaan ja myös vapaa-ajan vietto olisi voinut olla aika erilaista. Tuolloin nimittäin käytin vielä alkoholia. En kuitenkaan usko, että absolutismistani oli mitään haittaa ystävyyssuhteiden kannalta yliopistossa. Nimittäin onneksi suurin osa yliopistossa opiskelevista on jo sen verran aikuisia, että osaavat kunnioittaa toisten omaa elämää koskevia valintoja ja viettää aikaansa monenlaisten ihmisten kanssa. Tietenkin helpommin tutustuu ehkä vähän rauhallisempiin mutta ei välttämättä ollenkaan tylsempiin ihmisiin. Monissa illanvietoissa kukaan ei sitä paitsi edes huomaaa, että juo vettä tai mehua kun muut juovat muita juomia. Jotkut ihmiset tietenkin ovat sellaisia, etteivät voi ymmärtää sitä, ettei kaikkia juominen kiinnosta ja he vaativat selityksiä. Mutta mikäpä siinä selittää aina voi... Kaikkein tärkeintä tutustumisen kannalta on varmaan se, että lähtee rohkeasti mukaan kaikenlaiseen itseä kiinnostavaan toimintaan. Esimerkiksi itse kävin parin ekan opiskeluvuoden aikana suht paljon kaikenlaisissa illanistujaisjutuissa vaikken juokaan. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa, jossa itse opiskelen on jonkin verran myös keskusteltu siitä, onko opiskelijoiden vapaa-ajan vietto liian alkoholipainottunutta. En tiedä kuinka paljon tätä asiaa otetaan esimerkiksi tutoroinnissa huomioon (luulen, että riippuu aika paljon ainejärjestöstä) mutta ainakin siihen on pyritty, että järjestettäisiin myös sellaista toimintaa jossa alkoholi ei ole keskiössä. Itse olin useita vuosia sitten tuutorina ja oli meillä ainakin muutakin toimintaa kuin ryyppäämistä. Mutta tosiasia tietenkin on, että moni ei voi kuvitella esimerkiksi haalaribileitä ilman alkoholia. Mutta kokemuksesta voin kertoa, että mukana voi olla hauskaa ihan selvinpäinkin. Yliopistolla voi tutustua ihmisiin myös arkipäivän tilanteissa, erilaisissa seminaareissa ym. eli ei kaikissa tilanteissa edes alkoholin mukanaan tuoma estojen hävittäminen voi olla mukana. Itse huomasin, että monet ystävyydet yliopistolla syntyvät jo ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana joten tuntuu, että osin on vähän sattumaakin kuka kenen kanssa parhaiten ystävystyy. Mutta toivoa ei kannata heittää vaikkei heti sydänystäviä löytäisikään. Ainakin itselläni ystävyyssuhteet joidenkin kanssa syvenivät hiljalleen ja matkan varrella. Yleensä opiskelijakaupungeissa on niin paljon kaikenlaista järjestö ym. toimintaa, että kavereita varmaan kaikille löytyy. Mulla oli ainakin ensimmäisenä opiskeluvuonna niin pitkät opiskelupäivätkin, että niidenkin puitteissa tuli paljon harrastettua sosiaalisia suhteita luontojen välillä/ruokalassa tms. muiden kanssa. Sen sijaan jos ottaa kovin keveän ohjelman ja lähinnä makoilee kotona tai joutuu olemaan töissä suuren osan ajasta (tosin voihan sieltäkin saada kavereita) niin tietenkin tutustumiselle on vähemmän tilaisuuksia. Tietenkin kannattaa kuitenkin varata myös aikaa itsenäiselle opiskelulle kun lukemista ja mahdollisesti kirjoittamistakin voi olla aika paljon.
Rohkeasti vaan omana itsenä opiskelemaan kyllä ihmisiin tutustuu myös ilman alkoholia! Kannatta myös muistaa, että monia muitakin huolettaa etukäteen se tutustuuko kehenkään.