mitä ootte mieltä, onko kokemuksia..
kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, myös yleiset paikat tuottaa suuria ongelmia.. Esim. huolto asemat, kirjastot, kaupat yms yms. vapaa ajan vietän kotona sisällä, lähinnä vielä verhot kiinni. pelko on häiritsevä, mutten vaan tiedä että mitä pelkään?! tosi raskasta. Oireina tulee sydämen tykytys, maha kivut, epätodellisuuden tunne, kädet hikoo, tärisen, huono olo.. no kysymys kuuuluukin voisinko parantua ilman että tarvis mennä lääkääriin?
kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, myös yleiset paikat tuottaa suuria ongelmia.. Esim. huolto asemat, kirjastot, kaupat yms yms. vapaa ajan vietän kotona sisällä, lähinnä vielä verhot kiinni. pelko on häiritsevä, mutten vaan tiedä että mitä pelkään?! tosi raskasta. Oireina tulee sydämen tykytys, maha kivut, epätodellisuuden tunne, kädet hikoo, tärisen, huono olo.. no kysymys kuuuluukin voisinko parantua ilman että tarvis mennä lääkääriin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse sairastuin paniikkikohtauksiin 20-vuotiaana. Silloin ei lehdissä tai missään muuallakaan kerrottu/tiedetty mistä on kyse. Se oli tosi kamala kokemus. Paniikkikohtaus tuli usein yöllä, kun heräsin. Tuli tunne, että nyt kuolen. Kädet hikosivat, ei tahtonut saada henkeä, sydän tako ym. Esiintyminen oli todella vaikeaa (en nauti siitä vieläkään, mutta pystyn hallitsemaan tilanteen hyvin).
En mennyt lääkäriin (en muista oikein, miksen), mutta sitten aloin tohtoroimaan itseäni ihan itsekseni elikkä, kun "kohtaus" oli tulossa päälle aloin ajattelemaan muita asioita, hengitys rauhalliseksi, lihakset rennoiksi. Näillä konsteilla sain paniikkihäiriöt nopeasti kuriin ilman lääkkeitä. Rentoutumisen jälkeen voisin nyt kuvitella ottavani esim. hyvän kirjan käteen ja näin saavani ajatukset pois itsestäni ja tuntemuksistani.
Esiintyminen oli, myös hankalaa. Siihen oli oikeastaan vain yksi konsti. Ajatukset pois omasta itsestä (miltä näytän?, miltä kuullostan?) sitten yritän keskittyä vain siihen mitä sanon tai teen. Missä tilanteessa milloinkin sitten sattuu olemaan. Tänä päivänä se menee jo automaattisesti, uskon sinunkin siihen pystyvän, kun oikein keskityt. Rentoutumisen oppiminen on tosi hyvä konsti.
Jollei nämä konstit tunnu omilta niin mikään ei estä sinua hakemasta lääkäriltä lääkkeitä. Ne ovat ihan hyviä, auttavat pahimman yli. Nämä minun koetut konstit eivät välttämättä auta kaikkia olemme niin yksilöllisiä kuitenkin.
Hei,jos oireet haittaa normaalia elämää,hakeutuisin sinuna lääkäriin.Jos tilanne jatkunut jo pitkään.Lääkäri tekee oikean diagnoosin oireittesi perusteella,ja saatat saada pelkoihin auttavan lääkityksen.Mielestäni on turha kärsiä yksikseen.Toki muita vaihtoehtojakin on kuten psykologi tai terapia jos haluat selvitä ilman lääkitystä.Näistä lääkärisi varmaan neuvoo lisää.Itse sairastan paniikkihäiriötä,ja tiedän että lääkitys poistaa julkisen paikan pelon ja muut oireet.Ei kannata kärsiä yksinään,toivottavasti sinulla on ystäviä kenelle voit puhua.