1,5kk!! Siis tosi ihana olo!! Olen ennenkin yrittänyt lopettaa tätä helvetillistä oksentamista, mutta nyt tuntuu siltä, että vihdoin onnistun=), olen todella iloinen! Takana oksentelua on jo kolme vuotta..hampaat pilalla ja mieli sekaisin. En kyllä voi sanoa, että helppoa olisi ollut..muutaman kerran olen pöntöllä käynyt, mutta oksentamatta kyyneleet silmissä poistunut sieltä..
Halusin vaan kertoa, muillekkin, että olen onnistunut ilman ammattiapua..ja aijon parantua tästä paskasta kokonaan!!
Tsemppiä kaikille tämän taudin kanssa painiville, ette ole yksin, ja toivon, että kaikki voisi tästä parantua ja tauti kuolisi sukupuuttoon=).
Halusin vaan kertoa, muillekkin, että olen onnistunut ilman ammattiapua..ja aijon parantua tästä paskasta kokonaan!!
Tsemppiä kaikille tämän taudin kanssa painiville, ette ole yksin, ja toivon, että kaikki voisi tästä parantua ja tauti kuolisi sukupuuttoon=).
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onneksi olkoon että olet onnistunut noin hyvin :) ja tsemppiä jatkoon. Oisitko kertonut miten sitten olet onnistunut lopettamaan oksentelun, tai siis miten olet saanut ahmimisen loppumaan(jos se on loppunut)? Syötkö normaalisti? Itse en halua hakea ammattiapua ja välillä olenkin pystynyt olemaan oksentelematta mutta sitten aina alkanut ahmia jossain vaiheessa..
En enään ahmi, niin kuin ennen..ja vielä olen onnistunut siinä..ajattelen aina sitä pahaa oloa mikä ahmimisen jälkeen tulee.
Minulla tähän paranemisen alkuun auttoi, miehelleni ja mieheni ja minun miespuoliselle kaverillemme sairaudestani kertominen..ja puhuminen näiden kahden kanssa..en halua tuottaa pettymystä..
Miehelleni olen jo kerran aikasemminkin luvannut lopettaa..mutta eipä onnistunutkaan..siksi olen nyt niin iloinen=)!
Viime viikolla lomareissun jälkeen painoni oli noussut melkein kolme kiloa..ja sen näkeminen teki todella pahaa..=((, mutta en luovuttanut..vaan kävin kävelyllä ja hain kaupasta kevyttä ruokaa ja herkuksi vesimeloonia. Jospa se tästä!!
Hyvää kesän jatkoa kaikille=)!
Olen kokenut saman,riemun siitä että olen ollut noin kauan oksentamatta.Kuitenkaan bulimia ei ole vielä ohi,sinulla on vuosien työ edessäsi...
Itse erehdyin luulemaan useiden viikkojen okennustaukojen välissä,että syömishäiriö olisi ohi...Nyt olen ollut oksentamatta n. 3 kuukautta,ja on enää hetkistä kiinni,kunnes taas menen vessaan,lukitsen oven,avaan pöntön kannen ja työnnän sormet kurkkuun...:/ Voimia,ja kovaa yritystä!
jos tämä tauko ei kestäkään ikuisesti. Minä olin oksentamatta 4 viikkoa ja risat, sitten repsahdin ja repsahdinkin oikein kunnolla. Meni pitkään ennen kuin mieli nousi maasta ja jaksoin edes vähän uskoa että ikinä paranen. Tunsin niin epäonnistuneeni, kerkisin jo vaikka mitä toiveita herätellä..
Toivon ettei sinulle käy niin, se on mahdollista että ei käy! Ja jos käy, niin älä lannistu. Pitäähän maratoniakin harjoitella kauan että onnistuu. Paraneminen lähtee sisältä, nauti elämästäsi ja rakasta itseäsi!
Tiedän, että paranemiseni on vasta alussa, mutta olen luottavaisin mielin. Lisää toivoa antavat kaksi maailman suloisinta pientä lastani, jo pelkästään lastenikin takia tästä sairaudesta pitää parantua!!=)
älä masennu jos paino nousee, minulla nousi 20 kg.:(
tottakai se tuntuu pahalle, mutta pikkuhiljaa ruokaan pystyy suhtautumaan normaalimmin ja paino voi pudota itsekseen.
tärkeämpää on se että paranet ja voit olla oman itsesi herra, ei tarvitse aina lähteä tunteiden ja halujen mukaan.
bulimian katkaisi raskaus..muutenkaan maistunut ruoka ja oksetti kokoajan..ja ajattelin vauvan hyvinvointia:) Nyt oon ollut "kuivilla" yli 4v ja olo on IHANA! En oo ikinä painanut näin paljon,mutta en oo ikinä ennen ollut näin sinut itseni ja kroppani kanssa..vieläkin toki on päiviä jolloin tekisi mieli työntää sormet kurkkuun,mutta onneksi olen saanut jtn muuta mietittävää/tekemistä..enkä enään ahmi niin kuin ennen,ei tarvitse syödä kokonaista ranskanleipää kaikilla herkuilla ja jälkkäriksi litraa jäätelöä ja 5prk vanukasta..tsemppiä kaikiille!!!:)