Kirjoittelen viikonlopun jälkimainingeissa...tapasin nimittäin ohimennen vanhan ihastuksenin iltaelämässä ja kohtaaminen toi taas tunteet pintaan.
Jutusta on jo vuosia. Lyhykäisyydessään se piti sisällään alkurysähdyksen, jolloin taisin piirittää tätä naista ja kävikin rivien välistä ilmi, että myös hän oli jossain määrin mieltynyt naisiin. Tähän liittyen totesi mulle: "kattellaan, mitä tapahtuu".
Minähän en tietenkään jäänyt katselemaan vaan aloin sen jälkeen kahteenkin vakavaan suhteeseen, joista toisessa olen yhäkin. Tämän vanhan ihastukseni kanssa välit tasaantuivat ystävyydeksi ja kuuluimme toistemme elämään.
Erään typerien bileiden jälkeen välimme menivät aina vaan huonommiksi ja lopulta katkesivat kokonaan. Minulle kyse oli paljolti siitä, ettei hän mielestäni kunnioittanut suhdettani uuden rakkauteni kanssa.Koin, että vanha ihastukseni tunkeili ja oli jotenkin liian intiimi ja osallistuva yksityiselämääni koskien.
Olen vain muutaman kerran vuosien mittaan tähän ihastukseeni törmännyt, eikä juuri olla juteltu. Aiemmin ollut hänen puoleltaan pitkiä katseita, nyt viikonloppuna oli tosi jäätävä. Itse olin ylättynyt siitä, että minussa heräsivät taas ne vanhat tunteet ja fyysinen intohimo häntä kohtaan.
Tällainen on tosi hämmentävää, sillä olen vakaassa parisuhteessa naisen kanssa, joka on elämäni nainen.
Päällimmäisenä mietin, että voiko tällainen tunne "jäädä päälle", koska se ei aikoinaan voinut toteutua. Karskisti sanottuna, olisiko nyt helpompaa törmätä ihastukseeni, jos silloin joskus olisimme vain menneet sänkyyn ja siis "viimeiseen pisteeseen saakka?"
En usko, että hän on aivan ymmärtänyt, että olin niin ihastunut. Seksuaalisen kiinnostuksen tietää varmasti...sillä leikiteltiinkin.
Ihastukseni häneen ei ollut parisuhteeseen tähtäävää laatua.
Tulisiko mun tavata ihastukseni ja kertoa, missä silloin tunteissani menin? Auttaisiko se poistamaan asian päiväjärjestyksestä?
Kaikkein ihaninta olisi se, jos hän sanoisi sen, minkä tiedän, vaikka epäilen: tunne oli molemminpuolinen.
Miten menneisyyden asioista pääsee eroon, kun sieltä pongahtelee tälaisia ihania naisia?
Jutusta on jo vuosia. Lyhykäisyydessään se piti sisällään alkurysähdyksen, jolloin taisin piirittää tätä naista ja kävikin rivien välistä ilmi, että myös hän oli jossain määrin mieltynyt naisiin. Tähän liittyen totesi mulle: "kattellaan, mitä tapahtuu".
Minähän en tietenkään jäänyt katselemaan vaan aloin sen jälkeen kahteenkin vakavaan suhteeseen, joista toisessa olen yhäkin. Tämän vanhan ihastukseni kanssa välit tasaantuivat ystävyydeksi ja kuuluimme toistemme elämään.
Erään typerien bileiden jälkeen välimme menivät aina vaan huonommiksi ja lopulta katkesivat kokonaan. Minulle kyse oli paljolti siitä, ettei hän mielestäni kunnioittanut suhdettani uuden rakkauteni kanssa.Koin, että vanha ihastukseni tunkeili ja oli jotenkin liian intiimi ja osallistuva yksityiselämääni koskien.
Olen vain muutaman kerran vuosien mittaan tähän ihastukseeni törmännyt, eikä juuri olla juteltu. Aiemmin ollut hänen puoleltaan pitkiä katseita, nyt viikonloppuna oli tosi jäätävä. Itse olin ylättynyt siitä, että minussa heräsivät taas ne vanhat tunteet ja fyysinen intohimo häntä kohtaan.
Tällainen on tosi hämmentävää, sillä olen vakaassa parisuhteessa naisen kanssa, joka on elämäni nainen.
Päällimmäisenä mietin, että voiko tällainen tunne "jäädä päälle", koska se ei aikoinaan voinut toteutua. Karskisti sanottuna, olisiko nyt helpompaa törmätä ihastukseeni, jos silloin joskus olisimme vain menneet sänkyyn ja siis "viimeiseen pisteeseen saakka?"
En usko, että hän on aivan ymmärtänyt, että olin niin ihastunut. Seksuaalisen kiinnostuksen tietää varmasti...sillä leikiteltiinkin.
Ihastukseni häneen ei ollut parisuhteeseen tähtäävää laatua.
Tulisiko mun tavata ihastukseni ja kertoa, missä silloin tunteissani menin? Auttaisiko se poistamaan asian päiväjärjestyksestä?
Kaikkein ihaninta olisi se, jos hän sanoisi sen, minkä tiedän, vaikka epäilen: tunne oli molemminpuolinen.
Miten menneisyyden asioista pääsee eroon, kun sieltä pongahtelee tälaisia ihania naisia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo-o.. Taitaa olla parasta että unohdat koko tyypin (taas), kerta sinulla on jo elämäsi nainen. Tuskimpa tunteiden kertominen puolin ja toisin ainakaan helpottaisi tilannetta, päin vastoin.. Älä anna hänen sotkea päätäsi enempää! Vakavassakin parisuhteessa ulkopuoliset ihastukset taitavat olla mahdollisia, mutta tilanteet voi ratkaista huonommin tai paremmin.
Kiitos vastauksestasi. Ehkä mun tosiaan olisi hyvä pysähtyä ja päättää antaa menneiden mennä omia menojaan. Olet ihan oikeassa siinä, että voi olla, ettei rehellisyys kannattaisi. Ehkä se on vaan oma pieni egoni, joka voisi juhlia, jos tämä nainen paljastaisi fiiliksensä suhteeni.
En olisi uskonut, että näin vuosien jälkeen "vanha valloittaja" minussa tulee taas esiin. Pelkkää egoilua. Ja sekoilua.
Hyvin sanottu tuo, että voisin unohtaa tyypin TAAS. En tiedä, onko tässä lopulta kyse hänestä vai vaan mun tarpeestani tulla ihailluksi.