Sekoaminen

on tullut ja se on tosi pelottava tunne ja ärsyttävin tunne on se epätodellinen olo. joskus skitsautan itteni siitä kun ajattelen että ei saatana tämmöstä samanlaista ei varmasti ole kenelläkään muulla tullu, että tämä on joku ihan uus diagnosoimaton sairaus. siinä sitä sitten kiva taas yrittää palata maan pinnalle. joskus nuorena sitä tykkäs olla sekasin mutta tämä menee kyllä jo pikkusen överiksi. monesti käyny niin että kontrolli kadonnut silleen että ajatus tulee 2-4 sekuntia perässä kuin liikkeet, siinä saa olla tarkkana että lautaset pysyy kädessä ja ettei törmäile mihinkään. tähän paniikkihäiriöön mulla on tullu alkamisen jälkeen uusia oireita noin 50 uutta ja toinen toistaan ahdistavempia. töissä kun pomo käski tehdä yhen jutun ja mulla jumahti aivot lukkoon enkä tajunnu mitä tarkotti niin se vaan että ooks noin pässi ettet osaa ajatella omilla aivoilla, ensin meinas tulla itku ja sitten oli niin niin lähellä etten paukonu turpaan. lähin kämpille samantien. mutta niin ne väittää että sekomisen tunne johtuu liian ohuesta verestä kun siinä on liikaa happea ylihengittämisen johdosta mutta turha yrittää selittää sillon ku on kohtaus tai häiriötila päällä, ei usko eikä pysty uskomaan ketään muuta kuin sairaanhoitajia tai lääkäriä. sais tämä vannekkin alkaa pikkuhiljaa lähtemään päästä ku 2 viikkoa ollu, kiva jos jää tämmöseks huh huh.onneks on velipojan kans sopimus jos jompikumpi joutuu mielisairaalaan tai halvaantuu pahasti niin letkut irti siis jos ei oo toivoa. mutta hyvää kesää kaikille meille "sekoojille".

Mulla on ollu ihan samanlaisia olotiloja esim toi epätodellinen olo. ja sit toi että ajatus tulee niinku pari sekkaa jäljessä. Onneks on muillakin ehdin jo kelaileen kaikkee että ei mulla mikään paniikkihäiriö ole vaan joku psykoosi tai jotain

Heippa teille,

mulla oli viime talvena ihan kamala ahdistus, paniikki, ja pelkäsin tuota "sekoamista", että milloin se tapahtuu niin kunnolla, että sairaalaan mennään (ja kerran auroraan mentiinkin ja sain rauhoittavia), pelkäsin että sekoan niin kunnolla, eikä kukaan mua ymmärrä, että joudun osastolle pakkohoitoon, kun itsemurhakin pyöri mielessä, olo oli, että "pää pamahtaa".

Mulla auttoivat bachin kukkatipat tosi hyvin; cherry plum-uute juuri tuohon kontrollin menettämisen pelkoon, et sekoaa ihan kunnolla, hulluksi tulemisen pelkoon. Bachin kukkatippoja saa luontaistuotekaupoista. Käytin myös omega 3:sta ja 6:sta (E-EPA:aa kalaöljystä ja lisäksi helokkiöljyä), sinkkiä ja B-vitamiinia hermoston vahvistamiseen. Ainakin tuota E-EPA:aa Briteissä psykiatrien liitto suosittelee, siitä hyviä kokemuksia jopa skitsofreenikkojen ja vakavan masennuksen hoidossa. Luin myös, että sinkki on todella tärkeää mielenterveydelle, skitsofreenikoilla usein todettu paha puutos sinkissä. Ehkäpä näistä voisi olla teille apua. Nyt kaikki mulla ok, olen kuitenkin kiitollinen siitä että tuon ahdistuksen ja muun kauheuden koin, vaikka joskus sitä pelkää, että jos se tulee takaisin.