Olen tossa turissut työelämässä olevien opiskelukavereideni kanssa, mitä asioita tietotekniikkataloissa lakkautetaan, kun tuottovaatimukset ovat liian korkeat.
Juuri näissä sektoreissa olisi mielenkiintoisia mahdollisuuksia liikeideoille.
On paljon liiketoiminnallisesti kannattavaa toimintaa, mitkä eivät ole suuremmissa tietotekniikkataloissa kannattavaa toimintaa.
Sellaiset 30-40 vuotiaat tietoverkkojen ja tietojärjestelmien osaajat, joille on kertynyt kokemusta, osaamista ja on kaikennäköisiä sertifikaattejakin suoritettuna ym..
Juuri heissä olisi mahdollisuuksia, jos vain yritystoiminta ei olisi niin älyttömän riskialtista touhua. Meillä pitäisi olla henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus ja sosiaaliturva paremmin turvattu yrittäjille.
Minulla olisi kaikennäköistä liikeidean tynkää ja tuotekonsepti-ideoita, en kuitenkaan tule koskaan niitä edes kokeilemaan tai levittämään. Ei kiinnosta ruveta leikkimään suomalaisen byrokratian kanssa.
Juuri näissä sektoreissa olisi mielenkiintoisia mahdollisuuksia liikeideoille.
On paljon liiketoiminnallisesti kannattavaa toimintaa, mitkä eivät ole suuremmissa tietotekniikkataloissa kannattavaa toimintaa.
Sellaiset 30-40 vuotiaat tietoverkkojen ja tietojärjestelmien osaajat, joille on kertynyt kokemusta, osaamista ja on kaikennäköisiä sertifikaattejakin suoritettuna ym..
Juuri heissä olisi mahdollisuuksia, jos vain yritystoiminta ei olisi niin älyttömän riskialtista touhua. Meillä pitäisi olla henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus ja sosiaaliturva paremmin turvattu yrittäjille.
Minulla olisi kaikennäköistä liikeidean tynkää ja tuotekonsepti-ideoita, en kuitenkaan tule koskaan niitä edes kokeilemaan tai levittämään. Ei kiinnosta ruveta leikkimään suomalaisen byrokratian kanssa.
Vastaukset 31
Vanhimmat
kun ei ole varaa bussilippuun työllistämiskurssille ja karenssit tulee päälle voimaan toistaiseksi.
Revin sitten siitä. "IT-40"
Karenssin ajan saat fattasta rahaa. Jos ei taloudellisesti kykene menemään työllistämiskurssille, ei tarvitse mennä, se on säädetty laissakin.
fatta=sosiaalitoimisto?
se oli kyllä kiinni silloin kun sitä rahaa olisi tarvinnut. Selitin kurssinpitäjälleni olevani pulloja keräämässä, että saa bussirahat kasaan. Pankki ei myöntänyt luottoa olemattomien tulojen vuoksi kurssimatkoihin. Nyt olen sairaslomalla kun en pysty edes perimään velallisiltani. Karenssit paukkuu ihan varmasti.
Ei mitää väliä aukioloajoista, hakemukset vaan hakee ja laittaa liput ja laput mukaan, täyttää ohjeen mukaan ja pudottaa luukkuun.
Suomi menetti mahdollisuutensa sossujen tappaessa lypsylehmän korkealla verotuksella.
Tallinnassa on parhaat IT työpaikat. Valitettavaa mutta totta. Kohta on kaikki muutkin työpaikat, mutta se on toine juttu.
Itse asiassa IT-alalla yrittäjäksi ryhtyminen sisältää poikkeuksellisen pienen taloudellisen riskin. Kehitystyöhön riittävä työasema on korkeintaan tonni ja softalisensseihin saattaa mennä toinen, jos ei aivan älytöntä halua maksaa. Eli muutaman kaverin narikan pistää pystyyn kymppitonnilla. Vuokrat maksetaan sitä mukaa, kun niitä (ja toivottavasti myös tulorahoitusta) tulee. Jos perustaisit jonkin konepaja / verstas yrityksen, niin et alta sadan tonnin saisi täytettyä kummosta pajaa ammattivehkeillä.
Vaan niiden muutaman henkilön palkkaamisessa ja siinä, kuten yleensä alkuvaiheessa käy ettei tule tarpeeksi tuloja ja myös siinä, ettei organisaation perusinfra ole muodostunut.
Alkuinvestoinnit eivät ole yrityksen oleellinen ongelma, tosin rahaa siihenkin jonkin verran tarvitsee.
Kaikkien näiden kuplien myötä on IT-alalle muodostunut outo käsitys, että aloitteleva yritys ei voi tehdä tulosta. Oikeassa maailmassa on typerää perustaa omalla rahalla yritys, jonka ei oleta tekevän tulosta alusta lähtien. Sellaista ei järkevä ihminen tee kuin toisten rahoilla. Yrityksen on tarkoitus elättää sinut, eikä päinvastoin. Liikeidea on syytä suunnitella niin, että tulosta tulee ennen kuin alkupääoma loppuu.
Todennäköisesti järjevintä olisi aloittaa ilman alaisia ja palkata ulkopuolistä väkeä, kun et itse jaksa yrityksesi koko tuottoa pankista pois kantaa. Mikäli olet työtän, saat muistaakseni kymmenen kuukauden ajan starttirahaa elämiseen. Sen jälkeen yrityksesi on syytä jo olla tuloskunnossa tai liikeideasi ei kenties niin nerokas ollut alunperinkään.
Se rakentuu täysin sen varaan, että palkataan ulkopuolista väkeä. Kuitenkin IT-alalla homma menee niin, että jos haluat tehdä liikeideallasi tulosta sun on heti palkattava osaava kaveri töihin jos onnistut löytämään.
Muuten homma menee heti läskiksi, pieni vasta aloittaunut firma ei kauaa pystyssä pysy jos porukka vasta siinä harjoittelee hommia.
Nyt jo osaajista on pulaa. Tietenkin pitäisi myös rekrytoida vasta valmisuneita, mutta tuotannon pyörittämien ei missään tapauksessa saa olla niiden varassa.
Pelkkä hyvä idea ja se että löytää jotain työvoimaa ei riitä. Kymmenen kuukautta on aika lyhyt aika liiketoiminnan kehittämiseen kannattavaksi. Aika moni isomman yrityksen vasta perustettu yksikkö pyörii pidempäänkin tappiolla, ennen kuin alkaa tuottamaan voittoa.
Nyt näyttää olevan jonkinlainen kasinotalous vallalla, jossa pajatsosta veivaamalla pitäis saada heti voittoa.
Mun ehdotus (mikä se sitten olikaan, sillä mun mielstä IT-alalla kannattaa aloittaa yksin) rakentuu sen varaan, että perustaja itse on se osaava kaveri. Hän aloittaa myymällä omaa ammattitaitoaan ja palkkaa lisää väkeä sitä mukaan kuin tarvitaan ja on varaa. Kuitenkin aikaisintaan silloin, kun ei yksin enää ehdi toteuttaa kaikkia toimeksiantoja. Ei kai kukaan perusta IT-alan yritystä, jos ei ole itse firmansa tekninen avainhenkilö, joka aluksi omaa kaiken liiketoiminnan kehittämisen ja pyörittämisen kannalta elintärkeän tietämyksen. Myöhemmin, kun yritys kasvaa, niin voi olla varaa ottaa riski ja laskea ulkopuolisten avainhenkilöiden varaan. Tosin heistä tulee nopeasti hyvin kalliita työntekijöitä, kun huomaavat olevansa korvaamattomia firman kannalta.
Isolla yrityksellä on varaa sijoittaa kauankin riskirahaa erilaisiin kokeiluihin, mutta yksityisyrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle siitä, minkä osaa ja tietää toimivan. Tämän saat kuulla keneltä tahansa kunnalliselta yritysneuvojalta.
" Mun ehdotus (mikä se sitten olikaan, sillä mun mielstä IT-alalla kannattaa aloittaa yksin) rakentuu sen varaan, että perustaja itse on se osaava kaveri. Hän aloittaa myymällä omaa ammattitaitoaan ja palkkaa lisää väkeä sitä mukaan kuin tarvitaan ja on varaa. Kuitenkin aikaisintaan silloin, kun ei yksin enää ehdi toteuttaa kaikkia toimeksiantoja. Ei kai kukaan perusta IT-alan yritystä, jos ei ole itse firmansa tekninen avainhenkilö, joka aluksi omaa kaiken liiketoiminnan kehittämisen ja pyörittämisen kannalta elintärkeän tietämyksen."
Ensimmäinen ongelma on siinä, ettei ne liikeideat välttämättä toimi yksin aloittaessa. Ellei nyt jotain konsulttitoimistoa pistä pystyyn.
Toinen on se, että tietenkin pitää olla siihen ydinliiketoimintaan liittyvien toimintojen tekninen avainhenkilö, mutta se ei riitä tekniikan suhteen. Tietotekniikka on teknologisesti pirstaloitunut, ettei enää sellaisia entisaikojen guruja ole olemassa. Ala on tiimityötä ja verkostoitumista.
Ai niin on vielä kolmaskin ongelma, joka ei tähän ehdotukseesi liity. Se on jatkuvan kouluttautumisen ongelma, kun pitäis vielä se firman pyörittämisen ohessa opiskella kokoajan.
Yksityisyrittäjä, hoitaa projektinjohtamisesta lähtien kaiken. Siis kellotalulussa on vain 24h.
...ja on vielä olemassa, mutta ei enää työmarkkinoiden käytettävissä (:
IT-alan yrittäjät todellakin monesti ovat teknisiä avainhenkilöitä. Ongelma vain on siinä, että yrittäjän pitäisi olla ennen kaikkea myyjä. Sen ensimmäisen projektin vielä voi saadakin mutta mitäs sitten kun pitäisi tehdä koodia 18 tuntia päivässä ja sen päälle etsiä seuraavaa asiakasta?
Hypen jäljiltä IT-alalla tapahtui yksi iso muutos. Asiakkaat tulivat hyvin varovaiseksi ostamaan mitään pieniltä (
Käytännössä IT-alan start upit yleensä myyvät asiantuntemusta, eli jonkin sortin konsulttipalveluja, ellei niillä ole käytössään muutamaa miljoonaa riskirahoitusta (jonka perään ei kukaan kysele). Toinen mahdollisuus on ryhtyä siivoamaan toisten sotkuja, eli ylläpitämään softaa, jonka kehittäjän on jo ottanut rahat ja juossut. Aloittelevan on ensiksi tehtävä nimeä pienessä busineksessa voidakseen siirtyä maineen kertyessä isompiin saappaisiin. Aloittelevalta yritykseltä, ilman mitään referenssejä, tuskin ostetaan merkittävää tietojärjestelmää, vaikka kuinka rekrytoisit asiantuntijoita.
Jos haaveilet liikeideoista, jotka vaativat isot saappaat on sinulla kaksi vaihtoehtoa. Etsi tyhmä sijoittaja, jolla on todella syvät taskut, tai tee puolivalmis proto (proof of concept) ja myy se yritykselle, jolla on jo saappaat. Edellisessa tapauksessa pelaat jonkun toisen rahat ja jälkimmäisessä voit saada vähän vaivanpalkkaa ideastasi.
Aloittelevan yrittäjän suureelliset liikeideat ovat jokseenkin varmin tapa hukava valtava määrä rahaa. Kuitenkin jostain aina löytyy rahaa kavereille, jotka haluavat aloittaa yrittämisen perustamalla autotehtaan tai lentoyhtiön, joten sitkeyttä vaan. Kyllä rahaa maailmassa on ja niin kauan kuin sitä riittää, voit pitää hauskaa vaikkei tulosta syntyisikään.
Tällä hetkellä trendinä on määrätietoisesti siirtää osaamista halpisyksiköihin. Projektitiimiin otetaan nykyään aina pari jamppaa Puolasta, Intiasta tms ja laitetaan länsimaassa työskentelevä porukka opetushommiin muoden töiden ohessa. Tyhmempikin jantteri tajuaa, millä tavalla firma myöhemmin kiittää tästä opetustyöstä...
Ei muuta kuin firmaa pystyyn ja kilpailemaan entisen työnantajan kanssa. Puolan pienet palkat eivät asiakasta paljoa hyödytä, kun globaali firma nappaa välistä kovat katteet ja pitäähän suureksi paisuneen Johtoporukankin palkat jostakin maksaa. Joskus oikein miettinyt, että miten helvatta joku suostuu maksamaan paskasta palvelusta 60-150e/h.
Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet on tehty huomattavasti vaikeemmaksi kun suuryritysten, ettei pääsisi kilpailemaan pienemmällä katteella samoille markkinoille.
Tietyssä mielessä valtiotasolla tuetaan suuryrityksiä: työsuojelupiirit eivät suostu ottamaan käsiteltäväksi tietyissä suuryrityksissä tapahtuneita väärinkäytöksiä.
Mutta muuten en tiedä, miten täällä suuryrityksiä suojeltaisiin. Esim valtionlaitosten ja kuntien on kilpailutettava hankinnat ja otettava halvin tarjous, ellei sen torjumiselle löydy erittäin hyviä perusteita.
Verottaja, Sitra, Tekes
"Tällä hetkellä trendinä on määrätietoisesti siirtää osaamista halpisyksiköihin. "
Kun tällä foorumilla puhutaan ulkoistamisesta puhutaan aina juuri "halpisyksiköistä". Tällöin ei ymmärretä sitä, että kyse on myös kompetenssista. Intialaiset offshore-palveluja tarjoavat firmat eivät palkkaa muita kuin yliopistotutkinnon hyvin suorittaneita ammattilaisia. Jos asiakasyrityksen valittavana on firma jossa on käytännössä loputtomat resurssit tehdä koodia vaikka kolmessa vuorossa ja suomalainen firma, jossa teekkarit ja datanomit tekevät koodia nelinkertaisella hinnalla valinta ei todellakaan ole vaikea.
sijoittuvat assistenteiksi, opettajiksi, tutkijoiksi, kuntien ja valtion virkoihin, koska heitä pidetään työelämästä vieraantuneina ja yksityiselle puolelle liian tehottomina, eikä opetusvälineillä saatu koulutus vastaa yksityisen puolen työväline-osaamista.
Yhden yliopistotyypin tiedän olevan yrityselämässä, mutta hänellä olikin 6L:ää yo:ssa.
Koodareiksi jää siis teekkarit(vielä opiskelijoita) datanomit (ei työelämän vaatimaa kokemusta)
Sitten, jos joku on itse jotain 10v:ssä oppinut, niin se ei näy papereissa, ja jää hännille työnhaussa.
"Sitten, jos joku on itse jotain 10v:ssä oppinut, niin se ei näy papereissa, ja jää hännille työnhaussa."
Viimeisen kymmenen vuoden aikana työhakemuksia lukiessaan on ainakin yhden asian oppinut: Suomalaisia hävettää oma kokemus. Jos todella kymmenen vuoden työurasta ei saa mitään mainintaa työhakemukseen niin jo on ihme. Muutenkin on ollut mielenkiintoista verrata suomalaisia ja amerikkalaisia työhakemuksia. Vastoin yleistä luuloa amerikkalaiset eivät hirveästi ylisanoja harrasta. Sen sijaan he kertovat CVssään mitä ovat tehneet kun taas suomalaiset kertovat missä ovat olleet töissä.
Jos kokemuksella haluaa saada töitä, kannattaa kertoa mitä oikeasti on tehnyt sanoipa työkkärin täti "oikeasta" tavasta tehdä CV mitä tahansa.
oman työammatin lisäksi:
konenäköä, hermoverkkojärjestelmiä, asiantuntijajärjestelmiä, ftp-hakukoneita, ohjelmointikieliä, 3d-mallinnusta, hajautettua elektronisen kaupan järjestelmää,
puhuvan lämpömittarin, elektroniikkaa,
puhesyntetisaattoreita, spektrianalysaattoreita, kuvanpakkausalgoritmeja, assemblerohjelmointia,olio-ohjelmointia, omaa ohjelmointikieltä, digitaalisia tv-lähetyksiä jo 90-luvun alussa, maaston korkeuskäyrämallinnusta, tarjouslaskentaa, kustannuslaskentaa, menobudjetointia, talouden seurantaa, MIDI-musiikkia...
Näitä kun latelee työhakemukseen, niin rekrytoijan suu menee virneeseen asiantuntijajärjestelmän kohdalla, kun ei tiedä mihin sitä käytetään ja kuvittelee että tällä hemmolla on jalat tukevasti ilmassa.
NEXT!
Hävettää rekrytoijan puolesta...
Rekrytoija ei tiedä mikä on asiantuntijajärjestelmä? Mihin päiväkotiin oikein olet ollut hakemassa??
Suomalaisia todellakin näyttää hävettävän oma osaamisensa kun sitä ei kehdata työhakemukseen laittaa. Sitten voikin kiukutella täällä kun työhönottohaastattelussa ei osata lukea ajatuksia.
Et ole ilmeisesti ollut intialaisten kanssa tekemisissä. Kyllä sieltä hyvääkin väkeä löytyy, mutta paljon on myös täysin toivottomia tiimejä. Suurimmat ongelmat intialaisilla on mielestäni kokonaisuuden hallitsemisessa: "..yes Mr Koodiorja, but our component works like this". Ts. siellä ei nähdä omaa nokkaansa ja kikkulaansa pidemmälle.
Toinen intialaisten piirre on, että he osaavat kyllä kysyä, mutta eivät kertoa. Tietysti on viisasta olla kertomatta omaa osaamistaan, mutta koita sitten tehdä tämmösten kanssa töitä.
eikä siinä käytettävän asiantuntijajärjestelmän parametreja ole muutettu, vaikka käyttötilin korkoa on laskettu prosentin murto-osaan. Järjestelmä kysyi vain edellistä ja nykyistä työpaikkaa, muttei lainkaan säännöllisiä omaisuustuloja. Laskettu todellinen vuotuinen korko oli 31,7% kiskurikorkoluokkaa, vaikka tarjouksessa oli puhetta 6,5% korosta. Luoton käyttötarkoituskin olisi kulunut viranomaisen määräämään kohteeseen, joten joko pankilla on ohjelmassa vikaa, liian huono tiedonkeruujärjestelmä, liikaa ylimääräistä rahaa ml. oikeusjutut tai sitten päätöksenteon parametreja ei ole mukailtu tilinsaldon minimoijille, vaikkei ole häiriöitä maksuissa, on kiinnittämätöntä omaisuutta ja on normaaliasiakasta etuoikeutetummassa asemassa.
Oikeasti en olisi tarvinnut luottoa, kunhan testasin.
Leluja lelujen käyttäjille, ei mitään todella vakavaa missään, nauretaan vaan päin naamaa, jos jotain muutakin sattuu osaamaan kuin mitä enintään vaaditaan.
"Et ole ilmeisesti ollut intialaisten kanssa tekemisissä. "
Itse asiassa olen ollut muutaman henkilötyövuoden verran. Varsin monesti ongelmia syntyy silloin, kun suomalainen firma yrittää päästä helpolla ja kuvittelee, että samanlainen tupakkiaskin kanteen speksaaminen riittää. Jos jossakin elävässä elämässä on puutteita niin määrittelyissä. Sinänsä hauskaa sekin, että ihmiset kaikkialla valittavat miten koko ajan pitää istua palavereissa. Asioita ei ajatella sen verran pidemmälle että huomattaisiin, että kyseisten palaverien agendana kerta toisensa jälkeen on a) mistä projektissa on kyse ja b) mistä arkkitehtuurissa on kyse. Äkkinäinen voisi kuvitella, että jos määrittelyt kirjoitettaisiin kunnolla vaatimuksista lähtien myös palaverien ja muun kiukuttelun tarve pienenisi.
Täällä joku tietääkin jostain jotain.
Viestisi tarkoitus oli?
ironiaa DDD
on vaikea kilpailla. Esim. Nokialla on ollut vuosikymmennen alusta tietoisena politiikkana vähentää alihankkijoiden määrää. Pieni firma ei saa sopparia kun ei ole kapasiteettia, kansainvälistä presenssiä eikä laatujärjestelmät ole kunnossa. Entisenä työntekijänä sinulla on todennäköisesti vielä n:n vuoden karenssi, jolloin palveluksiasi ei osteta. Mitä noksi edellä, sitä muut perässä.
Myös julkisella sektorilla tarjouspyynnöistä tehdään niin suuria, että pienet yritykset putoavat kelkasta.
Konkurssinpelko IT-alalla on vilkasta mielikuvitusta. Alan pääomat on niin pieniä, ettei konkurssista voi jäädä isoja velkoja.
Yksityiset lopettavat kannattamattomat firmansa yleensä siististi, pääomarahoitettuja vedettiin konkurssiin kun saatiin yhteiskunta maksajaksi palkkavelkoihin.
Sopimuksiin pitää vaan laittaa, ettei ole vastuussa, jos asiakas menee konkurssiin softan bugien takia yms.
Suomessa ei ole myöskään byrokratiaa.
Yrittämisen suurin este on, että siitä ei pääsääntöisesti saa niin paljoa rahaa kuin palkkatyössä käynnistä. Koska yrittäjät tulevat halvemmiksi kuin omat työntekijät niin isot yhtiöt puhuvat kauniisti yrittämisen puolesta. Ne haluavat lisää kilpailua alihankkijoidensa kesken.