ketään, joka aattelis maailman menoa? Voiko kaikki vaan antaa mennä huulenheiton piikkiin? Hyvähän on jos kaikki menee hyvin, onko se hyvä antaa itsen jäädä ulos, mulla ei oo mitään huolta. Ite melkein 60-kymppisenä tosiasiat tulee eteen. Ei oikein jaksa käsittää kaikkea.
Onkohan täällä
ev.lut.
621858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
jokainen ajattelee tuota maailmanmenoa,mutta ei voi koko aikaa asioitakaan murehtia....pakko on välillä irrotella huumorilla,muuten käy liian raskaaksi....
.. menee, kun olet ev lut kerran. Teillähän ei ole mitään väliä, mitä tekee, kun kaikki pääsevät Kristuksen sovituksen kautta samaan taivaaseen ja saavat anteeksi murhat ja hirveydet.
Mitäs turhia pinnistelemään näin ollen?
Osoititpa taas suurta viisautta vastauksellasi.
Olet varmaan ylpeä itsestäsi?? Hyypiö!
sanotaan jossain ettei kukaan pääse taivaaseen tekojensa tähden - ei hyvienkään, joten turha se on siunki ponnistella siellä.
että aika suurella osalla suomalaisia on tuo merkintä. Nimimerkit on välillä hakusissa. Tulee vaan pohdiskeltua, että onko se niin, että ihminen hukkuu omaan viisauteensa? Luonnollakin on oma kestävyytensä, ei se kaikkea jaksa. Ja kuten on nähty, luontokin osaa ottaa omansa, ehkä tähän asti vain antanut varoituksia.
Taivaaseen pääsyn edellytys on, että ihminen on kastettu luterilaiseen kirkkoon.
Tämä ei sovi minulle. Minusta pienet vauvat eivät ansaitse helvettiä sen takia, ettei keritty kastella.
Minä menen sinne, minne kastamattomat vauvatkin menevät. Siellä on minun mielestäni taivas.
... luterilainen ja pääset taivaaseen, vaikka mikä olisi.
Tietysti voit kuolla luonnon saastuneisuuteen, mutta ei sinne ev lut taivaaseen elävänä pääsekään.
Jos henkilö esittäytyy uskovaisena luterilaisena, kuten nimimerkki osoittaa, niin silloin korostus on tässä asiassa.
Vai mitä hän haluaa sillä sanoa? Haluaa keskustella toisten luterilaisten kanssa, vai?
Täällä on kuitenkin muitakin, jotka voimme sanoa sanottavamme sen mukaan, mikä mieleen juolahtaa.
kerroin vain mitä raamattu sanoo taivaaseen menosta - ei kai siellä ole nimetty mitään k i r k k o a toisten edelle?
... että Kristuksen kirkolla on Kristuksen nimi.
Voin joskus etsiä sen kohdan. Ei siis Lutherin nimi.
Tämä ketju on luterilaisuutta tunnustavan aloittama, siksi kirjoittelen tälläisiä.
Mitä tulee omiin tekoihin. Mitä ajattelet sellaisesta, että kaikki vaan annetaan anteeksi, oli vaikka mikä murhaaja tai hitleri?
Kyllä omia tekoja tarvitaan ja avain asia on parannuksen teko ja syntien hylkääminen. SITTEN saa sovituksen kautta anteeksi.
Tehkää parannus! Siinä on kaiken kulmakivi.
En minä mikään uskovainen ole. Olen syntinen. Mutta olen minä tehnyt tähän ikään mennessä jo parannuksen pahimmista tavoistani.
Toivottavasti jokainen pääsee sellaiseen taivaaseen, minkä ansaitsee ja toivoo. Jokainen kaltaistensa hyvään seuraan.
Sovituksen kautta tietenkin. :)
taivaan portit aukene,ellet ole tullut henk.koht. uskoon.ja ei ristin ryoväriä kastettu kertaakaan.
mutta paratiisiin meni ,että hupsahti...
eikä vauvat joudu kastamattomuutensa takia helvettiin... meillä on rakastava Taivaan ISä.
eikä kirkko eikä muukaan instanssi pelasta ketään, vaan jälleen pitää olla omakohtainen usko.
sen saa lahjaksi ,joka vain haluaa...haluatko?
Eikö se juuri osoita uskoa, että kastetaan? Usko vaatii tekoja millä osoitetaan. Miksi vauvoja kastetaan sitten, jos eivät ne tarvitse sitä? Eihän ne voi osoittaa uskoa.
En minä sano, että opit ovat oikeita, en. Minähän vain sanon, mitä ne ovat: Hulluutta!
Kai viiskymppinen tuon pitäs tietää.
Kerron nyt kuitentin vaikka en ole tuollainen ev lut.
Jeesuksen kastekäsky
" Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa".
Ja itse EN siis tarvi tuota noudattaa!
Kun tiedän että tuon nimen voi paljon helpommin antaa uudelle ihmisen alulle.
"Kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsi on kastettava ilman tarpeetonta viivytystä (KJ 2:15). Lapsen kasteen ajankohtaa ohjaa myös Väestötietoasetus, jonka mukaan vanhempien on ilmoitettava lapsen syntymästä väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Jollei lasta ole tähän mennessä kastetttu hänet merkitään ei-kirkkoon kuuluvana yleiseen väestörekisteriin. Jos seurakunnan jäsenen lapsen kastetta ei ole sovittu kahden kuukauden kuluessa syntymästä, seurakunnasta otetaan yhteyttä lapsen vanhempiin. "
Ev lut käskee kastaa vauvat. Ei mitään järkeä.
Miten heitä voi opettaa noudattamaan, kun samanaikaisesti sanotaan, ettei omilla teoilla ole lopputuloksen kannalta mitään merkitystä? Tai miksi siis?
jakeissa 9-10 sanotaan että sydämen uskolla tullaan vanhurskaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Ja Raamattu sanoo:ei ole muuta nimeä taivaan alle annettu jossa ihminen pelastuu, ja se nimi on Jeesus Kristus.
Ja lisäksi Apostolien tekojen 16 luvussa todetaan:usko Herraan Jeesukseen , niin sinä pelastut.
jos kirkon oppi,ja raamatun opetus ei lyo 'yksiin'
kumpaa noudatat?[esim. homo-asiassa]?
Raamattu on täynnä ristiriitoja ja se on ihmisten kirjoittama. Siellä on erittäin hienoja asioita, joita pidän edelleen ylittämättöminä. Kenenkään viisaiden ajatukset eivät niihin ylety.
Kirkko pyrkii akateemisten pappien kautta ja kirkolliskokouksensa kautta selittämään monia ristiriitaisia asioita.
Voihan Kristuksen hyvän sanoman hyväksyä ja katsoa, että ristiriitaiset opit on suodatettava järjen ja sydämen kautta.
Vauvat eivät joudu helvettiin, eikä mitenkään kaikki maailman kastamattomat ihmiset, jotka kuolevat koskaan kuulematta Jeesuksen opetuksia.
Mitä tulee homoasiaan, niin siinä kertoo luomujärki, että seksi on lisääntymistä varten ja homojen välillä se ei onnistu. Joten kyse on perverssiosta.
Mitä tulee helvettiin ja taivaaseen, niin jokainen saa ansionsa mukaan ja pääsee kaltaistensa hyvään seuraan aivan varmasti. Täytyy olla useamman asteisia olosuhteita siellä toisellakin puolen.
Hyviä kohtia, mutta jos sanoo kuten siellä neuvotaan, suun tunnustuksella: minä uskon Isään Jumalaan ja Jeesukseen ja Pyhään Henkeen.
Ja sitten menee ja rikkoo kaikkia muita neuvoja vastaan, mitä siellä käsketään: pitämään käskyt ja muut lait.
Miten tällainen suun tunnustus on parempi kuin aneiden myynti?
Sitähän täällä on sanottu, ettei ihminen omilla teoillaan edesauta pääsyä taivaaseen. Siitäkin oli jokin raamatun kohta käsittelyssä.
Kunhan höpisee minä uskon minä uskon, niin kaikkiko on silloin hyvin?
Missäpäin Raamattua mainitaan ehdoksi Luterilainen kirkko? Ovatko muut Protestantit vääräuskoisia ja millä perusteelle? Entäs Katolilaiset? Helluntalaiset? Jne. Millä perusteella tuomitsemme toiset vääräuskoisiksi? Onkohan kukaan edes vaivautunit katsomaan ikuisen elämän saamisen edellytyksiä? Ei siellä mainita kirkkoja vaan uskon perusteet.
... kirkon johto.
Jos kaikki on oikein, mitäs väliä millään sitten on? Niillä perusteillakaan.
Mitäs ne uskon perusteet mielestäsi ovat?
Mitä tulee helvettiin ja taivaaseen, niin jokainen saa ansionsa mukaan ///ei anna kenellekaan mahdollisuutta paasta taivaaseen. -- ansiomme mukaan ,jokainen meista paatyy tulijarveen-- mutta tuossa astuu ansion tilalle ansaitsematon Armo,joka tuli voimaan Ristilla. jokaiselle,joka uskoo.uskotko?
vastaamasi kirjoituksen kirjoittaja.
Tahtoisin sinulta kuitenkin vastauksen, miten käy heille, jotka eivät koko elämänsä aikana ole kuulleetkan kristiopista?
Mikä on ennen ristin kuolemaa eläneiden kohtalo?
jokaiselle on laitettu sydameen 'saannot' jo syntyessaan... ja ihminen elaessaan paattaa ,seuraako hyvaa,vai pahaa..niinkuin vanha uskoontullut intiaani selitti toiselle uskoontuloaan-- se onkuin 2 koiraa tappelemassa sisallasi,musta ja valkoinen-- toinen intiaani kysyi,kumpi on voitolla?
vanha intiaani sanoi- se kenen puolella sina olet.
eivat ole itse uskossa.kuinka luulet sitten 'sokean pystyvän sokeaa' taluttaa,eivätko he molemmat kompastu kuoppaan ja kaatuvat. [jae Raamatusta]....
täys pakana joka varmaan joutuu koksia lapioimaan siellä alakerrassa,tai sinne roviolle,enkä silti tunne vielä mitään paniikkia,enkä kriisejä tällä hetkellä.Ainoa mitä just pelkään on parin viikon päästä loppuva loma .Ole kuitenkin onnellinen uskossasi.
Ei kannata miespuoleisten "pakanoiden" pelätä. Keuruun vanhassa puukirkossa on sivuseinällä vanha "alttaritaulu" (1700-luvulta). Siinä vain naisia kärvistelee helvetin lieskoissa. Ja kuinka ollakkaan, kaikki miehet oli nostettu "yläkertaan".
sattuvat olemaan niitä......;-))
Mene tiedä. Mutta voihan se olla taiteilijan näkemyskin asiasta. Yläpuoli kuului kyllä naiselle, mutta alapuoli oli "sukupuoleton", kuten Japanilaisissa sarjakuvissa.
se maailma menee menojaan eli siihen tahtiin mitä muinoin on ennustettu.
Eipä sitä yksilötasolla parane alkaa pohtimaan syvällisemmin, hulluksihan sitä tulee, kun ei nykyiselle meiningille mitään kuitenkaan voi.
Siispä sitä huumoria on revittävä vaikka mistä jos aikoo pysyä järkevien kirjoissa.
lähestyvää kuolemaa, vai mitä tarkoitit?
mihin maailma oikein menossa. ajankohtasin aihe tämä ihmisen ja luonnon epätasapaino ja siitä aiheutuvat katastrofit! Jokainen saa uskoa mihin tahtoo tai olla uskomatta mihinkään. Itse kyllä yritän pitää asiat tuolla hengelllisellä puolella kunnossa. eli Raamatun Sana ja rukous ovat mun elämäni kantava voima. Mielenrauhaa ja Hyvää Kesänjatkoa Kaikille Lukijoille tasapuolisesti!
ehkä ajattelematta , anteeksi. Tarkoitus ei tosiaan ollut loukata ketään. Itse vain uskon luontoon, ja että joku meitä suurempi on olemassa. Mulla on vain vakaa uskomus siihen, että ihminen kuolee omaan muka viisauteensa. Ev lut ei tarkoittanut sitä mitä joku oletti, oli vain nimimerkki muiden joukossa
Niin se on paha saa pahasta pahan palkkansa. Mutta hyvä hyvästä, hyvän palkkansa.
Mitä et käsitä, kaikkihan on ihan selvää syytä ja seuraamusta. kaikki jotka toimivat ja elävät pahan ja väärän puolesta, kaikkea oikeaa ja hyvää, = Jumalan pyhän (hyvän)sanan ja tahdon vastaisesti eli OIKEUDEN mukaista vastaan.
Saavat siitä ansioinaan, vääryyden mukaista oskaseen niin itseleen kuin muillkin samalla tavalla väärin toimiville ja eläville.
Näin ihan maalaisjärjen (totuuden ja oikeuden tajun), mukaankin asia on!
Pelkkää huulenheittoa.
Olen usein ihmetellyt sitä, miksi pitää tehdä niin suuri numero siitä, ettei usko mihinkään. Ja miksi pitää pilkata sitä, joka uskoo.
Pohjoismainen sika-ateismi on suurimmassa osassa maailmaa täysin tuntematon asia. Olen myös ihmetellyt, miksi ei-mihinkään uskova nimittää itseään pakanaksi. Sellaisella taitavat peruskäsitteetkin olla aika sekaisin.
Uskon täytyy näkyä jokapäiväisen elämän valinnoissa. Käskyjen pitämisenä.
Koko uskon käsite on täysin tuuliajolla, kun väitetään, ettei usko vaadi tekoja.
Milläs sen uskonsa muuten todistaa? Vai riittääkö minä uskon isään jumalaan jne .. lörpötys jumalanpalveluksessa siihen? Ja sitten mennään tekemään huorin käskyjen vastaisesti heti sen jälkeen.
Sellaista puppua se on. Vähän samanlaista kuin kommunistien saivartelu ja propaganda. Tuulesta temmattua.
"Pohjoismainen sika-ateismi on suurimmassa osassa maailmaa täysin tuntematon asia. "
Kerros mitä tämä on ?
Taas jonkun seko-"uskovan" ylistys laulua!
-Pirukin Raamattua lukee, vaikka paikka paikoin.
ateisti tuttu sana sellaisenaa?
"pohjoismainen sika-ateismi?
Varmaankin on outo käsite maailmalla,kun ainakin minulle suomalaisellekin se on aika 'hebreaa'.
Kuulostaa pahasti panettelu-sanalta.
Ja kuten näet, ehkä et, silti kysyn; ollaanko toinen toistamme parempia ja voiko vain 'uskova' loukata toisia vakaumuksia tunnustavia henkilöitä. Ja kuinka kristillistä se taas on, ovatko muut kristityt kanssasi samaa mieltä, toivon, että ei.
Minä en ainakaan.
Tälläiset tunnelataukset tekevät hallaa ainakin kristinuskon levitystyölle ja saavat monen 'kahdenvaiheillaolevan' harkitsemaan toiseenkin kerran, onko kristittyn elämä suvaitsematonta ja katkeraa.
Liturgioissa julistetaan ilosanomaa, missä se käytännön elämässä näkyy?
Tuntuu usein, että paatos vie uskovaisen elämän tuskaan ja kuka 'ei uskova' silloin vapaaehtoisesti lähtee senlaiseen elämään mukaan?
Moralismille sanon; kiitos ei.
Minusta moralisoiminen on silloin tällöin tarpeellista. Moraali - mitä se on?
- Moraali eli siveys on yhteisöä hyödyttävä tai yhteisön hyväksymä tapojen säännöstö. Sana "moraali" saa etymologisesti alkunsa latinankielen sanasta mores, joka tarkoittaa tapaa. Sana "etiikka" tulee etymologisesti kreikankielen sanasta ethos, joka tarkoittaa tottumuksia ja tapoja. Etiikka eli moraaliajattelu tutkii erilaisia käsityksiä siitä, mitä on moraalinen hyvä ja paha. Metaetiikka puolestaan tutkii moraalisten määreiden pohjaa ja sitä, mitä voidaan pitää pätevänä moraalikäsityksenä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali
Yhteisön hyväksymä tapojen säännöstö. Mitäs vikaa siinä on? Lainsäädäntökin saa alkunsa tästä.
aivan eri asia kuin moralismi ja moralisointi!
moralismi - Wikisanakirja
moralismi. ankaran tai ahdas moraalikäsitys, sen kannatus. Haettu osoitteesta http://fi.wiktionary.org/wiki/moralismi · Luokka: Suomen sanat-mo ...
fi.wiktionary.org/wiki/moralismi - 9k - Cached - Similar pages
Jos moraalikäsitys muodostuu moraalista, eli yhteisön ottamista tavoista, niin moralismi tarkoittaa vain niiden tapojen noudattamisen edellytystä.
Minusta tuntuu, että lainkuuliaisuus on avain järjestäytyneen yhteiskunnan elämään. Lait ovat omaksuttuja tapoja ja osoitus moraalista. Niiden noudattamatta jättäminen on rikollisuutta.
Hyvät tavat kunniaan!
ps Ihmisillä on oikeus tietää ...
Moraali liittyy periaatteisiin siitä mikä on oikeaa ja mikä väärää ja sen erottamiseen mikä on oikein tai mikä väärin.
Moralisti on henkilö, jolla on hyvin vahvat,muuttumattomat uskomukset siitä, mikä on oikeaa, mikä väärää, erityisesti silloin kun tämä saa jonkun arvostelemaan toisten ihmisten käytöstä.
(Longman: Dictionary of Contemporary English)
Moraali: (kirjoittamattomat)säännöt, jotka yhteiskunnassa määrittelevät, millaisat ihmisen käytöstä pidetään hyvänä ja millaista huonona.
Moralisti:henkilö, joka pitäytyy jyrkästi moraalisääntöihin ja kritisoi toisia kun he eivät käyttäydy niiden mukaan.
(Langenscheidts Grosswörterbuch)
Näin minä ne näkisin ja ilmeisesti suurin osa eurooppalaisista myös. Wikipediaanhan saa kuka tahansa kirjoitella määritelmiään. Vaikkapa minä nämä :)
kun näppäsin väärin, piti esikatsella ja täydentää..sorry.
Moraalinen liittyy periaatteisiin siitä mikä on oikeaa ja mikä väärää käytöstä ja sen erottamiseen mikä on oikein tai mikä väärin.
Moraali:hyvän käytöksen periaatteet
Moralisti on henkilö, jolla on hyvin voimakkaat uskomukset siitä mikä on oikeaa, mikä väärää ja joka yrittää kontrolloida toisten ihmisten moraalia.
Moralistinen on henkilö, jolla on vahvat, muuttumattomat uskomukset siitä, mikä on oikeaa ja mikä väärää, erityisesti kun tämä uskomus saa hänet arvioimaan toisten ihmisten käytöstä.
(Longman: Dictionary of Contemporary English)
Moraali: (kirjoittamattomat)säännöt, jotka yhteiskunnassa määrittelevät, millaista ihmisen käytöstä pidetään hyvänä ja millaista huonona.
Moralisti: henkilö, joka tiukasti pitäytyy moraalisääntöihin ja kritisoi toisia, kun nämä eivät käyttäydy niiden mukaan.
(Langenscheidts Grosswörterbuch)
(ps. omat suomennokset)
Näin minä ne näkisin ja ilmeisesti suurin osa eurooppalaisista myös. Wikipediaanhan saa kuka tahansa kirjoitella määritelmiään. Vaikkapa minä nämä :)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tervetuloa_Wikipediaan
"Mikä Wikipedia on?
Wikipedia on vapaa ja ilmainen tietosanakirja, jota kuka tahansa, kuten sinä, voi muokata. Wikipedian sisältö noudattaa GNU Free Documentation -lisenssin ehtoja, mikä tarkoittaa sitä, että Wikipedia on ilmainen ja myös pysyy sellaisena ikuisesti. Katso Wikipedia ja tekijänoikeudet koskien yksityiskohtia ja avoimen ja vapaan sisällön taustoja. Voit myös lukea englanninkielisestä FAQ:sta lisää taustatietoa projektista.
Miten tämä voi toimia?
Tavalliset ihmiset, kuten sinä, rakentavat koko ajan tätä projektia. Juuri tälläkin hetkellä he muokkaavat ja luovat artikkeleita. Vaikka Wikipedian luojiin kuuluu niin tohtoreita, opiskelijoita ja eri alojen asiantuntijoita, et tarvitse mitään erityistä pätevyyttä osallistuaksesi projektiin. Ehkä voisi olettaa, että Wikipedia olisi ala-arvoinen tuote, koska sen sisältö on kenen tahansa muokattavissa. Mutta juuri siitä syystä, että se on avoinna kaikille, monista sen artikkeleista muodostuu hyviä ja jatkuvasti parempia, koska kuka tahansa voi tarkastaa ja parantaa niitä.
Voit välittömästi ryhtyä töihin ja toimittaa juuri sitä artikkelia, jota haluat! Artikkelin muokkaamista varten et tarvitse käyttäjätunnusta, mutta käyttäjätunnuksen avulla saat Wikipedian käyttöä ja kommunikointia helpottavia työkaluja.
Työskennelläkseen tehokkaasti yhdessä tietosanakirjan parissa Wikipedia-yhteisö on ottanut käyttöön sääntöjä ja ohjeita. Yksi vahva sääntö on, että artikkelit pitäisi kirjoittaa neutraalista näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa ärsyttävistä aiheista pitäisi pystyä kirjoittamaan ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen. Wikipedia on tietosanakirja, joten on olemassa monia asioita, jotka eivät kuulu Wikipediaan."
Tervetuloa!
kirjoitukseni sisältöön? Otappa siihen kantaa, je esitä perustellen siitä mielipide?
Moralismin sisällön kai jokainen kirjoitustaitoinen aikuinen ajatuksena ymmärtää.
Asiayhteys, tässä tapauksessa "kristityn" henkilön yhteisö "määrää", 'yksilöi' sen, johon arvosteluni kirjoituksessani kohdistui.
Loppuun kirjoittamani lause, että "moralismille sanon kiitos ei", tarkoitti tässätapauksessa tietysti mielipiteeni motiivia,miksi kirjoitin.
Tämä on vastoin omaa ymmärrystä mihin tahansas moralisoivaan tapaan esittää oma mielipide "ainoana oikeana" ja vielä, kuten tässäkin tapauksessa, pilkallisesti sävyyn.
Minusta sellainen käytös ei ole sopivaa kenellekään. Vielä pahemmalta se tuntuu, kuultuna sellaiselta taholta, jonka moraalikäsitykset ylipäätään pitäisi olla, jopa "korkeammalla", ja olla ainakin eräs tärkeimmistä arvoista, ohjenuorista kohdella toista lähimmäistä.
Tähän kohdistin kirjoitukseni ja mielellään kuulisin siitä mielipiteesi perustelujen kera,mistä asiasta olet erimieltä, vai oletko asiasta samaa mieltä?
Hienoa olisi, jos vastaat kysymykseen, etkä lähde jonkun yksittäisen sanan perusteella puhumaan itse aian ohi.
... se, että olen samaa mieltä kanssasi nimityksestä sika-ateismi. Minua se ei tosin loukkaa, kun en jaksa olla edes minkäänlainen isti.
Samoin olen samaa mieltä seuraavasta:
"Liturgioissa julistetaan ilosanomaa, missä se käytännön elämässä näkyy?
Tuntuu usein, että paatos vie uskovaisen elämän tuskaan ja kuka 'ei uskova' silloin vapaaehtoisesti lähtee senlaiseen elämään mukaan?"
Mutta ihan tosissani jäin miettimään tuota moralismi-sanaa. Oletin, että saat vastauksia itse asiasta ja sitten toivoin, että moralismista alettaisiin eri haarana keskustella.
Minun käsitykseni moralismista on sellainen, että kukin yhteisö saa määritellä tapansa ja sääntönsä ja se, kuka siihen kuuluu, hyväksyy ne ja noudattaa kanssa, tai ulos.
Koko maan ei voi olettaa noudattavan kirkkokunnan tapoja, mitkä eivät ole edes kovin jyrkkiä nekään, näin sivusta katsottuna. Aika löysää siellä on.
Joidenkin nk lahkojen säännöt ovat tiukempia, eivätkä nämä voi muilta niiden noudattamista vaatia.
Tosin tällaisilla yhteisöillä on oikeus olla aktiivisia yhteiskunnallisesti ja vaatia tiukempia lakeja, niilläkin.
Minusta sellainen moralismi - eli tapojen hyväksynsä - on asianmukaista, jossa ketään ei loukata. Julkinen alastomuus ja siveettömyys ovat edelleen monille tärkeitä kieltää ja kieltoa pitää noudattaa. Miksi toisten pitäisi saada loukata toisia virtsaamalla julkisesti tai harjoittamalla seksiä julkisella paikalla? Näin esimerkiksi.
Mitä tapoja mahdoit tarkoittaa tiukkapipoisuudella, mistä puhut yllä olevassa lainauksessa? Sikailu ei ole mikään iloinen asia kenellekään, ei itse sikailijallekaan. Tätäköhän sika-ateismilla mahdetaan tarkoittaa?
Kaiken kaikkiaan:
Tarkoitan, että moralismi on siis hyväksyttyjen tapojen noudattamisvaatimus lähinnä.
Ei anneta moralismillekaan väärää väristystä.
No niin, hyviä semanttisia täydennyksiä!
- Moralistinen on henkilö, jolla on vahvat, muuttumattomat uskomukset siitä, mikä on oikeaa ja mikä väärää, erityisesti kun tämä uskomus saa hänet arvioimaan toisten ihmisten käytöstä.
(Longman: Dictionary of Contemporary English)-
Moralismi on siis sitä, että pata kattilaa soimaa jne.
Kun sinulla on hyviä sanakirjoja käytössäsi, voisitko tarkistaa, että millä termillä sitten poliisi esimerkiksi voi vaatia lakeja noudattamaan. Tässäkin on varmaan eroja. Yksi on tiukempi ja toinen antaa mennä läpi sormien. Onko tähän oikeutta? Entä kansalaistottelemattomuus, joilla pyritään lakeja muuttamaan?
Laithan lienevät juuri kirjoitettuja moraali- eli tapasääntöjä. Pitääkö kaikki kirjoittaa lakiin, ennen kuin tapoja edellytettäisiin noudatettavaksi? Vai saako niistäkin luistaa mielensä mukaan, kunhan ei vain jää kiinni?
Entä protokollat ja etiketit? Tarpeettomiako? Niissäkin piireissä joitakin loukkaa moukkamaisuus, jos etikettiä ei noudateta. Ja sielläkin on kirjoittamattomia tapoja, joita edellytetään noudatettavaksi.
Moralisti on siis se, joka kiihkeästi sitoutuu vahtimaan toisten ihmisten tapojen hyväksyttävyyttä.
Sanon vieläkin, että hyvät tavat kunniaan! Ja tällainen keskustelu on oikein tervettä!
ajatusmaailmamme taitaa olla.
Kiitos paneutumisesta ja selvityksestäsi omaan kysymykseesi moralismista. Senkin "oikeutus" tuli näin minullekin ymmärrettäväksi ja oli myös aiheellinen.
Samaa tarkoitin eri yhteisöjen omiksi määrittelemistä moraali arvoista ja siksi sanoin sen kuulostavan 'pahemmalta' "korkeamman" moraalin yhteisön edustajan suusta, jonka elämää sen pitäisi ohjailla ja ilmetä myös hyvänä käytöksenä lähimmäistä kohtaan.
ps. Tuosta tiukkapipoisuudesta en mitään sanonut.
Tarkastappa, oletko erehtynyt viestissä vai olenko sitten rivienvälissä jotenkin antanut aiheen kysymääsi asiaan?
Muuten asiat ok.
- Tuntuu usein, että paatos vie uskovaisen elämän tuskaan ... -
Tarkoitan kysyä, että mitä tapoja uskonnollinen paatos edellyttää, jotka vievät tuskaan?
Tätä nimitin tiukkapipoisuudeksi, mutta huomaan nyt, että olemmekin ehkä uuden semanttisen dilemman edessä.
Se on ainakin totta, että paatos ei houkuta ketään mukaan, mutta sitten joudumme keskustelemaan, onko tärkeää, että löysätapaiset tulevat yhteisöön mukaan. Onko esim lut. kirkon löyhennettävä aina vaan moraalivaatimuksista, että kirkon yhteys sopisi mahdollisimman monelle?
Tästä aiheesta on tuolla ylemmissä ketjuhaaroissa sitten tarkemminkin. Siis kasteen ja suullisen uskontunnustuksen lisäksikö ei tarvita mitään tapoja, joiden mukaan elää? Päämääränä on taivaaseen pääsy ja sen edellytykset.
Ja vielä heitän kutkuttavan kysymyksen taivaskäsityksestä. Keitä taivas itsessään houkuttaa, jos tavat ovat sellaiset, ettei uskonnollista paatostakaan voi sietää?
Odotan kiinnostuneena mielipiteitäsi ja jatkokommenttejasi.
Kansakoulun, kansalaiskoulun, 2-vuotisen ammattikoulun, 2-vuotisen konepajakoulun perusopinnoilla ja työelämä kädentaidoilla palkkani ansainneena niin, että 10-vuotta vieraan ja 23-vuotta yrittäjänä toimien.
Tämän seurauksena esimerkiksi keilioppi, erilaiset oppikirjojen termit, saati tietokirjojen anti, ei ole hallinnassani, enkä ole koulukirjojen jälkeen yhtään kirjaa tai teosta lukenut, joka ei ole ollut ammatinharjoittamisen kannalta vältttämätöntä.
Sama täytyy sanoa raamatusta, en edes omista sitä, sillä vaikka mollemmat olemme aina kuuluneet kirkkoon, niin vihkitoimituksessa kävimme maistraatissa, joten vihkiraamattukin jäi saamatta.Siis senkin opit ovat kansakouluajalta, tosin useana vuonna paras arvosana todistuksessa.
Tätä omaa liturgiaa olisi vaikka monen "liuskan" verran, muuta eiköhän tämä anna siihen selvyyden, että vastauksestani varmasti löytyy paljon näistä puutteistani johtuvia eriasteisia virheitä muuta epäselvää.
Vastaan silti ja niillä eväin, joita olen elämän varrella saanut.
Kysyt, mitä tapoja uskonnollinen paatos edellyttää, jotka vievät tuskaan?
Sitä sinä nimitit tiukkapipoisuudeksi.
Sanon ensin tiukkapipoisuudesta, että en sitä aiemmassa vastauksessani missään muodoin, edes rivienvälissä tarkoittanut.
Kun otit sen kuitenkin näin esiin, niin tunnistan sen aika useassa pitkään uskossa olleessa henkilössä. Silti se on hyvin ominainen piirre suurelle joukolle ikääntyviä henkilöitä yleisestikin ja tämä meidänkin palsta siitä joka päivä monin esimerkein 'kertoo'.
Se mitä tarkoitin paatoksesta /tuskaan johtamisesta.
Voin siitä kertoa kaksi omakohtaista kokemusta.
Asun maalla, synnyinseudulla ja minun ikäpolvea edustava pariskunta, joka on lapsuudesta asti ollut enemmän, kuin hyvänpäivän tuttu ja naapuri.
Molemmat aina olleet iloisia, sosiaalisia sekä rehellisisä.
Toinen tuli uskoon n. 25-vuotiaana ja toinen noin reilu kolmekymppisenä.
Olen huomannut heissä molemmissa uskon "syventyessä" saman vakavoitumisen ja kaiken iloisuuden sekä myös sosiaalisen elämän kovasti surkastuneen.
Elämä varsinin toisella, pyörii lähes yksinomaan uskonasioissa.
Tämä ei ollut tietenkään kuin oma havainto, mutta asianomaisten vuoksi en lähde yksityiskohtia setvimään.
Tämä toinen tapaus on jo aikakirjoihin viety ja johti itsemurhaan hiekan alle kaksikymmenvuotiaan nuoren tytön.
Uskonnollisen herätyksen hän sai rippikoulussa ja hänen ikeensä tuli liian raskaaksi.
-siinä iässä nuori on idealisti
- on ehdoton monessa suhteen itselleen, että lähimmäisille.
- elämänkokemuksen puute, yksin lestadiolaisena perheessä, jossa muut eivät olleet uskossa.
Hänen huolenaan oli omien vanhempien pelastaminen, sekä ystäviensä saamminen uskoon.
Hänen voimansa pettivät, koska yhteisön asettama paine käännyttää ja viedä sanaa eteenpäin, ei tuottanut tulosta, vain pettymystä,tuskaa tuloksena.
Niinpä hän jäähyväisessään kertoi uskonsa horjuvan, koska tunsi olevansa yksin ja voimaton, eikä hänenstä ollut jumalansanan saattajaksi.
Paatoksena käsitän minkä tahansa asian muodostumisen henkilölle/yhteisölle elämää manipuloivaksi ja kaiken tekemisen olevan siihen sidoksissa "kaiken aikaa".
Varmaan paatokseenkin löytyy koneeltakin hyviä selvityksiä, mutta olen enemmän kiinnostunut ympäristössä tapahtuvista ilmiöistä ja ajatukseni lähtevät yleensä aina sitä kautta liikkeelle.
Entä onko lut,kirkon löyhennettävä moraalivaatimuksiaan, että kirkon yhteys sopisi mahdollisimman monelle.
No oma käsitys ihmisten tasa-arvosta ja oikeutuksesta olla erilaisia yksilöitä, ei mielestäni saisi olla este tulla kirkonkaan toimintaan mukaan.
Niinkuin tässäkin ketjussa on merkillepantavaa,itseään uskovina pitävä esittää melko ankaraa kieltä lähimmäistä kohtaan, jolla on eriävä näkemys asiasta.
Taas on ns. ei uskovia, jotka maalaisjärjellä ajatellen toimivat ja elävät käyttäytyen hyvin ja antavat arvoa ihmiselle ja hänen erilaisuudelleen kuuntelevat heitä ja mielipiteitä, eivätkä tuomitse tai "käännytä" oman mielipiteensä taakse, vaan perustelevat oman valinnan ja kannan asiaan.
Omalta kohdalta olen taivaasta ajatellut niin että se on paikka johon joko päästään omina itsenämme ja sen sisäänpääsyyn ei siten vaikuta muu, kuin oma eletty elämä.
Lähtökohdatkin jokaisella on niin erilaiset, että oikeudenmukaisuuskin "vaatii" sinne olevan muillakin sijansa, kuin kasteen saaneilla , ja uskontunnustuksen tehneillä kristityillä.
Enemmän uskon tekojen vaikuttavan, kuin "sananhelinän".
ps. Vielä korostan, että olosuhteet ja elämän eväät muuten, ovat joko lieventäviä tai enemmän vaativia että jokaisella on hänelle kuuluva tasoitus ja siitä katsotaan ihmisyys, arvot ja teot, kuka on elämänsä elänyt.
Tämä loppukappale on hätäinen lopetus ja vai äkkinäinen heitto, joten en ole itsekään sen takanaseisomisesta vielä "mitään mieltä".
Hyvä kuvaus taustoistasi selittää mielipiteittesi lähtökohdat hyvin.
Siitä näkyy, että olet luterilainen, mutta luterilaisuuden opit eivät oikeastaan ole tuttuja.
Minulle sellainen kirkko on tarpeeton, minkä palveluja ovat lähinnä hautajaiset ja pikkuvauvojen kastetilaisuudet. Viimemainitut turhiksi tässä keskustelussa todistettuja nekin.
Saavat toki ihmiset sellaiseenkin kirkkoon kuulua. Ei minusta sinne tarvitse pyrkiä, jos opit eivät miellytä. Mikäs siinä.
Päämäärä on tuo taivasosuus. Minkälainen on luterilainen taivas? Siitä ei keskustella juurikaan, vaikka sen pitäisi olla motiivi uskonnolliselle elämälle.
Kuten sanot, omaksutut tavat tulisivat olla yhteneväiset sen kanssa, minkälaista kuoleman jälkeistä tilaa odottaa.
Jos millään ei ole mitään väliä, ei kirkkoyhteisöäkään moraalivaatimuksineen tarvita. Pelkkä valtio riittää, kun kaikki on hyväksyttävää.
Tietysti tullaan automaattisesti kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Monet kirkkoon kuuluvat eivät usko Jumalaan ollenkaan, mutta kannatavat kirkkoa instituutiona, koska se on vanhastaan tapoihin juuttunut. Katsotaan, että kasteessa annetaan nimi lapselle, vaikka kasteen merkitys on Raamatussa määritelty aivan muuksi. Ja sitten ne hautajaiset tietysti. Jonkunhan niitä pitää järjestää, eikä meillä ole mitään yksityisiä hautauslaitoksia edes saatavilla. Hautapaikkakin pitää ostaa kirkolta. Eli se siitä.
Nämä keskustelut tulivat tuon nimimerkin ev lut innoittamina. Joten ehkä voimme palata moralismiin. Se on tosin vaikeaa, kun pitäisi määritellä yhteisö, jonka keskuudessaan hyväksymistä tavoista on kysymys. Ev lut on yksi yhteisö, jolla on paljon "ulkojäseniä", joten se ei ole hyvä esimerkki, kun kirkon ja valtion suhde on sekoittunut, eikä yhteisesti määriteltyjä tapoja haluta rajata ollenkaan.
Katto pidetään korkealla ja seinät lavealla kuin tietyssä puolueessa, missä saa olla mitä mieltä vaan, vaikka puolueen virallinen ohjelma on varsin tiukka.
---
Kerroit noista onnettomista uskovaisista, joille juuri taivaskäsitys oli vieras, kun elämä tehtiin niin ankeaksi, ettei sitä enää jaksanut kestää.
Totta se on, että sosiaaliset ihmissuhteet kärsivät. Aina silloin, kun alkoholin käyttö ei kuulu tapoihin, ihmiset eristyvät. Tämä lienee yleismaailmallista, mutta erityisesti Suomessa asia on näin.
Monet ihmiset eivät voi käyttää alkoholia terveydellisistä syistä. Hekin eristyvät.
On muitakin seikkoja tietysti, mitkä vieraannuttavat ihmisiä laajemmasta yhteisöstä.
---
Tämä jäi mieleeni erityisesti, kun sanot:
- No oma käsitys ihmisten tasa-arvosta ja oikeutuksesta olla erilaisia yksilöitä, ei mielestäni saisi olla este tulla kirkonkaan toimintaan mukaan.
Toisin sanoen mieleisesi kirkon moraali eli yhteisön hyväksymät tavat eivät saa olla mitenkään rajattuja.
Minusta sellainen ei ole mikään yhteisö. Demokraattinen valtio riittää näin ollen, missä lait toimivat moraalin eli tapojen määrittäjinä.
Kirjoitit loppuun:
- ps. Vielä korostan, että olosuhteet ja elämän eväät muuten, ovat joko lieventäviä tai enemmän vaativia että jokaisella on hänelle kuuluva tasoitus ja siitä katsotaan ihmisyys, arvot ja teot, kuka on elämänsä elänyt.
Tämä loppukappale on hätäinen lopetus ja vai äkkinäinen heitto, joten en ole itsekään sen takanaseisomisesta vielä "mitään mieltä".
Minusta tuo oli erinomaisen järkevä heitto. Jos teoreettisesti ajatellaan taivasta, niin ihmisen sinne pääsyn oikeutus pitäisi tulla juuri eletystä elämästä kaiken järjen ja oikeudenmukaisuuden mukaan.
Tällöin tarvitaan erilaisia taivasolosuhteita, mihin omien ansioittensa mukaan joutuu, koska ihmiset ovat niin erilaisia. Jotkut ovat täysin vastuuttomia elämässään, ei voi olla oikein että muiden pitää näitä vielä iankaikkisesti sietää. Mikäs taivas se sellainen on? Helvetti paremminkin.
Tämä ei ole luterilainen taivas-helvetti -käsitys ollenkaan. :)
Se tuntui oikealta koko matkan.
Uskossa olevilla on usein ongelmia oman perheensä ja mielenterveytensä kanssa, siksi monet heistä 'lyövät Raamatulla päähän' lähimmäisiään. Ja tekevät vahinkoa varsinkin lapsille. -
Järjen käyttö on sallittua, jopa toivottavaa uskon asioissakin. Miksi Luoja olisi muuten antanut meille älyn?
_
kirjani lukenut, mutta silti uskon omalla tavallani minäkin. Ja niin monet asiat (ne elämän eväät, ne olosuhteet ja ne kokemukset) ovat väkisinkin synnyttäneet kaikenmoisia ajatuksia ja mietteitä ihmisen elosta ja tän maailman menosta...
Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä (Gal. 5:22-23)
Kaunis ajatus tuo hengen hedelmä (eikö vaan olekin), mutta eipä sitä silti aina osaa toimia oikein.
oikeassa!
aattelen tätä menoa,mut ei siitä sen valmiimpaa oo tullu. Mää oon kans aika huoleton ja tosiasiat mää pidän jämttisti ettei tuu sanomista.
ole oppinut ilmaisemaan itseäni. Tyhmä mikä tyhmä. Uskonnoista, ketä mihinkin uskoo, ei tosiaan ollut kyse, olisin vain halunnut keskustella jonkun yhtä yksinkertaisen ihmisen kanssa. Ihmisen, joka näkee, tai yrittää ainakin nähdä sen kauneuden, pelkää, miten se tuhotaan. Ja ollaan uskovaisia tai uskottomia, niin luonto ja sen annit meitä eteenpäin vie.
oikeastaan me kaikki ollaan vähän hassuja, ainaskin minä. Mielipiteitä riittää monenlaisia, vaikka moni asia on miettimättä ja käsittämättä, eikä kaikkea ees voi käsittää.
että en olis ikinä uskonut, että asioita tulee esiin näin paljon. Halusin vain itse yksinkertaisuudessani keskustella jonkun kanssa ihan jokapåiväisistä asioista, jotka mieltäni painostaa. Luonto, mitä se meille antaa, miten sitä toisaalta tuhotaan. Jos valitsin väärän nimimerkin, enpä siihen hätään keksinyt muuta. Uskokaa, uskonnolla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Tyhmä miekii, mutta luonto ymmärtää vähän tyhmempääkin, ainakin uskon niin.
luonto voip olla karu ja kaunis yht`aikaa, ja yhtä arvaamaton kuin meri ja/tai ukonilma, kun onhan se muuttanut maailmaa ja maailmankarttaa ennenkin, ennen meitinkin aikaa.
ja muuttaa kai edelleenkin. Mutta eikö sun mielestä meidän pitäis mukautua luontoon eikä luonnon meihin? Koska mun mielestä luonnon voimat on suuremmat kuin meidän. Ja mun mielestä on ihan turhaa tapella luonnonvoimia vastaan, aattelepa, jos kaikki metsät ja tunturit olis täynnä hienoja taloja ja hotelleja? Mistähän me saataisiin se rauha ja hiljaisuus, jota kai jokainen jossain vaiheessa kaipaa. No niin, paatosta tuli taas, mutta kaipa sekin on uskoa että uskoo elävään luontoon. Anteeks, meni kai vähän yli.
luontoa pitää kunnioittaa, tietenkin, vaikka en minä silti aivan luolaihmiseksi rupeaisi. Luonnonvoimat on jokapuolella jokatapauksessa. Ja vaikka meittii ihmisiä on paljon, ollaan ja elellään miten kukin, niin vielä löytyy rauhaa ja hiljaisuutta luonnon keskeltä keskellä ei mitään. Olen löytänyt sellaisen (minulle sopivan) paikan, ja sinne minä aina silloin tällöin köröttelen olemaan.
Pelkän nimimerkin vaikutuksesta ajattelemasi keskustelun aiheen suunta muuttui aivan joksikin muuksi.
Yksi sana, jopa ilme toiselle ihmiselle voi muuttaa koko elämänkulun.
Hyvin vähän, "vahva,viisas,voimakastahtoinenkaan" ihminen voi elämästään päättää.
Joku uskoo kohtaloon,joku johdatukseen,toinen pelkkään sattumaan.Yhtä kaikki mihin uskoo vai uskooko mihinkään, tulevaisuudestaan kukaan ei "tiedä".
Ei tiedemies,paavi,pappi,pakana tai ylösnousemiseen uskova kristitty.
Sensijaan voimme päättää, miten haluamme elää tätä hetkeä! Siinä on meidän mahdollisuus tehdä oma osamme ja elää niillä avuilla, opeilla, vaistoilla,kokemuksilla joita meissä jokaisessa on.
Yhden asian voit kyllä huoleti "unohtaa", että olisit millän kriteereillä, "tyhmä". Ei voi olla paljoa viisaampaa lähtökohtaa elää, kuin tiedostaa luonnon merkitys kaiken elollisen lähtökohtana.
Vielä näet ja yrität sen hyvinvointia/pahoinvointia ajatella ja herätellä muitakin samaan talkooseen.
Se vain on niin, kuten aluksi sanoin, tarkoitin; olemme jokainen yksilönä niin pieni osa tätä luonnon kokonaisuutta, että se, tai sen " ainakin
pitäisi", saada meidät jokaisen tuntemaan kokomme sen edessä ja elää se tieto ohjeena luonnon osana. Ei "kuninkaana", eikä ainakaan pelkkästään riistäjänä.