tyttöön joka kauneudellaan saa minussa aikaan alemmuuskompleksin ja lukioaikainen kaukorakastaminen uhkaa toistua.
vika on tietysti minussa.
joka ikinen tyttö johon olen tuntenut vetoa on jäänyt kaukaiseksi haaveeksi koska (mm.puhekykyni) lamaantuu tuollaisissa tilaisuuksissa.
muuten en pelkää esiintymistä tai ns. keskipisteenä olemista mutta pelottaa vain että naissukupuoli jää täysin vieraaksi kun juuri minkäänlaista kontaktia en tähän 21 ikävuoteen ole saanut.
onkai se mahdollista että tähän elämään ei minun osalle kuulu ketään.
toistaiseksi olen vain yksin, en yksinäinen.
huomenna voi olla jo toisin.
vika on tietysti minussa.
joka ikinen tyttö johon olen tuntenut vetoa on jäänyt kaukaiseksi haaveeksi koska (mm.puhekykyni) lamaantuu tuollaisissa tilaisuuksissa.
muuten en pelkää esiintymistä tai ns. keskipisteenä olemista mutta pelottaa vain että naissukupuoli jää täysin vieraaksi kun juuri minkäänlaista kontaktia en tähän 21 ikävuoteen ole saanut.
onkai se mahdollista että tähän elämään ei minun osalle kuulu ketään.
toistaiseksi olen vain yksin, en yksinäinen.
huomenna voi olla jo toisin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minusta naisessa oleviin "bonuksiin" aina ihastutaan. Kauniit silmät, rinnat, hymy, peppu, nauru, huumori. Sitten kun näiden takia etsiytyy kyseisen henkilön seuraan, niin voi oppia tuntemaan myös sen tyypin joka asuu niiden alla ja sitten voi rakastua.
Onhan se mahdollista että myös uskomattoman kauniin naisen sisällä voi piillä ihminen :), mutta luulisin että kiinnostut vain noista "bonuksista" ja erehdyt luulemaan sitä rakkaudeksi. Sitten riudut ja kärsit ja mietit vaan jotain naamaa.
tee jotain. itse olen suurinpiirtein samassa tilanteessa, paitsi olen toista sukupuolta.. tarkoitan, että toivon ja osaksi pelkään että ihastukseni tuntisi noin, hän on eri kaupungista ja turhautuneena odottelen jotain selkeää merkkiä.. kun en itse uskalla.. niin sitten pelkään, että jos luinkin kaikki ne merkit väärin, hän olikin vain ystävällinen.. tosissani pyydän että teet oman juttusi suhteen jotain, ettei kaikille käy niin onnettomasti kuin minulle..
Ota rennosti kaveri !
Ihastumisia tulee ja menee. Olet varmaankin tosi ihana tyyppi ja ajatuksesi ovat minulle tuttuja. On minulla sen verran ikää jo tullut, että voisin sinua neuvoa; ellet mene rennosti moikkaamaan ja ehdottamaan vaikka tapaamista, ei aika ole vain kypsä ! Uskon, että kun aika on elämäsi polulla kypsä, uskallat jo ehdottaa ja puhua ja ottaa jotakin kontaktia ! Miehille voi olla aika rajuja kokemuksia nuo ihastumiset..niinkuin ujoimmille naisillekin. Siinä ei ole eotusta, olemmehan vain ihmisiä. Olen kuullut, että olen monen mielestä itse aika säpäkän näköinen naispuoli, ja olen huomannut, että monet miehet eivät vain uskalla tulla juttelemaa. Ainakaan selvin päin. Ja he olisivat ehkä juuri niitä tyyppejä, joista itse olisin syvällisesti kiinnostunut. Ota siis rennosti kaveri.Arvosta itseäsi ja ole ystävällinen itsellesi ja muille. Kärsivällisyytesi palkitaan jossakin vaiheessa elämää.Toivon !