Moppaajasefu kirjoitti aiemmin:
"Opettajana näen paljon lapsia, joilla on avoin ja vilpitön lapsenusko, vaikka he eivät olekaan vl-kodeista. Vastaavasti vl-kodin lapsi ei välttämättä ole niitä esimerkillisimpiä luokassa, valitettavasti, vaikka toisin voisi olettaa."
Tästä tuli mieleeni sattuma, josta haluan kertoa..
Olen aina ollut tekemisissä niin esikois- kuin vanhoillislestadiolasten kanssa. En halua kirjoituksellani nyt mollata vl-lapsia, mutta minulle on jäänyt heistä sekä hyviä että huonoja mielikuvia. Erään perheen lapset esimerkiksi pilkkasivat pikkuveljäni, koska tietävät hänet veljekseni ja myös sen, että olen lievästi muista fyysisiltä piirteiltäni poikkeava.
Jotenkin en jaksa ymmärtää tätä. Kuvittelisin että vl-lapset olisivat niitä suvaitsevimpia ja parhaiten käyttäytyviä. Mutta onko sittenkään niin?
"Opettajana näen paljon lapsia, joilla on avoin ja vilpitön lapsenusko, vaikka he eivät olekaan vl-kodeista. Vastaavasti vl-kodin lapsi ei välttämättä ole niitä esimerkillisimpiä luokassa, valitettavasti, vaikka toisin voisi olettaa."
Tästä tuli mieleeni sattuma, josta haluan kertoa..
Olen aina ollut tekemisissä niin esikois- kuin vanhoillislestadiolasten kanssa. En halua kirjoituksellani nyt mollata vl-lapsia, mutta minulle on jäänyt heistä sekä hyviä että huonoja mielikuvia. Erään perheen lapset esimerkiksi pilkkasivat pikkuveljäni, koska tietävät hänet veljekseni ja myös sen, että olen lievästi muista fyysisiltä piirteiltäni poikkeava.
Jotenkin en jaksa ymmärtää tätä. Kuvittelisin että vl-lapset olisivat niitä suvaitsevimpia ja parhaiten käyttäytyviä. Mutta onko sittenkään niin?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Heistä kasvaa suvaitsemattomia, joita muut ihmiset vierastavat. Itse eivät voi asialle mitään.
Vasta aikuisena he voivat irroittautua vl:stä ellei lapsuus- ja nuoruusvuosien aivopesu ole onnistunut.
Vielä 80-luvulla esimerkiksi lievän aivotoiminnan häiriön (MBD eli AD/HD) omaavat lapset ja nuoret erotettiin vl-liikkeestä, koska he eivät vammansa vuoksi kyenneet elämään vl-käyttäytymissäännöstön mukaisesti. Olin itse paikalla parissa hoitokokouksessa, jossa näin toimittiin ja olen tavannut myös muita ulostettuja "ongelmatapauksia".
Jos et mahdu ahtaaseen vl-muottiin, olet saatanan kätyri...
omalla yläasteellani vl-perheiden lapset yleensä hyökkäsivät juuri ulkoisia eroavaisuuksia vastaan. Se joka näytti hieman muista poikkeavalta joutui pahimman kiusaamiseen kohteeksi.
Omasta kokemuksesta voin sanoa,että vl-lapset ovat lojaaleja ja suvaitsevaisia vain toisiaan kohtaan. Ulkopuolisia voikin sitten kohdella miten sattuu. Itselläni oli ala-asteella vanhoillislestadiolaisia kavereita, jotka aluksi olivat ihan mukavia.Sitten alkoi valehtelu,varastelu ja paskan puhuminen selän takana.Ikinä en enää sellaisia "kavereita" huolisi.
Olen ikävä kyllä kokenut samaa: lojaalisuus ja huolenpito kohdistuu vain muihin lestadiolaisiin - niin lapsilla kuin aikuisillakin.
Lapsen käyttäytyminen kertoo vanhemmista ja kotikasvatuksen asenteista.
..ainakin niin kauan kuin muistan. Eli "epäuskoisten" halveksimista.
Ei tarvitse yleistää. Meitä on niin monenlaisia.
me vl-lapset ole muita erilaisempia. jotkut kiusaavat muita aivan kuin jotkut epäuskovaisten lapsetkin
jos kerran on uskovainen. Uskovaisuuden näkymättömyys on vl-kansan kaikkein hämmästyttävimpiä piirteitä.
Perustuu
- VAIN ME - oppiin (erityisesti syntyperäisillä) ja
- "käsien vilautteluun" ts. syntitaakan säännölliseen pesuus seuroissa
Käsittämätöntä kommentoida, että olemme yhtä pahoja kuin muutkin. Kyllä oikean kristityn tulee pyrkiä parempaan ja uskon näkyä käytöksessä...
eiköhän asia kuitenkin ole niin, että kyllä vain vl:t on ihan yhtä "pahoja" ihmisiä kuin muutkin, mikäli ihmiset nyt pahoja on. Ja toinen seikka, mielestäni vanhoillislestadiolaisuus ei ole mitenkään näkymätöntä. Näkymättömyys ei ole mitenkään vl:a kuvaava piirre
meneppä kirjastoon, ja lainaa sieltä siionin kevät- niminen lehti. Le lasten omia kirjoituksia sieltä eräältä terveiset palstalta.
Lapset vaikuttvat niin onnellisilta niiden kirjoitusten perusteella.
Kaikki kirjeet loppuvat sanoihin Jumalan rauhan.
Minusta se on liikuttavaa, kun näkee että heillä on oikeasti se lapsenusko sydämessä.
onko kirjoitus laadittu ennen lähettämistä yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa? eihän muuten kirje päättyisi aina samoin sanoin. Mikä on lehden ja toimittajien mahdollisuus editoida sinne lähetettyä postia ja VALITA julkaistava aines ja jättää muu julkaisematta?
Rauhaa kaikille teille (ja maanteille)
....ruoka eikä juoma. Ei Jumalan valtakunta ole sitä, mitä luonnollinen silmä näkee ja luonnollinen korva kuulee.
Matt. 19:14 "Mutta Jesus sanoi: sallikaat lasten olla, ja älkäät kieltäkö heitä tulemasta minun tyköni: sillä senkaltaisten on taivaan valtakunta"
Tässä maailmassa on varmasti paljon hyvin viisaita ja kaikinpuolin moitteettomia ihmisiä, mutta ei se ole autuuden mittari.
Lapsissa todellakin kirkastuu Jumalan valtakunnan syvin olemus: vanhurskautta, iloa ja rauhaa Pyhässä hengessä. Niin kuin lapsi tarvitsee luonnollisen isän rakkautta, hoivaa, hellyyttä, neuvoja, opetusta, nuhtelua ja kuritustakin, niin myös Jumalan lapsi tarvitsee Isän rakkautta ja hoivaa, jota erityisesti armoevankeliumi tarjoaa. Kun Jumala saa tämän kirkastaa, silloin ei Jumalan valtakuntaa etsitä ulkonaisesta olemuksesta (vaikka ne Hengen hedelmät myös siten näkyvät) vaan yksin Jumala sen meissä sisällisesti vaikuttaa.
Lapsia tulee siis opettaa ja kasvattaa Jumalan sanan neuvojen ja Kristuksen mielen jälkeen, joka meissä Jumalan lapsissa vaikuttaa. Jumala siunaa sellaisen kylvön ja tällaiset pilkkajututkin tulevat korjatuksi ja hoidetuksi.