Meillä nelihenkisellä (jossain vaiheessa 5-henkisellä) perheellä ei ole eikä tule. Tuntuu, että kaikilla, joilla on enemmän kuin yksi (ja yleensä se yksikin riittää) on auto. Minusta on ihan mukavaa, että kunto pysyy yllä itsestään ja lapsetkin saavat liikuntaa. Julkiset kulkee hyvin ja riittää meille. Ja autottomuus usein on heti yhtä kuin köyhyys, vaikka meillä tämä "kurjuus" on ihan vapaaehtoista. Liput julkisiin tällä poppoolla ei mitään halpoja ole siinä vaiheessa, kun kaikista lapsista saa maksaa. Että auto melkein olisi halvempi. Mene ja tiedä. Onko muita samanlaisen ratkaisun tehneitä? Kyselin tuolla tarvike- ja alle 1v -palstoilla liikkumisesta kaksosten rattailla julkisissa, eikä tuntunut kokemuksia juuri löytyvän...
Onko kaikilla
auto?
431460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
helsingissä tai pääkaupunkiseudulla, kuljeskellä bussilla tai vastaavilla.
Mutta ei tarvitse mennä kuin ympäryskuntiin, niin on pakko, (jopa jo vantaalla), olla se auto! Kukaan ei ala kyttäämään sitä ainoaa tunnissa menevää bussia, jolle joutuisi kävelemään kenties kilometrinkin verran, ehkä enemmän ja sitten bussista päästyään vielä toisen mokoman. Iltaisin viimeiset bussit menevät kuuden hujakoilla - millähän sitä menisi harrastuksiin, töihin, kauppaan..? Millähän sitä menisi, jos reititkin menevät päin mäntyä, eivät mene sen paikan ohi johon pitäisi päästä?
Kyllä se on helppo puhua jos siellä helsingissä asuu..
Esim. lähikunnista Tuusula = jo muuttajille sanotaan että ilman autoa ei pärjää, kolmasosalla teineistä on skootterit ja n.60-70% 18 täyttäneistä nuorista omistaa joko oman auton tai saa käyttää vanhempiensa omaa. Syy? Etäisyydet yksinkertaisesti niin pitkät... Ja yhteydet niin huonot.
Ai niin ja hinnat. Täällä joutuu jo yhdestä pysäkin välistä maksamaan aikuinen 2,85. Ja kun vertaa että helsinki-vantaa-espoo saa mennä seutulipulla kunnan rajojen yli jollain 3 eurolla...? Esimerkki täältä = 10km matka 2x/pvä kuukaudeksi, hinta 120e. Ja siis tämä yksi aikuinen...
ei tulisi meilläkään elämästä mitään ilman autoa (autoja). Lähin bussipysäkki, josta kulkee bussi pari kertaa päivässä, on noin 2,5 km päässä. Mies ei pääsisi työpaikalle lainkaan bussilla, ja pyörällä tai kävellen jos pitäisi liikkua, niin saisi kyllä lähteä jo aamuyöllä... Meidän kaupungissa ei pääse ilmaiseksi vaunujen kanssa paikallisbusseissa, ja pitäsin kyllä painajaisena sitä, että esim neuvolaan kun mennään, niin ensin kävellään se 2,5 km pysäkille, osittain soratietä, osittain ison tien laitaa. Sitten maksettais koko laumasta bussimaksut, ajettais keskustaan, vaihdettais bussia, taasen maksettais, ja saman juttu takaisin päin. Lisäksi vielä sekin, että esim molempien meidän vanhemmat asuu yli sadan km päässä, eli eipä niitäkään tarvis nähdä, jos ei autoja olis...
ei ollut viestini tarkoitus mollata autollisia! Ei missään nimessä. Tulikohan kirjoitettua nyt jotenkin harhaanjohtavasti. Halusin vain tietää, että onko muita, joilla autoa ei ole.
Ei muuten asuta Helsingissä vaan Espoossa. Pysäkille on matkaa lähes kilometri. Ei ole haitannut. Ja mummoloihin mennään junalla 300km. Tulee näinkin toimeen :)
aikaisemmin niin, että käveltiin joka päivä 2,5 km suuntaansa. Myös isompi lapsista. Bussikin ois mennyt, mutta ei mokoman matkan takia tullut mieleen mennä sillä kuin muutaman kerran. Muinoinhan oli koulumatkatkin viittä kilometriä ja lapset käveli tai hiihti. Kaikkeen sitä vaan tottuu. Mutta edelleen. Ei ole tarkoitus kiistellä asiasta kumpi parempi. Toinen sopii toiselle ja toinen toiselle :)
KYllä meillä silti liikutaan vaikka molemmilla, sekä miehellä että minulla on omat autot. Lapsia meillä on yksi. Miehellä on työauto, minulla omani. Olen hoitovapaalla. Ei se heti tarkoita sitä että ei liikuta ollenkaan, jos on auto käytössä. Me asumme sen verran syrjässä (bussit kyllä kulkee mutta huonosti) ja olemme kuitenkin sen verran liikkuvaisia että on mukavaa ettei jumahda kotiin.
ettei autolliset liikkuisi. Jotkut kylläkään eivät. Mutta tulee siis tuo liikkuminen vähän niin kuin kaupanpäällisenä, kun ei muita vaihtoehtoja ole. Mutta pääpointti oli siis etsiä noita autottomia... :)
meistä kulkee bussi ohi 2 kertaa päivässä. klo 8 lapset lähtevät kouluun ja klo 16 tulevat takaisin yläasteikäiset lapset menevät kouluun.
eipä onnistuisi elo täällä ilman autoa.
lähin kauppa 10km, ei tule mieleenkään, että lähtisin sinne jalkapatikassa tai pyörällä pienen vauvan kanssa.
ilman autoa emme selviytyisi. meillä onkin kaksi autoa miehellä omansa ja minulla omani.
lähin oikea sairaala on 200km päässä.
ei pysty yleisiä käyttämään vaikka lippuja kuinka paljon ostaisi.
yhdessä viestissä todettiin, että ennen ne lapset kulki jopa 5km matkoja kouluun hiihtäen.
sitä tapahtuu vieläkin. meillä on liian lyhyt matka koululle, jotta kuntahankkisi koulukyydityksen. lumella hiihdetään ja potkukelkkaillaan, kesämaalla pyöräillään ja kävellään.
eipä siinä, onnellinen olen täällä! ihana vaan kun auto!
mutta ollaanko meillä nyt siis oikeasti ihan friikkejä, kun meillä sitä ei ole?
ei varmaan olisi meilläkään jollei tarvittaisi. turhaa rahan haaskausta silloin olisi. olet aivan oikeassa. yleiset on käyttöä varten!
Miksi pitää muuttaa noin korpeen, jos lapset ovat kouluikäisiä? Rahaa palaa bensaan ja vaaratilanteissa sairaala on pelottavan kaukana. Oma rauha maalla on tietysti kiva juttu, mutta... No en tiedä. Ei vaan olisi minun listani kärjessä.
Onnellinen oli hän maalla. Siinä se. Eiköhän ihmisillä ole syynsä. Ei olisi minunkaan unelmani. Mutta onhan maalla raikas ilma, jota hengittää :)
että maalta tulee ruoka pöytään ja maito puuroon. Hyvä, että sielläkin joku asuu. Rankkaa ja sitovaa työtä, jota kunnioitan todella. Ja lapset vielä jaloissa, kun työtäsi teet.
asua, riittää että muuttaa esim. vantaan seutulaan. Kilometrejä "kaupungista" ts. keskustasta ei kerry montakaan, mutta on jo huonot yhteydet.. Se on vaan tosiasia että vaikka suomessa asuisi kuinka keskustassa ja kaupungissa, niin ei täällä julkiset pelaa.
Minusta ne pelaa kyllä varsin hyvin. Ehkä en ole sitten niin kiireinen, että kaikki on minuuteista (monistakaan) kiinni :) No, onneksi meitä julkisten käyttäjiäkin sentään on, etteivät toimi vielä huonommin sitten, kun lapsemme niitä alkavat tarvita esim harrastuksiin päästäkseen.
Sairaala on pelottavan kaukana kyllä, synnyttämäänkin kiidetään kauheaa vauhtia ja usein synnytykset tapahtuvatkin ambulanssissa.
Rahaa palaa bensaan, eipä sitä haluta turhaan kruisailla peltojen reunoilla. Pakolliset ajot vain ajamme. Lapset heräävät aikaisin kouluun, joillakin on yli 50km koulumatkat. Toiset ajavat töihin 100km ees taas, tai jopa enemmän!
Monia haittapuoliahan on maalla asumisessa.
Mikään ei kuitenkaan voita tunnetta illalla, kun eläimet on ruokittu ja lapset hoidettu nukkumaan. Oma ihana mies tuhisee vieressä ja kaikkialla on aivan hiljaista.
Aamulla herättää kellon pirinä ja usein lintujen laulu. Lapset ylös, ruokaa kaikille mahaan ja eikun töihin.
Minusta on ihana käydä lasten kanssa retkillä metsässä ja heinäntekokin tunnuttaa ihan retkeltä, kun äiti on pakannut herkkuja mukaan.
Minusta tuntuu, etten voisi olla onnellisempi.
Kyllä maalla on mukavaa!
Mekin olimme kaupungissa asuessamme autoton perhe. Lapset ajoivat hoitoon polkupyörillä, talvella kävellen. Minä kuljin töihin pyörällä, talvella bussilla. Mies millä milloinkin. Maalle kun muutettiin ostettiin auto ja hetken päästä toinen. Täällä ei tosiaankaan pärjää ilman autoa.
joku :) On joskus hyviä ilmeitä (ihmetys ja säälikin) ihmisillä, kun kuulevat, ettei meillä ole autoa. Sitä pidetään usein itsestäänselvyytenä.
Ei ole autoa ja ei asuta lähimaillakaan pääkaupunkiseutua. Ei olla mitään autoihmisiä: miestä ei voisi vähempää kiinnostaa auton huolto ja kunnostus ja itse olen aina yrittänyt ajatella sitä ympäristöäkin. Bussit kulkevat ja kimppakyydillä pääsee :)
Kaikkeen tottuu ja huonoillakin yhteyksillä tulee toimeen. Kokemuksesta puhun, koska olen asunut niinkin, että kun pääsin klo:17 töistä, bussi lähti 17.45. Ja aamuisin olin puoli tuntia ennenaikaisesti työpaikalla. Vaikkei ihan helppoa aina olekaan niin tuo ympäristöasia meilläkin on yksi syy autottomuuteen. Onko kellään muuten hajua kapeista hyvistä vierekkäin istuttavista kaksosten rattaista, mitkä mahtuis hyvin junaan ja bussiin, mutta ei mitkään matkarimpulat? Hyvät vauvalle ja n 2v:lle? Miltä merkiltä löytyis hyvät? Tulevaisuuden suunnitelmissa kun on kolmas lapsi.
ainakin briolla löytyy kohtalaisen kapoiset vierekkäin istuttavat...klassiset Twinette -sisarusrattaat sekä uudet Double Wave -tuplayhdistelmävaunut...en nyt muista tarkkaan kuinka leveitä nuo rattaat olivat, mutta sieltä kapeimmasta päästä kuitenkin :)
itse taidan kuitenkin olla päätymässä seuraaviin rattaisiin:
http://www.lastenturva.fi/tuotevalikoima/tuplarattaat/icoo_tuplat.html
hinta on noissa rattaissa melko suolainen, mutta käyttöikä on myös vastaavasti pitkä ja itse jotenkin haluan mahdollisimman kapeat menopelit...juuri siksi, että busseihin ja juniin pääsisi mahdollisimman helposti :)
kiitti näistä käytännön neuvoista. Nuo rattaat vaikuttaa tosi kivoilta :) Kyllä minäkin olen valmis sijoittamaan kunnon menopeleihin, koska sitä autoa ei todella ole.
kun jäin äippälomalle kotiin esikoisen kanssa niin toinen auto laitettiin pois. Olin kuin vanki! Kun on tottunut liikkumaan ja menemään milloin ja minne vaan niin suunnittelu ja aikataulutus teki hulluksi. Kesäaikaan vielä sujui kun pääsi vaunuilla, mutta talvella kaksostenvaunujen/rattaiden lykkiminen sohjossa ja lumessa oli tuskaa. Asiat kuitenkin hoituivat ja hermot säilyivät.
Kaksostenvaunut oli meillä niin leveät että niillä ei useimpiin liikkeisiin päässyt sisälle ja osaan hissejä ei ollut asiaa. Juuri lastentarvikekaupat niin vaate kuin lelukin olivat kaikki vanhoissa rakennuksissa tai niin sokksloisia ettei niissä voinut käydä kuin yksin. Ostoskärrytkin oli vielä kaikissa kaupoissa niitä istuvalle tarkoitetulla istuimella varustettuja malleja noista hienouksista ei tietoakaan! Rattaiden kanssa mahduttiin jo liki kaikkialle ovista sisään ja kulku oli huomattavasti helpompaa. Yksi ihminen jolla oli myös kaksosvaunut kertoi kuinka autot vilkuttivat tiellä ohittaessaan heitä, maalla kun ei piennarta juuri ollut..
Vaunuilla liikkuessa lapsetkin oppivat kulkemaan siis ne isommat, kivasti mukana ja saavat arkielämän liikuntaa ilman suurempaa järjestelyä. Bussit täällä päin ovat sitä mallia että niihin mahtui tasan ne tavalliset vaunut ja yhdet kerrallaan joten sitä kyytiä ei juuri kannattanut haikailla kuin kaupungilta tai linjan alkupäästä kotiin.. Junalla joskus mentiin ja se oli ihan kivaa vaikka ei todellakaan helppoa!
Sittemmin ei autottomuus ole ollut vaihtoehtona. Työmatkaa kun ei pysty tekemään kuin omalla autolla ja ilman sitäkin busseja ei juurikaan kulje vaikka liki keskustaa asuttiin, kuitenkin kaukana marketeista yms paikoista ja tutuista joten kävely ei ollut vaihtoehtona kuin joskus huvin vuoksi. Neuvolaankin matkaa kertyi ihan liikaa viimaista tietä tai paahteista. Nykyisessä paikassa kulku toimisi aamulla ja iltapäivällä ei muulloin.
Teillä on hyvä tilanne kulkujen suhteen. Samassa tilanteessa ehkä meiltä lähtisi toinen auto, mutta ei ikinä molempia. Koirien kuljetus kun on oma juttunsa sekin vielä..
Sitten kun autolla en enää pääse itse kulkemaan valjastan rattiin joko lapsenlapsen hyvällä palkalla tai ajan taksilla! Nytkin taksi on halvempi vaihtoehto kuin paikallisbussi joten arvaas kumpaa käytetään jos tarvitaan?
Ekologisempaa on varmaan vaikka kaikki ajaisivat omilla autoillaan niin vanhoja ja huonokuntoisia nuo paikallisbussit ovat!
mutta bussiin mahtuu tosi monen auton ihmiset. Kumpikohan on ekologisempaa, kun kaikki aamuruuhkissa ovat yksi ihminen yhdessä autossa! Ja vielä paljon tyhjäkäyntiä siinä odotellessa. Eikä tuo henkilöautokantakaan Suomessa niitä uusimpia ole... Mutta en minä mikään muiden ihmisten yksityisautoilun vastustajakaan ole. En vain itselleni sitä hanki.
Meilläkin muuten on myös koira, joka sekin (silloin kun pakkotilanne on) matkustaa bussilla...
Olin ilman autoa liian pitkään, lähimpään kauppaankin neljä kilometriä, ja muihin palveluihin. No, yhden lapsen kanssa vielä onnistuikin, kun naapurit myös auttoivat. Olin viikot yksin, puolisoni oli toisella paikkakunnalla. Ja auto oli hänellä silloin
Sitten tuli toinen lapsi, ja äippäloman loppuessa palailin töihin. Lasten hoitopaikkojen etäisyys toisistaan oli kahdeksan kilometriä, eikä kumpikaan oman työmatkani varrella. Laskeskelin, että eipä riitä aika kuskailla lapsia muutoin kuin autolla, koska linkkejä kulki huonosti, toiseen paikkaan ei oikeastaan ollenkaan. Tämä yhtälö vuorotyön kanssa ei olisi toiminut, ei sitten millään. Puolisolla on pakko olla auto työnsä vuoksi, joten se ei ollut koskaan minun käytössäni.
Nyt meillä on siis kaksi autoa, enkä kyllä omastani luovu, vaikka taas kotiäitinä olenkin. Se helpottaa arkea niin paljon, ja tuo minulle sellaista vapauden tunnetta jo ihan tuossa pihassa seistessään. Tiedän, että minulla on mahdollisuus lähteä, jos siltä tuntuu. Joskus ei kilometrejä kartu, eikä autoa käytetä edes pariin viikkoon, toisinaan taas menoja pukkaa ihan riittävästi.
Olisi myöskin vaivalloista luopua toisesta autosta vain siksi, että olen kotona. Ennen pitkää ja yllättävän nopeasti se töihinpaluun päivä kuitenkin on taas edessä, ja auto taas hankittava.
en se minäkään turhan takia autoilua kannata, mutta todella nuo bussit paikalliselal yrittäjällä on aika happamia ihan oikeasti ja pilaa on niistä laskettu aikalailla..
Meiltä ei itseasiassa koulujen loma-aikaan kulje kuin muutama vuoro ja viikonloppuisin ei koskaan kuin yksi aamulla ja toinen illalla tyylillä.. Muutenkin illalla ei pääse esim kaupungilta kotiin jos haluttaisi ja se on aika kurjaakin sillä lapsiahan bussilla ajo huvittaa kovasti ja se kruunaisi monta reissua.
Mutta siitä koirasta. Meillä on todella iso koira ja sitä ei edes huolita busiin! Liekö rotusortoa vai mitä, mutta pari kertaa on ollut sellaienn tilanne että linkkariin olisi menty mutta jäätiin pysäkille! Ei kuulemma tarvitse ottaa kuin sylikoiria kyytiin kun asiasta soiteltiin vielä peräänkin jos tilanne toistuisi. Matka olisi ollut vielä kaiken lisäksi suht lyhyt itseasiassa vain kolme pysäkinväliä vaikka ne ovat kyllä aika harvassa, mutta kipeällä tasulla ihan liikaa.
Sama oli junassa kun olisi tutulle menty vauvan kanssa kylään ja koira otettu mukaan toiselle puolelle suomea. Siinä on jotain muutoksia ilmeisesti tullut ja nyt kaiketi voisi onnistuakkin, mutta eipä ole enää pyritty..
Tyhmyyden huippu on aina kun käy Hesassa ja siellä seisoo jossain kehällä jonossa. Kyllä ennemmin istuisin jossain kyydissä vaikka virkkaamassa kuin siellä aamuin illoin tylsistymässä! Onneksi oma työmatka on "isoa" tietä ja nopeuskin se edullisin 80km/h joten sikäli loksahtelee paikoilleen. Niin ja onneksi siitä ajamisesta nauttii!
Vielä ihan mielenkiinnosta; onko teillä kummallakaan ajokorttia vai onko se jo autoilun este, ettei lupaa ole taskussa ja siksikin se vaihtoehto olisi ison työn takana? Nuorisossa tutuissa on monia jotka eivät aja korttia nykyään toisin kuin oma ikäpolveni aikanaan juuri siksi että korttia ei tarvita välttämättä ja sitä pidetään hieman turhana ylellisyytenäkin. Joillakin taas on kortti ja esim lomilla ja viikonloppuina vuokraavat auton tarpeensa mukaan.
puuttuu ja ihan tarkoituksella.
Koira on meilläkin isohko (saksanpk kokoinen). Ollaan kyllä busseihin ja juniin päästy :) Harvoin tarvetta, koska esim eläinlääkäriin koira kävelee itse, jos on rokotus tms.
meillä on viittä vaille satakiloinen koiranlousku jota osa ihmisistä pelkää ihan kokonsa vuoksi vaikka rotu on sinänsä lauhkea. Tämä on se peruste miksi emme ole sinne bussiin joinakin kertoina päässeet... Edellinen koiramme oli samaa kokoa kuin teillä ja silloin vielä olimme yhteiskuntakelpoisia vaunuinemme ja koirinemme tarvittaessa. Junassa ei silloinkaan ollut herkkua..
Tuolla yhdellä kertaa kun toinen auto oli rikki ja toinen muutaman sadan kilometri päässä työreissulla niin lopulta menimme komeasti taksilla eläinlääkäriin joka sekin on kaukana vaikka kellä kävisi ja omamme jolle olemem olleet uskollisia jo pidempään kuin toisillemme (sattumaa sekin) asuu ihan toisaalla. Kävellä ei koiran uskaltanut antaa koska oli juossut jo sen käpälän rikki ilmeisesti lasiin ja iso haava vuoti inhottavasti eikä se sile kyllä edes astunut. Hauskan näköinen muuten sitde jalassa oli tumma eläin...
Autottomuus on helpompaa ihan varmasti jos on ensin valinnut jo tuon kortittomuuden koska silloin todellakaan auton rattiin hyppääminen ei ole nopea vaihtoehto vaan useamman kuukauden urakka määrätietoisesti. Ja kieltämättä ajokortin nykyisellä hinnalla matkustaa bussilla vaikka kuinka ja jopa tuolla taksilla tarvittaessa, auton kuluilla ostaa fillarin vaikka vuosittain jne.. Eikä todella tarvitse fillaroinnin jälkeen lähteä varta vasten lenkille. Pitkä työmatka on todella ikävä asia juuri siksi että paljon rakastamani pyöräily ei ole mahdollista ja varta vasten ei samoja lenkkejä viitsi aina ajella, ennemmin lähtee koiran kanssa lenkille. Huvi ja hyöty todella yhdistyisi ja jäisi sekin aika jollekkin muulle..
Yksi työtoverini kulki ennen hiihtäen talvella töihin ja olin siitä ylenpalttisen kateellinen varsinkin niinä kauniina aurinkoisina kevätpäivinä kun itse ehti kotiin ja aurinko jo laski.. Huonolla ilmalal sitten se rattiin hyppääminen ei tuotakkaan niin tuskaa!!
Onko teillä kauppa superlähellä ja roudaatteko isot kauppakassit kotiin ihan käsivoimin? Tuon kokoisessa perheessä kuitenkin ruokaa kuluu jo melkoisesti.
Me ollaan yksilapsinen perhe eikä meilläkään ole autoa mutta syynä on kyllä finanssipolitiikka. Olen kyllä ollut bussi/polkupyörä-linjastamme usein ylpeä, koska näin emme lisää kovinkaan paljoa ympäristön kuormitusta omalta osaltamme. Kuitenkin ostaisin auton heti jos rahatilanne antaisi myöten, sillä ruokakaupassa käynnit olisivat huomattavasti vähemmän rasittavia auton kanssa. Samoin kaikki asiat hoituisivat nopeammin, sillä bussia pitää usein odottaa ja se pysähtyy pysäkeillä ja tekee lenkkejä, mutta oma auto lähtee pihasta juuri silloin kun itse haluaa.
Mieheni kulkee talvisin töihin bussilla, jolloin työmatka kestää parhaimmillaan 1h 20min, autolla matka olisi alle 10 minuuttia!! Matka on vain 5 km mutta sinne on mentävä kahdella eri bussilla joista toinen kulkee harvemmin.. Mies ei halua eikä millään jaksa yö- tai iltavuoron jälkeen kävellä kotiin, ymmärrän sen.
Lisäksi kesäisin on vaikea kulkea esim. uimarannalle, tuttujen mökeille tai muihin kauempana sijaitseviin paikkoihin, kun ei ole omaa autoa. Aina saa ruinata kyytejä tutuilta.
kauppaan kilometri. Jos rattailla mennään (niin kuin yleensä) niin helppoa. Muuten mies kantaa olalla kunnon kassissa ja itse käytän reppua. Mikä kyllä kieltämättä välillä koskee niskaan... Sellainen "mummokärry", jota voi vetää perässä on varmaan hankittava jossakin vaiheessa :) Käymme kaupassa vähintään joka toinen päivä, joten älyttömiä kuormia ei sentään roudata kerralla. Koiranruoka on pahimpia siinä vaiheessa, kun rattaita ei ole... Välillä ei ollutkaan. Silloin, kun meitä oli kolme.
Onhan tässä omat vaikeutensa, mutta hyvät puolet vie voiton :) Nykyisen asuinpaikan olemme valinneetkin sen mukaan, että lähellä on päiväkoti ja hyvät yhteydet joka suuntaan. Huonekalu yms ostoksissa turvaudutaan sukuun. Muuten pärjätään. Tsemppiä teille :) Kävellään :)
pyörällä kymmenessä minuutissa. ja pyöräkin lähtee pihasta just kun ite haluaa.
Tuo on kyllä ihan totta, että pyörällä pääsee nopeasti. Usein nopeammin kuin autolla. Ja hyvällä pyörällä kulkee kesät talvet. Teiden kunnossa välillä toivomisen varaa kyllä...
Pyöräily on myöskin ekologista ja hyvää liikuntaa. Miksi mennä viiden kilsan päähän bussilla tunnissa, jos pyörällä pääsee sinne vartissa..?
olisikohan tuo kirjoittaja jonka mies kulkee bussilla tarkoittanut, ettei mies jaksa tulla pyörälläkään.
monesti aamulla teitä ei ole ehditty aurata (meillä aurataan iltapäivällä vasta).
pyörällä on vaikea kulkea talven nietoksissa.
Tosin meillä on "vain" yksi lapsi.
Myös meillä autottomuus on vapaaehtoista,
suurin syy ehkä ekologinen ajattelutapamme,
mutta myös muita syitä on.
korttikin,mutta itse henkilökohtaisesti en aja autoa,en ole ajanut moniin vuosiin.
Perheessä mies autoilee ja minä kuntoilen:)
Vaan tuo pisti naurattamaan että kun ei linjurit kulje kuin tunnin välein:)Meillä näin kesäaikaan kun koululaisia ei kuljeteta niin päivän ainoa vuoro lähikaupunkiin lähtee 7.20 ja pois päin tulee jotain 16.45,arkena siis viikonloppuisin ei taida kulkea enää ollenkaan.
Eli oma auto on todella tarpeen kun esim. viikonlopun lääkäripäivystys on siellä kaupungissa.
Itse tosiaan työ-hoito ja kauppamatkat tässä omilla kylillä kuljen pääsääntöisesti pyörällä/rattailla.
Tulisin vallan hyvin toimeen ilman autoa jos palvelut olisivat edes kohtuullisen lähellä.
ei meilläkään ole autoa...yksi lapsi löytyy ja toinen syntyy lokakuussa...hyvin on ainakin toistaiseksi tultu toimeen. kaupat, lääkärit ja neuvolat löytyvät läheltä, mies kulkee junalla töihin. kun ollaan pidemmälle lähdetty on yleensä saatu auto lainaan jommankumman vanhemmilta (ISO kiitos heille siitä) :)
täytyy tosin myöntää, että joskus (tai aika usein itseasiassa) haaveilen omasta autosta...hankinta vaatii kuitenkin jonkin verran rahaa...me emme kumpikaan miehen kanssa halua ostaa mitään ikivanhaa kärryä, jonka toimintaan ei sitten voi luottaa!! ja kun on jo toinen lapsi tulossa, niin ei myöskään kannata ostaa mitään pikku riksaa vaan farmari olisi ainut järkevä vaihtoehto....no nyt meni jo jaaritteluksi, mutta alkuperäiselle: kyllä meitä autottomia on ja hyvin pärjätään ilmankin!! *hymy*
vauvanodotusta :)
Enkä tunne syyllisyyttä siitä että omistan auton. Siksi niitä on että ne helpottavat ihmisten elämää, aivan kuin hissit taloissa, astian- ja pyykinpesukoneet, imurit, mikrot, sähköhellat, jääkaapit ja pakastimet!
En luopuisi autosta millään hinnalla, enkä mistään kodinkoneestakaan. Liikuntaa saa vaikka on autokin, sekun lähtee lenkille. Itsestään se on kiinni.
ole kukaan käsittääkseni syyllistämistä yrittänytkään. Halusin vain tietää minkälaisessa mittakaavassa ja minkälaisissa perheissä autottomuutta täällä löytyy... Valintoja on monenlaisia.
Jo on autosta asiaa tullut, hih, hih!
Meillä on 3 autoa.
Asumme 15 km päässä oman kunnan kuntakeskuksesta ja 8km päässä citymarketista! Miehellä on pakettiauto työnsä takia ja harrasteauto muuten vaan. Itselläni on farmarimallinen auto käytössä. Käyn max. 2 kertaa viikossa kaupoilla. Muuten liikutaan kävellen kylällä!
Ennen meilläkin päin oli hyvät bussiyhteydet, mutta nyt ei paljoa busseja näy!
Sitten kun menen töihin niin en millään pääse yleisillä. Oma auto kullan kallis silloin!
En ymmärrä, miksi autottomia mollataan tai sitten korostetaan oman autoilun paremmuutta. Autoilu on ihan valintakysymys, samoin kuin se että missä asuu. Turha siis ulista huonoista yhteyksistä ainakaan muuton jälkeen, koska tuollaiset asiat pitäisi miettiä tarkkaan jos on lapsia tulossa..! Pk-seudullakin on toki alueita, joissa kulkee bussi kerran tunnissa ja viimeinen ennen kuutta, mutta mikä ihme pakottaa muuttamaan sinne..? Välillä tuntuu että ihmiset etsivät vaan tekosyitä typerille valinnoilleen ja istuvat sitten kaikki päivät valittamassa omia ratkaisujaan muille!
pn kyllä totta että omilal valinnoillaan elämäänsä joko helpottaa tai vaikeuttaa, mutta ei todellakaan aina ole noin mustavalkoista.
Meillä esim kummallakin työpaikalle kulku ei bussilla kertakaikkiaan onnistu tai nyt mieskin pääsisi, mutta lapsi jäisi viemättä tarhaan sillä keinolla.. Vaihtoehtona ei ole edes muuttaa työn viereen sillä miehen kohteet vaihtelee noin 8kk välein ja työkalujakin on kuskattava mukana. Oman työpaikkani viereen muutto tietäisi miehen työmatkojen pitenemistä noin 50 km päivässä suuntaansa joten ei sekään ole toimiva ratkaisu..
Ennen asuimme todelal liki keskustaa, mutta kulku sinne oli erityisen hankalaa ja itseasiassa asiaakin sinne kyllä aika vähän joten olisi ollut ratkaistavissa. Ne kunnon ruokakaupat vaan oli kaikki siellä tai kauempana jos haluaa jotain tuorettakin syödä joskus..
Nyt asutaan liki maalla palveluihin nähden ja täällä ei todella voisi asua ilman autoa tai jos oikein tahtoo elämää vaikeuttaa niin mikä ettei! Paha vaan olisi harrastusta siirtää taajamaan ja siitä luopuminenkaan ei oikein kuulosta kivalta. Tai terrorisoihan ne muutkin naapureitaan joten sekaan vaan?
Eli on todella ihmisiä ja asuinpaikkoja ja elämäntilanteita joissa jopa kaksi autoa on pakollisia valintoja ellei vaihtoehtoina pidä kortistoa tai sossua.
Samaa mieltä olen kanssasi siitä taas, että on tyhmää muuttaa paikkaan josta ei pääse kulkemaan ja sitten valitetaan vaikka asia olisi etukäteen tiedossa! Jos tarpeet on tavallinen mökki lähiössä niin sen voi valita bussilinjan varrelta tai hankkia sen auton..
Auto statuksena ei oikein itselle iske, sillä se on aina ollut meillä välttämätön tavara siinä kuin uuni tai jääkaappi. Nyt kun se on jonkinaikaa ollut uusi ja aika hienokin niin ei sen arvo ole muuttunut, mutta toki se on mukavampaa monin tavoin kuin niillä vanhoilla ritsoilla joilla joskus on menty.
Niin ja sitten on ne statuksetkin tuolla.. Mies harrastaa vanhoja autoja joten niitä aataminaikaisia rakkineita on piha puolillaan. Ympäristöä ne ei saastuta sillä kun ne saa entistettyä valmiiksi niillä on taipumus kadota uusiin koteihin. Hienoa niillä on kuitenkin joku viikonloppuajelu tehdä! Ennemmin niillä kuin jollain muulla..
Autottomuus ei ole mollauksen aihe, vaikka usein se yhdistetään taloudelliseen tilanteeseen vahvasti ja monella se se syykin on. Toisilla taas arvomaailma ja eko-asiat tms ja joillakin vain ei ole halua omistaa autoa. Kullekkin suotakoon tahtonsa? Auton pitäminen on toimivien liikenneyhteyksien päässä ihan turhaa ja kallista hupia ja todella kun joskus ikää tulee ja autolla ei töihin tarvitse päästä niin hyppään taksiin ja menen asioille tai juna-asemalle..
auto, jolla pääsääntöisesti mieheni kulkee 100km päässä päivittäin töissä. Julkisilla ei voi tai ei kannata mennä sillä työajat ovat muuta kuin säännölliset.
Itse kuljen kävellen kärryjen kanssa, kotoa on vaan 2,5 km keskustaan (jos asioille menen). Sitten vapaalla käydään autolla, jos yleensäkään mennään. Itse en autoa normaalioloissa tarvitse.Ehkä sitten kun palaan työelämään tahi kouluun.