Ei enää hormooneja

En ole masokisti vaan omilla aivoillani ajatteleva ihminen, joka ei enää anna "asiantuntijoiden" lue lääkkeitä tyrkyttävien lääkärien vaikuttaa itseä koskeviin ratkaisuihin, kun kyseessä ei ole sairaus. Ja halu olisi niimenomaan elää vanhaksi asti TERVEENÄ sielultaan ja ruumiiltaan. Siihen auttaa järkevä ja terveellinen ravisemus.

Vokki kirjoitti:

En ole masokisti vaan omilla aivoillani ajatteleva ihminen, joka ei enää anna "asiantuntijoiden" lue lääkkeitä tyrkyttävien lääkärien vaikuttaa itseä koskeviin ratkaisuihin, kun kyseessä ei ole sairaus. Ja halu olisi niimenomaan elää vanhaksi asti TERVEENÄ sielultaan ja ruumiiltaan. Siihen auttaa järkevä ja terveellinen ravisemus.

Lue lisää

ei rintasyöpä automaattisesti kaikille hormonien käyttäjille lankea, naiset on käyttänyt korvaushoitoja 15:kin vuotta ja ihan ok.

kyllä minäkin haluan "vastustaa" väärää rahastusta terveydellä, mutta kaikki muukin täällä kyllä maksaa ja kyllä lääketiede kuitenkin on tuonut valtavasti myös apua ihmisille, kuten nämä hormonihoidotkin mm.

Kyllä totisesti uskon sanomaani. Onhan muitakin luonnollisia tiloja kuten kuukautiskivut, synnytyskivut, joissa joutuu kärsimään kuka enemmän, kuka vähemmän.
Enkä sorru ajautumaan ojasta allikkoon kokeilemalla jotakin Menofemiä, koska siinäkin on arveluttavia asioita MINUN mielestäni.
Olen harvinaisen yksimielinen itseni kanssa tässä päätöksessä.

Vokki kirjoitti:

Kyllä totisesti uskon sanomaani. Onhan muitakin luonnollisia tiloja kuten kuukautiskivut, synnytyskivut, joissa joutuu kärsimään kuka enemmän, kuka vähemmän.
Enkä sorru ajautumaan ojasta allikkoon kokeilemalla jotakin Menofemiä, koska siinäkin on arveluttavia asioita MINUN mielestäni.
Olen harvinaisen yksimielinen itseni kanssa tässä päätöksessä.

Lue lisää

menofemin arveluttavista asioista..., olen nimittäin juuri kaksi kuukautta sitten aloittanut sen ja haluaisin mielipiteitä siitä.
Kiitos jos vaivaudut!

mitä tarkoitit kirjoitti:

menofemin arveluttavista asioista..., olen nimittäin juuri kaksi kuukautta sitten aloittanut sen ja haluaisin mielipiteitä siitä.
Kiitos jos vaivaudut!

Niin, suhtaudun Menofemiinkin kieleisesti siksi, kun se kielletään rintasyöpään sairastuneilta, joten mietin, että jotenkin se vaikuttaa rintoihin. Ja myös jotkut käyttäjät kirjoittaa, että tuntuu arkuutta rinnoissa. Ja koska kohdallani tein päätöksen luopua hormooneista juuri rintasyövän pelossa, niin olen sitten ehdoton myös Menofeminkin suhteen.

Vokki kirjoitti:

Niin, suhtaudun Menofemiinkin kieleisesti siksi, kun se kielletään rintasyöpään sairastuneilta, joten mietin, että jotenkin se vaikuttaa rintoihin. Ja myös jotkut käyttäjät kirjoittaa, että tuntuu arkuutta rinnoissa. Ja koska kohdallani tein päätöksen luopua hormooneista juuri rintasyövän pelossa, niin olen sitten ehdoton myös Menofeminkin suhteen.

Lue lisää

usein kuulee lääkäreiltä ja saa lukea, että rintasyöpä, kuten niin monet muutkin sairaustaipumukset tulevat suvuittain.

Vokki kirjoitti:

Niin, suhtaudun Menofemiinkin kieleisesti siksi, kun se kielletään rintasyöpään sairastuneilta, joten mietin, että jotenkin se vaikuttaa rintoihin. Ja myös jotkut käyttäjät kirjoittaa, että tuntuu arkuutta rinnoissa. Ja koska kohdallani tein päätöksen luopua hormooneista juuri rintasyövän pelossa, niin olen sitten ehdoton myös Menofeminkin suhteen.

Lue lisää

Oletko huomioinut osteoporoosin eli luukadon? Lisännyt liikuntaa ja ottanut riskit huomioon ruokavaliossasi?

Kohduton kirjoitti:

Oletko huomioinut osteoporoosin eli luukadon? Lisännyt liikuntaa ja ottanut riskit huomioon ruokavaliossasi?

Ensimmäisessä viestissäni jo sivusin ruokapuoltakin. Olen siis karsinut ruokavaliostani kaikki sokerit, valkoiset jauhot, makaronit, riisit, perunat ja tilalle monipuolisesti kasviksia, juureksia, marjoja ja hieman hedelmiä. Luonnollisia rasvoja, mikä tarkoittaa voita, kermaa, öljyä ja mikä parasta, varsinkin osteoporoosin ehkäisyyn, niin turkkilaista jogurttia. Se vasta on herkkua mustikoiden kera. Ja sitten tietenkin lihaa ja kalaa. Jos ei näillä eväillä pysy kunnossa, niin ei sitten millään.

Vokki kirjoitti:

Ensimmäisessä viestissäni jo sivusin ruokapuoltakin. Olen siis karsinut ruokavaliostani kaikki sokerit, valkoiset jauhot, makaronit, riisit, perunat ja tilalle monipuolisesti kasviksia, juureksia, marjoja ja hieman hedelmiä. Luonnollisia rasvoja, mikä tarkoittaa voita, kermaa, öljyä ja mikä parasta, varsinkin osteoporoosin ehkäisyyn, niin turkkilaista jogurttia. Se vasta on herkkua mustikoiden kera. Ja sitten tietenkin lihaa ja kalaa. Jos ei näillä eväillä pysy kunnossa, niin ei sitten millään.

Lue lisää

että nuo sinun luonnonmukaiset ravintosi mm:ssa tuo voi kerma ja punainen liha ei tue vaihdevuosivaivoja millään tavalla. Rasvat pitää kyllä muistaa esim. oliiviöljy, kylmäpuristettu auringonkukkaöljy, ja ehdottomasti kala! Ne tukee nimenomaan hormoonitoimintaa. Äläkä nyt nohda noita hitaita hiilihydraatteja, jotka auttavat jaksamiseen. Kasvikset ok, mutta lisää vielä perunat ja tummat riisit, tummat makaroonit ja ruisleipä. Lihan tilalle kanaa, kalkkunaa ja kalaa paljon. Syö kuusi ateriaa päivässä, juo paljon vettä liiku säännöllisesti, unohtamatta hyppyjä, jotka auttavat osteporoosin ehkäisyssä. Näillä kaikilla asioilla jaksaa paremmin, ehkäisee verenpainetta ja sydän/hengityselinten sairauksia, verensokeri pysyy kokoajan tasaisena, joten herkkujakaan ei tee mieli. Lisäisin kuitenkin kaiken päällä monivitamiinit, c-vitamiinin,-omegat, magnesiumin, b-vitamiinit (ehdottomasti B6). Ja jos ei apua yhtään tule niin muistakaa naiset että estrogeenin puute aiheuttaa vaikka mitä, mm:ssa lihasvaurioita, kohonnutta verenpainetta, sydän/verisuonisairauksia, nivelvaivoja, osteoporoosia, paksusuolensyöpää, ym ym... Joten ei se yhdistelmä hoitokaan niin paha asia ole. Ei rintasyöpä todellakaan ole noin yksiselitteinen asia, siihen on paljon muitakin riskitekijöitä kuin hormoonit.

terveellisyydestä kirjoitti:

että nuo sinun luonnonmukaiset ravintosi mm:ssa tuo voi kerma ja punainen liha ei tue vaihdevuosivaivoja millään tavalla. Rasvat pitää kyllä muistaa esim. oliiviöljy, kylmäpuristettu auringonkukkaöljy, ja ehdottomasti kala! Ne tukee nimenomaan hormoonitoimintaa. Äläkä nyt nohda noita hitaita hiilihydraatteja, jotka auttavat jaksamiseen. Kasvikset ok, mutta lisää vielä perunat ja tummat riisit, tummat makaroonit ja ruisleipä. Lihan tilalle kanaa, kalkkunaa ja kalaa paljon. Syö kuusi ateriaa päivässä, juo paljon vettä liiku säännöllisesti, unohtamatta hyppyjä, jotka auttavat osteporoosin ehkäisyssä. Näillä kaikilla asioilla jaksaa paremmin, ehkäisee verenpainetta ja sydän/hengityselinten sairauksia, verensokeri pysyy kokoajan tasaisena, joten herkkujakaan ei tee mieli. Lisäisin kuitenkin kaiken päällä monivitamiinit, c-vitamiinin,-omegat, magnesiumin, b-vitamiinit (ehdottomasti B6). Ja jos ei apua yhtään tule niin muistakaa naiset että estrogeenin puute aiheuttaa vaikka mitä, mm:ssa lihasvaurioita, kohonnutta verenpainetta, sydän/verisuonisairauksia, nivelvaivoja, osteoporoosia, paksusuolensyöpää, ym ym... Joten ei se yhdistelmä hoitokaan niin paha asia ole. Ei rintasyöpä todellakaan ole noin yksiselitteinen asia, siihen on paljon muitakin riskitekijöitä kuin hormoonit.

Lue lisää

Niin, toin voin ja kerman esille vain siksi, että ne kuuluvat ruokavaliooni oliiviöljyn ohella. Ihminen tarvii vaihtelevasti hyviä rasvahappoja. Punaista lihaa en juuri käytäkkään. Hiilihydraateista olen eri mieltä.
Syön erilaisia kasviksia joka päivä ainakin sen suosituksen verran, eli puoli kiloa. Ruisleipä on kyllä ok. mutta vain vähäisessä määrin. Olemme samalla linjalla monessa mainitsemassasi neuvossa. Hormoonien poisjättämisestä itselläni on vasta kuukausi, joten kuulostelen tässä joka päivä olotilaani. Sen verran taivuin, että hankin "apuaineiksi" salviauutetta ja homeopaattisia tippoja H 1006Fin, mutta en osaa sanoa, kuinka paljon ovat auttaneet. Hiki tulee noin 3-4 kertaa yöllä. Päivälläkin tietysti, mutta ei niin haittaa. Edelleen ajattelen, että eihän aikaisemmat sukupolvetkaan rikastuttaneet lääketehtaita ja hyvin pärjäsivät. Se on asennekysymys. Naisen elämä nyt kertakaikkiaan on tätä. En muista mummoni koskaan valittaneen yhtään mistään tämänkaltaisesta. Äitini vaan tokaisi että "huhuh, kun hikittää" ja se siitä.
Nuo pelottavat sairaudet eivät kyllä johdu estrogeenin puutteesta vaan VÄÄRISTÄ ruokatottumusista. Mutta se on sitten ihan muuta asiaa, joka ei kuulu tälle foorumille.Peloittelu on tehokas keino saada naiset ostamaan ja käyttämään ja jäämään koukkuun.

Vokki kirjoitti:

Niin, toin voin ja kerman esille vain siksi, että ne kuuluvat ruokavaliooni oliiviöljyn ohella. Ihminen tarvii vaihtelevasti hyviä rasvahappoja. Punaista lihaa en juuri käytäkkään. Hiilihydraateista olen eri mieltä.
Syön erilaisia kasviksia joka päivä ainakin sen suosituksen verran, eli puoli kiloa. Ruisleipä on kyllä ok. mutta vain vähäisessä määrin. Olemme samalla linjalla monessa mainitsemassasi neuvossa. Hormoonien poisjättämisestä itselläni on vasta kuukausi, joten kuulostelen tässä joka päivä olotilaani. Sen verran taivuin, että hankin "apuaineiksi" salviauutetta ja homeopaattisia tippoja H 1006Fin, mutta en osaa sanoa, kuinka paljon ovat auttaneet. Hiki tulee noin 3-4 kertaa yöllä. Päivälläkin tietysti, mutta ei niin haittaa. Edelleen ajattelen, että eihän aikaisemmat sukupolvetkaan rikastuttaneet lääketehtaita ja hyvin pärjäsivät. Se on asennekysymys. Naisen elämä nyt kertakaikkiaan on tätä. En muista mummoni koskaan valittaneen yhtään mistään tämänkaltaisesta. Äitini vaan tokaisi että "huhuh, kun hikittää" ja se siitä.
Nuo pelottavat sairaudet eivät kyllä johdu estrogeenin puutteesta vaan VÄÄRISTÄ ruokatottumusista. Mutta se on sitten ihan muuta asiaa, joka ei kuulu tälle foorumille.Peloittelu on tehokas keino saada naiset ostamaan ja käyttämään ja jäämään koukkuun.

Lue lisää

nimenomaan hormoonipuute saa aikaan tietyt mainitsemani vaivat. Nyt voin sanoa, että tiedän mistä kirjoitan.Isoäitisi aikaan ei ollut edes saatavilla helpotusta, saatika että naiset olisivat uskaltaneet jotakin valittaa.. ei kannata verrata.Jokainen kohdallaan miettii mitä tekee, yritin vain valaista että ei ne hormoonit niin pahoja ole kuin niistä luullaan, aika usein naisten elämänlaatu paranee valtavasti ja vältytään jopa pahoiltakin mielen heilahteluilta, jotka pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa psykiatrisiin sairauksiin verratavaan olotilaan. Itse en ainakaan meinaa mielisairaalaan joutua, mieluummin otan hormoonilääkityksen ja kärsin sen mukana tuovat vaivat, mikäli niitä ilmaantuu. Ei sitä viitsi elämästään hukata viittä jopa kymmentä vuotta laadultaan epämääräiseen elämään.

Vokki kirjoitti:

Niin, toin voin ja kerman esille vain siksi, että ne kuuluvat ruokavaliooni oliiviöljyn ohella. Ihminen tarvii vaihtelevasti hyviä rasvahappoja. Punaista lihaa en juuri käytäkkään. Hiilihydraateista olen eri mieltä.
Syön erilaisia kasviksia joka päivä ainakin sen suosituksen verran, eli puoli kiloa. Ruisleipä on kyllä ok. mutta vain vähäisessä määrin. Olemme samalla linjalla monessa mainitsemassasi neuvossa. Hormoonien poisjättämisestä itselläni on vasta kuukausi, joten kuulostelen tässä joka päivä olotilaani. Sen verran taivuin, että hankin "apuaineiksi" salviauutetta ja homeopaattisia tippoja H 1006Fin, mutta en osaa sanoa, kuinka paljon ovat auttaneet. Hiki tulee noin 3-4 kertaa yöllä. Päivälläkin tietysti, mutta ei niin haittaa. Edelleen ajattelen, että eihän aikaisemmat sukupolvetkaan rikastuttaneet lääketehtaita ja hyvin pärjäsivät. Se on asennekysymys. Naisen elämä nyt kertakaikkiaan on tätä. En muista mummoni koskaan valittaneen yhtään mistään tämänkaltaisesta. Äitini vaan tokaisi että "huhuh, kun hikittää" ja se siitä.
Nuo pelottavat sairaudet eivät kyllä johdu estrogeenin puutteesta vaan VÄÄRISTÄ ruokatottumusista. Mutta se on sitten ihan muuta asiaa, joka ei kuulu tälle foorumille.Peloittelu on tehokas keino saada naiset ostamaan ja käyttämään ja jäämään koukkuun.

Lue lisää

Voivoi. Pelkkä 'oikein syöminen' pitää ihmisen vailla kaikkia vaivoja? Tai 'oikea asenne', joka oli noilla menneillä sukupolvilla, jotka eivät ruikuttaneet?

Olisit itsekin voinut osoittaa oikeaa asennettasi ja jättää alunperinkin kirjoittamatta oman ruikutuksesi hormonien käyttäjistä. ILOITSEHAN VÄLILLÄ ELÄMÄSTÄSI, älä tarkkaile koko ajan omia tuntemuksiasi ja tuijota omaa napaasi. Siinä on yksi asenne lisää :)

Iloa elämään kirjoitti:

Voivoi. Pelkkä 'oikein syöminen' pitää ihmisen vailla kaikkia vaivoja? Tai 'oikea asenne', joka oli noilla menneillä sukupolvilla, jotka eivät ruikuttaneet?

Olisit itsekin voinut osoittaa oikeaa asennettasi ja jättää alunperinkin kirjoittamatta oman ruikutuksesi hormonien käyttäjistä. ILOITSEHAN VÄLILLÄ ELÄMÄSTÄSI, älä tarkkaile koko ajan omia tuntemuksiasi ja tuijota omaa napaasi. Siinä on yksi asenne lisää :)

Lue lisää

tämä on ihan hyvä, että tulee erilaisia mielipiteitä täällä, voidaan niitä punnita sitten kukin itseksemme...

vaan keskustelua kirjoitti:

tämä on ihan hyvä, että tulee erilaisia mielipiteitä täällä, voidaan niitä punnita sitten kukin itseksemme...

Ei "oikein syömisestä" ole ainakaan haittaa. Kyllä siitä elimistö hyötyy muullakin lailla, kuin vaihdevuosivaivojen ehkäisijänä. Ei tosin kohdallani vielä ole suurta vaikutusta, täytyy myöntää. Mutta en halua jatkaa hormoonien käyttöä enää, koska suositukset sallii 5 vuoden käytön, jonka jälkeen riskit kasvaa ja en halua elää pelossa, josko kohdallani kävisi huonosti. Eihän sitä tiedä, että kävisi huonosti kaikesta huolimatta. Mutta en ainakaan edesauta siinä enää. Ja kuitenkin vaivat alkaa, kun joskus lopettaa.
En mielestäni ole ruikuttanut. Toin vaan oman tämänhetkisen näkemykseni tähän keskusteluun. Saattaahan se aiheuttaa ahdistustakin joillekin, jotka ovat epätietoisia, eivätkä pysty päättämään, mitä tehdä. Ja kun on olemassa pilvin pimein helpottavia "aineita", niin miksipä niitä ei käyttäisi, kun lääkärikin niin kovasti suosittaa tai apteekit ja yrttimyymälät tarjoavat mitä erilaisimpia vaihtoehtoja ja hierovat käsiään, kun kauppa käy.
Kyllä iloitsen elämästäni täysin rinnoin, varsinkin kun pystyin tekemään tämän päätöksen. Ja kenen napaan sitten tuijottaisin, ellen omaani. Kenenkään muun en anna tehdä päätöksiä puolestani, kuin itseni, kun kysymys EI OLE sairaudesta.

Vokki kirjoitti:

Ei "oikein syömisestä" ole ainakaan haittaa. Kyllä siitä elimistö hyötyy muullakin lailla, kuin vaihdevuosivaivojen ehkäisijänä. Ei tosin kohdallani vielä ole suurta vaikutusta, täytyy myöntää. Mutta en halua jatkaa hormoonien käyttöä enää, koska suositukset sallii 5 vuoden käytön, jonka jälkeen riskit kasvaa ja en halua elää pelossa, josko kohdallani kävisi huonosti. Eihän sitä tiedä, että kävisi huonosti kaikesta huolimatta. Mutta en ainakaan edesauta siinä enää. Ja kuitenkin vaivat alkaa, kun joskus lopettaa.
En mielestäni ole ruikuttanut. Toin vaan oman tämänhetkisen näkemykseni tähän keskusteluun. Saattaahan se aiheuttaa ahdistustakin joillekin, jotka ovat epätietoisia, eivätkä pysty päättämään, mitä tehdä. Ja kun on olemassa pilvin pimein helpottavia "aineita", niin miksipä niitä ei käyttäisi, kun lääkärikin niin kovasti suosittaa tai apteekit ja yrttimyymälät tarjoavat mitä erilaisimpia vaihtoehtoja ja hierovat käsiään, kun kauppa käy.
Kyllä iloitsen elämästäni täysin rinnoin, varsinkin kun pystyin tekemään tämän päätöksen. Ja kenen napaan sitten tuijottaisin, ellen omaani. Kenenkään muun en anna tehdä päätöksiä puolestani, kuin itseni, kun kysymys EI OLE sairaudesta.

Lue lisää

Silloin kun vaihdevuodet aiheuttavat unettomuutta, masennusta ja nivelvaivoja. Joten pistä kiittimesi ristiin, jos sinulle ei näitä ole. Useimmilla on jokin tai kaikki näistä vaivoista.

Sitten vielä yksi juttu: jos on ollut normaalin hennot suomalaiset hiukset jo ennestäänkin, ilman korvaushoitoja tippuvat loputkin karvat ja päänahka paistaa paljaana. Paska juttu.

Muuten: se on hormoni eikä hormOOOOOOOOOOOni. Jos jonkun vuoden on istunut koulun penkillä korvat auki, muistaa kyllä kielioppisäännöt lopun elämänsä. Vai ovatko vaihdevuodet aiheuttaneet myös muistin heikkenemistä ja keskittymiskyvyn puutetta?

masokisti kirjoitti:

Silloin kun vaihdevuodet aiheuttavat unettomuutta, masennusta ja nivelvaivoja. Joten pistä kiittimesi ristiin, jos sinulle ei näitä ole. Useimmilla on jokin tai kaikki näistä vaivoista.

Sitten vielä yksi juttu: jos on ollut normaalin hennot suomalaiset hiukset jo ennestäänkin, ilman korvaushoitoja tippuvat loputkin karvat ja päänahka paistaa paljaana. Paska juttu.

Muuten: se on hormoni eikä hormOOOOOOOOOOOni. Jos jonkun vuoden on istunut koulun penkillä korvat auki, muistaa kyllä kielioppisäännöt lopun elämänsä. Vai ovatko vaihdevuodet aiheuttaneet myös muistin heikkenemistä ja keskittymiskyvyn puutetta?

Lue lisää

Miksiköhän keskustekun pitää luiskahtaa ilkeilyn puolelle joillakin, jotka eivät siedä muunlaista näkemystä kuin omansa. Tämän ikäisten naisten luulisi jo ymmärtävän elämää ja käyttäytymistä eikä alentua lapselliseen ivailuun.

Vokki kirjoitti:

Miksiköhän keskustekun pitää luiskahtaa ilkeilyn puolelle joillakin, jotka eivät siedä muunlaista näkemystä kuin omansa. Tämän ikäisten naisten luulisi jo ymmärtävän elämää ja käyttäytymistä eikä alentua lapselliseen ivailuun.

Lue lisää

naisia, joilla erittäin hankalat ja vaikeat vaihtarit. Siihen ryhmään kuuluukin vain 10-20 % kaikista naista.

Ole onnellinen omasta olotilastasi äläkä heristele tanttatyyliin sormea ihmiselle, joka on nääntyä oireisiinsa.

Menetkö itse töihin parin tunnin yöunien jälkeen, hikeä pursuen, tukka litimärkänä, alusvaatteet nihkeinä? Kukkiiko sinun naamasi punaisenkirjavana, juoksevatko hikivirrat ohimoilta kaulaan? Etkö saa tukkaasi asettumaan, vaikka mitä tekisit. Koko takku sojottaa ihan oman tahtonsa mukaan kuivana mutta sähköisenä mättäänä? Istutko sinä pöytäsi ääreen ja tuijottelet hölmönä papereita, joista järjelläsi tiedät että olet aina osannut ne hoitaa, mutta joista nyt yhtäkkiä et ymmärräkään mitään, etkä pysty muistamaan, mitä niille pitäisi tehdä? Jokainen puhelimen pirahdus aikaan saa taas uuden kuuman aallon, jos avaat ikkunan tuntuu lämpiminkin ilmavirtaus ikävänä vetona särkeviin polviisi ja lonkkiisi?

Painu suolle kypsymään valmiiksi.

kuulu ryhmään kirjoitti:

naisia, joilla erittäin hankalat ja vaikeat vaihtarit. Siihen ryhmään kuuluukin vain 10-20 % kaikista naista.

Ole onnellinen omasta olotilastasi äläkä heristele tanttatyyliin sormea ihmiselle, joka on nääntyä oireisiinsa.

Menetkö itse töihin parin tunnin yöunien jälkeen, hikeä pursuen, tukka litimärkänä, alusvaatteet nihkeinä? Kukkiiko sinun naamasi punaisenkirjavana, juoksevatko hikivirrat ohimoilta kaulaan? Etkö saa tukkaasi asettumaan, vaikka mitä tekisit. Koko takku sojottaa ihan oman tahtonsa mukaan kuivana mutta sähköisenä mättäänä? Istutko sinä pöytäsi ääreen ja tuijottelet hölmönä papereita, joista järjelläsi tiedät että olet aina osannut ne hoitaa, mutta joista nyt yhtäkkiä et ymmärräkään mitään, etkä pysty muistamaan, mitä niille pitäisi tehdä? Jokainen puhelimen pirahdus aikaan saa taas uuden kuuman aallon, jos avaat ikkunan tuntuu lämpiminkin ilmavirtaus ikävänä vetona särkeviin polviisi ja lonkkiisi?

Painu suolle kypsymään valmiiksi.

Lue lisää

eihän tämä avaaja heristänyt tanttatyyliin mitään, itse otat asian noin...,

kyllä sen ymmärtää, että on kamalaa, kun ei saa nukuttua, mutta tässähän juuri punnitaan näitä eri vaihtoehtoja ja näkemyksiä ja on kiva kuulla, jos joku pärjää ilman varsinaisia hormonihoitojakin

eihän hän tuomitse niiden käyttäjiä mitenkään täällä ja tottakai on oltava hereillä, ettei panna rahoja turhiin hoitoihin,

minä kannatan hoitoja, mutta nekin ovat vain toinen kahdesta huonosta vaihtoehdosta ja sitten vielä näin lopuksi haluan sanoa kaikille, että tuo LIIKUNTA on todella tärkeä - kaikenlainen liikunta AUTTAA niin nivelvaivoissa, luukadossa, mielenlaadussa ynnä muussa eli jos ei vielä ole aloittanut vaihdevuosiin mennessä liikuntaharrastusta niin nyt on sitten se viimeinen mahdollisuus ennekuin vaivat lisääntyy..!

Tsemppiä sisaret !

elä hikkeenny liikaa! kirjoitti:

eihän tämä avaaja heristänyt tanttatyyliin mitään, itse otat asian noin...,

kyllä sen ymmärtää, että on kamalaa, kun ei saa nukuttua, mutta tässähän juuri punnitaan näitä eri vaihtoehtoja ja näkemyksiä ja on kiva kuulla, jos joku pärjää ilman varsinaisia hormonihoitojakin

eihän hän tuomitse niiden käyttäjiä mitenkään täällä ja tottakai on oltava hereillä, ettei panna rahoja turhiin hoitoihin,

minä kannatan hoitoja, mutta nekin ovat vain toinen kahdesta huonosta vaihtoehdosta ja sitten vielä näin lopuksi haluan sanoa kaikille, että tuo LIIKUNTA on todella tärkeä - kaikenlainen liikunta AUTTAA niin nivelvaivoissa, luukadossa, mielenlaadussa ynnä muussa eli jos ei vielä ole aloittanut vaihdevuosiin mennessä liikuntaharrastusta niin nyt on sitten se viimeinen mahdollisuus ennekuin vaivat lisääntyy..!

Tsemppiä sisaret !

Lue lisää

Samoin ruokavalio: paljon kasviksia ja hedelmiä, säännöllistä ruokailua. Ruokahalu vaihtelee: välillä ei maistu mikään, sitten välillä voisi järsiä vaikka pöydänjalkaa.

Aloitin säännöllisen jumpan 2,5 vuotta sitten; suunnilleen samoihin aikoihin tulivat ekat kuumat aallot. Oli todettu jo nivelrikkoa lannerangassa, se innosti painonpudotukseen ja jumppaohjelman jauhamiseen. Kevättalvella sain uudet ohjeet työterveyshuollon jumpparilta, nyt on sitten röntgattu jo lonkat ja polvetkin rikkoisiksi.

Oon aina kävellyt ja pyöräillyt. Estrogeenit ovat päällä; niistä huolimatta olo on joskus niin väsynyt ja apaattinen vajavaisten yöunien takia, että tuntuu täysin ylivoimaiselta lähteä liikkeelle, varsinkin töiden jälkeen arki-iltaisin. Viikonlopulla jaksan kyllä sekä jumppailla että liikkua ulkona raittiissa ilmassa kävellen (ei paras vaihtoehto kun on jo kulumia) tai pyöräillen. Tiedän varsin hyvin, että raitis ilma nostaa mielialaa. Yritän aina ruokatunnillakin tehdä pienen lenkin. Minulla on jopa askelmittari, seurailen että tulisi tikattua ne vaaditut 10.000 askelta päivässä.

Minulla on käytössä geeli, mutta olen alkanut epäillä, imeytyykö se riittävästi. Parin viikon ajan kuukaudesta oireet ovat vaikeammat geelistä huolimatta.

Olen kysellyt joskus ennenkin, mutta kellään näistä luotaistuotekauppojen mannekiineistä ei tunnu olevan kokemuksia korvaushoidon erilaisista vaikutuksista geelillä, laastareilla tai pillereinä?

Tanttatyyli nyrsii kirjoitti:

Samoin ruokavalio: paljon kasviksia ja hedelmiä, säännöllistä ruokailua. Ruokahalu vaihtelee: välillä ei maistu mikään, sitten välillä voisi järsiä vaikka pöydänjalkaa.

Aloitin säännöllisen jumpan 2,5 vuotta sitten; suunnilleen samoihin aikoihin tulivat ekat kuumat aallot. Oli todettu jo nivelrikkoa lannerangassa, se innosti painonpudotukseen ja jumppaohjelman jauhamiseen. Kevättalvella sain uudet ohjeet työterveyshuollon jumpparilta, nyt on sitten röntgattu jo lonkat ja polvetkin rikkoisiksi.

Oon aina kävellyt ja pyöräillyt. Estrogeenit ovat päällä; niistä huolimatta olo on joskus niin väsynyt ja apaattinen vajavaisten yöunien takia, että tuntuu täysin ylivoimaiselta lähteä liikkeelle, varsinkin töiden jälkeen arki-iltaisin. Viikonlopulla jaksan kyllä sekä jumppailla että liikkua ulkona raittiissa ilmassa kävellen (ei paras vaihtoehto kun on jo kulumia) tai pyöräillen. Tiedän varsin hyvin, että raitis ilma nostaa mielialaa. Yritän aina ruokatunnillakin tehdä pienen lenkin. Minulla on jopa askelmittari, seurailen että tulisi tikattua ne vaaditut 10.000 askelta päivässä.

Minulla on käytössä geeli, mutta olen alkanut epäillä, imeytyykö se riittävästi. Parin viikon ajan kuukaudesta oireet ovat vaikeammat geelistä huolimatta.

Olen kysellyt joskus ennenkin, mutta kellään näistä luotaistuotekauppojen mannekiineistä ei tunnu olevan kokemuksia korvaushoidon erilaisista vaikutuksista geelillä, laastareilla tai pillereinä?

Lue lisää

juuri lueskelin tuolta tohtori Tolosen sivuilta, hänhän se on kehitellyt noita luontaislääkkeitä ja minäkin napsin puoli vuotta sitten noita Nivelamin vihersimpukkakapseleita..,

(nivelissä kyllä alkaa tuntua, jos jättää liikunnan vähiin)

kyllä ravinnon merkitys on todella myös suuri ja mieluumminhan sitä syö terveellistä kuin käyttää lääkkeitä tai muita kalliita juttuja...

elintarviketeollisuus on täynnä meitä rappioittavia herkkuja (pikaruoka, sipsit, makeat herkut ja juomat ym. ym.) ja normaali, terveellinen ravinto on ikäänkuin sivuseikka

vanhetessa aineenvaihduntakin hidastuu joten pitäs tarkkaan miettiä mitä oikeasti tarvitsee..

tietoa tietoa kirjoitti:

juuri lueskelin tuolta tohtori Tolosen sivuilta, hänhän se on kehitellyt noita luontaislääkkeitä ja minäkin napsin puoli vuotta sitten noita Nivelamin vihersimpukkakapseleita..,

(nivelissä kyllä alkaa tuntua, jos jättää liikunnan vähiin)

kyllä ravinnon merkitys on todella myös suuri ja mieluumminhan sitä syö terveellistä kuin käyttää lääkkeitä tai muita kalliita juttuja...

elintarviketeollisuus on täynnä meitä rappioittavia herkkuja (pikaruoka, sipsit, makeat herkut ja juomat ym. ym.) ja normaali, terveellinen ravinto on ikäänkuin sivuseikka

vanhetessa aineenvaihduntakin hidastuu joten pitäs tarkkaan miettiä mitä oikeasti tarvitsee..

Lue lisää

pullistaa kukkaroaan herkkäuskoisten avulla

muutama kk sitten. Estrogeenilaaastarit ja keltarauhashormonikierukka. On lievää osteoporoosia, keliakia, maito- ja soija-allergia, välilevyrappeumatauti, jäätynyt olkapää (hoidettu), toisessa tulehdus parhaillaan ja kortisonihoito. On myös 15 vuoden unettomuus, masennus, työuupumus ja 2-suuntaisen mielialahäiriön puhkeaminen em. stressijuttujen takia (olikin latenttina 20 v). Ajattelin, että viitisen vuotta korvaushoitoa, lähinnä luuston takia. Mutta myös nukkuminen parantunut. Lääkitys hormonien lisäksi joka ilta Seroquel 25-100 mg, Rivatril 1 mg ja Disoklyveriini-liuos 5-10 ml. Seroquelin (tasaaaja) sain psykiatrilta, unilääkkeet unettomuuteen perehtyneeltä lääkäriltä. Rivatril auttaa myös hermokipuun, jota joskus on. Muuten kipu- ja särkylääkkeitä vain tarvittaessa (Mobic, Sirdalud, Tramadin/Tramal). Mahalääkkeenä joskus Librax (ollut nuoruudesta asti). Mahan ja suoliston toiminta huonoa ollut aina ja heikentynyt 5-kympin jälkeen älyttömästi, siksi aina ennen ruokailua ómenaviinietikkaa, suolahappotabletteja, ruoansulatusentsyymejä ja jotain ilmavaivoja vähentävää. Iltajumppa ollut 30-vuotiaasta asti heikon selän takia (mitakin vikoja kuin mainitut, tukiliivikin välillä). Koiran kanssa kolme lenkkiä päivittän. Kuntutustuella ollut pian neljä vuotta, pantiin sairikselle vaikka itse olisin vielä halunnut yrittää. Ja syömisestä: kasviksia, kananlihaa, kalaa, perunaa, riisiä, luomukahvia... talvisin omegaa ja B-vitamiineja, aina kalkkitabuja koska maito ei käuy edes juuston muodossa (valkuaiselle allergia).

KUN ON NÄIN PALJON KAIKKEA HÄIKKÄÄ, on yks hormonikorvaushoito lisänä pieni juttu. Suvussa ei (ainakaan toistaiseksi) rintasyöpää, se vaikutti myös samoin kúin alhainen verenpaine ja rintojen rakenne (lääkärin mukaan eivät "syöpäriskiset" rinnat).

ELETÄÄN VAIN NIIN KUIN KUKIN PARHAAKSI NÄEMME...

HENGELLINEN PUOLI ON MINULLA AUTTANUT TOSI PALJON ja sen mukana tulleet hyvät ihmissuhteet (kuulun kahteen jossain mielessä hengelliseen yhteisöön).

TSEMPPIÄ KAIKILLA MEILLE 50 NAISILLE JA NUOREMMILLEKIN...;)

asiallisesta tekstistä. Kiva että joskus saa lukea muutakin kuin pelkkää huu-haata.

Yhden tekijän lisäisin vielä. Kaikilla tuntemillani syöpään sairastuneilla on mielestäni ollut vielä yksi yhteinen ominaisuus: voimakkaan kateuden sävyttämä negatiivinen elämänasenne ja ympäristöönkin välittyvä tunne siitä, että eletty elämä ei ole täyttänyt omia odotuksia.

Mikään sairaus ei johdu koskaan vain yhdestä tekijästä, vaan on kantajansa perintötekijöiden, elämäntapojen, asenteiden ja sattuman summa.

Jostakin luin joskus, että jokaisessa ihmisessä tapahtuu elämän aikana useita sairaiden solujen hyökkäyksiä (alkavaa syöpää). Jos ihmisen immunologinen järjestelmä on jostakin syystä epätasapainossa, syöpä saattaa ottaa vallan. Useimmiten kuitenkin ihmisen oma fysiologinen säätely (vastutuskyky) astuu peliin ja tilanne korjautuu. Iän myötä ihminen tietysti rappeutuu kaikilta osin - muutenhan eläisimme ikuisesti.

Tuolta ketjun varrelta löysin eräänkin neronleimauksen, jossa kehotettiin ketjun aloittajaa (59-vuotias!) hyppelemään osteoporoosin estämiseksi. Tulokset saattavat kyllä olla katastrofaaliset! Alttius osteoporoosiin syntyy JO TEINI-IÄSSÄ; mikäli silloin ei liiku riittävästi ja monipuolisesti - ja esim. hyppele - ja ruokavalio ei sisällä riittävästi kalsiumia, syntyy alttius osteoporoosiin. Liiallinen hoikkuus on myös riskitekijä.

Hyppelyn "hyvästä" vaikutuksesta voisi esimerkiksi ottaa Jane Fondan, jonka lanseeramalla aerobicillä ovat polvensa ja lonkkansa rikkoneet jo sadattuhannet naiset. Fondalla itselläänkin on tehty sekä polviin että lonkkiin keinonivelleikkaukset, joten se siitä aikuisen naisen hyppelystä.

Itse pari kuukautta sitten työterveyshoidon fysioterapeutilta ohjeet saaneena uskallan sanoa, että venyttely, rauhallinen mutta säännöllinen jumppa, uiminen, tasamaahiihto ja pyöräily ovat oikeita keski-ikäisen keinoja riittävän arki- ja hyötyliikunnan lisäksi.

Mitä ruokaan tule, en itse suostu syömään makkaroita, eineksiä enkä puolivalmisteita, vaan valmistan ruoan itse raaka-aineista. Tämä ei johdu niinkään ikuisen terveyden tavoittelusta, kuin siitä että teollinen ruoka on mielestäni pahan makuista.

hormonikorvaushoidon kirjoitti:

muutama kk sitten. Estrogeenilaaastarit ja keltarauhashormonikierukka. On lievää osteoporoosia, keliakia, maito- ja soija-allergia, välilevyrappeumatauti, jäätynyt olkapää (hoidettu), toisessa tulehdus parhaillaan ja kortisonihoito. On myös 15 vuoden unettomuus, masennus, työuupumus ja 2-suuntaisen mielialahäiriön puhkeaminen em. stressijuttujen takia (olikin latenttina 20 v). Ajattelin, että viitisen vuotta korvaushoitoa, lähinnä luuston takia. Mutta myös nukkuminen parantunut. Lääkitys hormonien lisäksi joka ilta Seroquel 25-100 mg, Rivatril 1 mg ja Disoklyveriini-liuos 5-10 ml. Seroquelin (tasaaaja) sain psykiatrilta, unilääkkeet unettomuuteen perehtyneeltä lääkäriltä. Rivatril auttaa myös hermokipuun, jota joskus on. Muuten kipu- ja särkylääkkeitä vain tarvittaessa (Mobic, Sirdalud, Tramadin/Tramal). Mahalääkkeenä joskus Librax (ollut nuoruudesta asti). Mahan ja suoliston toiminta huonoa ollut aina ja heikentynyt 5-kympin jälkeen älyttömästi, siksi aina ennen ruokailua ómenaviinietikkaa, suolahappotabletteja, ruoansulatusentsyymejä ja jotain ilmavaivoja vähentävää. Iltajumppa ollut 30-vuotiaasta asti heikon selän takia (mitakin vikoja kuin mainitut, tukiliivikin välillä). Koiran kanssa kolme lenkkiä päivittän. Kuntutustuella ollut pian neljä vuotta, pantiin sairikselle vaikka itse olisin vielä halunnut yrittää. Ja syömisestä: kasviksia, kananlihaa, kalaa, perunaa, riisiä, luomukahvia... talvisin omegaa ja B-vitamiineja, aina kalkkitabuja koska maito ei käuy edes juuston muodossa (valkuaiselle allergia).

KUN ON NÄIN PALJON KAIKKEA HÄIKKÄÄ, on yks hormonikorvaushoito lisänä pieni juttu. Suvussa ei (ainakaan toistaiseksi) rintasyöpää, se vaikutti myös samoin kúin alhainen verenpaine ja rintojen rakenne (lääkärin mukaan eivät "syöpäriskiset" rinnat).

ELETÄÄN VAIN NIIN KUIN KUKIN PARHAAKSI NÄEMME...

HENGELLINEN PUOLI ON MINULLA AUTTANUT TOSI PALJON ja sen mukana tulleet hyvät ihmissuhteet (kuulun kahteen jossain mielessä hengelliseen yhteisöön).

TSEMPPIÄ KAIKILLA MEILLE 50 NAISILLE JA NUOREMMILLEKIN...;)

Lue lisää

Tramal on hirveintä lääkettä mitä olen koskaan syönyt! Oli iskias-tyyppistä selkäsärkyä viime talvena. Suhtaudun vähän nihkeästi särkylääkkeisiin, mutta lääkäri vakuutti, että iskias pitää aina rauhoittaa särkylääkkeillä ja määräsi tuota. Mielestäni siitä tuli niin ihme olo, etten suorastaan uskaltanut käyttää.

Minulle auttoivat piriformis-venytykset ja sään lämpeneminen, koska ongelma ei ollut välilevypohjainen. Iskiashan on keski-ikäisen tavallinen vaiva ja nyt kun on kulunut 4-5 kk pahimmista säryistä, on askel jo aivan normaali, pientä kiristystä vain jalan ulkosyrjässä.

normaalinuppiselle kirjoitti:

asiallisesta tekstistä. Kiva että joskus saa lukea muutakin kuin pelkkää huu-haata.

Yhden tekijän lisäisin vielä. Kaikilla tuntemillani syöpään sairastuneilla on mielestäni ollut vielä yksi yhteinen ominaisuus: voimakkaan kateuden sävyttämä negatiivinen elämänasenne ja ympäristöönkin välittyvä tunne siitä, että eletty elämä ei ole täyttänyt omia odotuksia.

Mikään sairaus ei johdu koskaan vain yhdestä tekijästä, vaan on kantajansa perintötekijöiden, elämäntapojen, asenteiden ja sattuman summa.

Jostakin luin joskus, että jokaisessa ihmisessä tapahtuu elämän aikana useita sairaiden solujen hyökkäyksiä (alkavaa syöpää). Jos ihmisen immunologinen järjestelmä on jostakin syystä epätasapainossa, syöpä saattaa ottaa vallan. Useimmiten kuitenkin ihmisen oma fysiologinen säätely (vastutuskyky) astuu peliin ja tilanne korjautuu. Iän myötä ihminen tietysti rappeutuu kaikilta osin - muutenhan eläisimme ikuisesti.

Tuolta ketjun varrelta löysin eräänkin neronleimauksen, jossa kehotettiin ketjun aloittajaa (59-vuotias!) hyppelemään osteoporoosin estämiseksi. Tulokset saattavat kyllä olla katastrofaaliset! Alttius osteoporoosiin syntyy JO TEINI-IÄSSÄ; mikäli silloin ei liiku riittävästi ja monipuolisesti - ja esim. hyppele - ja ruokavalio ei sisällä riittävästi kalsiumia, syntyy alttius osteoporoosiin. Liiallinen hoikkuus on myös riskitekijä.

Hyppelyn "hyvästä" vaikutuksesta voisi esimerkiksi ottaa Jane Fondan, jonka lanseeramalla aerobicillä ovat polvensa ja lonkkansa rikkoneet jo sadattuhannet naiset. Fondalla itselläänkin on tehty sekä polviin että lonkkiin keinonivelleikkaukset, joten se siitä aikuisen naisen hyppelystä.

Itse pari kuukautta sitten työterveyshoidon fysioterapeutilta ohjeet saaneena uskallan sanoa, että venyttely, rauhallinen mutta säännöllinen jumppa, uiminen, tasamaahiihto ja pyöräily ovat oikeita keski-ikäisen keinoja riittävän arki- ja hyötyliikunnan lisäksi.

Mitä ruokaan tule, en itse suostu syömään makkaroita, eineksiä enkä puolivalmisteita, vaan valmistan ruoan itse raaka-aineista. Tämä ei johdu niinkään ikuisen terveyden tavoittelusta, kuin siitä että teollinen ruoka on mielestäni pahan makuista.

Lue lisää

..niinkin vakavasta asiasta kuin syövästä.

Sairastuin tammikuussa syöpään, ennusteeni on huono.

Suvussani on ollut yhdellä isovanhempien vanhemmalla syöpä (luultavasti, kuolinsyy epätarkka, ajat olivat toiset). Olen 33-vuotias minulla on mies ja kouluikäiset lapset. Elämä maistui hyvältä. Työpaikka ihan ok. Perheemme elämäntavat ruokailutottumukset yms. mielestäni aivan normaalit karkkipäivineenkin.
Miksi minä sitten sairastuin? Ja vielä rintasyöpään, mitään merkkejä ei ollut etukäteen.

Mutta kovasti vaan kaikissa tutkimuksissa kysellään e-pillereiden käytöstä ja hormoneista muutenkin. Toki myös suvussa esiintyneistä munasarja tai rintasyövistä. Syöpäni on hormonipositiivinen ja olisin kyllä jättänyt ne parikymppisenä syödyt e-pillerit väliin jos olisin tiennyt mitä rintasyöpä voi olla...

Todella pahanmielen sait aiheutettua ainakin yhdelle syöpäpotilaalle.

yleistämistä.. kirjoitti:

..niinkin vakavasta asiasta kuin syövästä.

Sairastuin tammikuussa syöpään, ennusteeni on huono.

Suvussani on ollut yhdellä isovanhempien vanhemmalla syöpä (luultavasti, kuolinsyy epätarkka, ajat olivat toiset). Olen 33-vuotias minulla on mies ja kouluikäiset lapset. Elämä maistui hyvältä. Työpaikka ihan ok. Perheemme elämäntavat ruokailutottumukset yms. mielestäni aivan normaalit karkkipäivineenkin.
Miksi minä sitten sairastuin? Ja vielä rintasyöpään, mitään merkkejä ei ollut etukäteen.

Mutta kovasti vaan kaikissa tutkimuksissa kysellään e-pillereiden käytöstä ja hormoneista muutenkin. Toki myös suvussa esiintyneistä munasarja tai rintasyövistä. Syöpäni on hormonipositiivinen ja olisin kyllä jättänyt ne parikymppisenä syödyt e-pillerit väliin jos olisin tiennyt mitä rintasyöpä voi olla...

Todella pahanmielen sait aiheutettua ainakin yhdelle syöpäpotilaalle.

Lue lisää

Ilmaisin itseni karkeasti ja sopimattomasti. Tehtyä nyt ei kuitenkaan saa tekemättömäksi, harmittaa kyllä tämä harkitsemattomuus.

Puhuin ikäisistäni ihmisistä (>50 v.) ja todellakin (koska työpaikkani oli iso yhteisö, tuhansia ihmisiä) tunsin muutaman vakavasti sairastuneen monen vuoden ajalta, läheisinä kollegoina.

Tahdoin vain sanoa, että vakava sairaus ei koskaan johdu vain yhdestä tekijästä, vaan on monen tekijän summa. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.

Tunnen myös heitä, jotka ovat vakavasta sairaudesta toipuneet.

normaalinuppinen kirjoitti:

Ilmaisin itseni karkeasti ja sopimattomasti. Tehtyä nyt ei kuitenkaan saa tekemättömäksi, harmittaa kyllä tämä harkitsemattomuus.

Puhuin ikäisistäni ihmisistä (>50 v.) ja todellakin (koska työpaikkani oli iso yhteisö, tuhansia ihmisiä) tunsin muutaman vakavasti sairastuneen monen vuoden ajalta, läheisinä kollegoina.

Tahdoin vain sanoa, että vakava sairaus ei koskaan johdu vain yhdestä tekijästä, vaan on monen tekijän summa. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.

Tunnen myös heitä, jotka ovat vakavasta sairaudesta toipuneet.

Lue lisää

saahan täällä laukoa vapaasti, ei sitä tarvii niin vakavasti ottaa, jos vähän lipsuu...,

ihan hyvä, että jossain vaan saa sanoa ja paasatakin !

Iloista kesää !!

normaalinuppiselle kirjoitti:

asiallisesta tekstistä. Kiva että joskus saa lukea muutakin kuin pelkkää huu-haata.

Yhden tekijän lisäisin vielä. Kaikilla tuntemillani syöpään sairastuneilla on mielestäni ollut vielä yksi yhteinen ominaisuus: voimakkaan kateuden sävyttämä negatiivinen elämänasenne ja ympäristöönkin välittyvä tunne siitä, että eletty elämä ei ole täyttänyt omia odotuksia.

Mikään sairaus ei johdu koskaan vain yhdestä tekijästä, vaan on kantajansa perintötekijöiden, elämäntapojen, asenteiden ja sattuman summa.

Jostakin luin joskus, että jokaisessa ihmisessä tapahtuu elämän aikana useita sairaiden solujen hyökkäyksiä (alkavaa syöpää). Jos ihmisen immunologinen järjestelmä on jostakin syystä epätasapainossa, syöpä saattaa ottaa vallan. Useimmiten kuitenkin ihmisen oma fysiologinen säätely (vastutuskyky) astuu peliin ja tilanne korjautuu. Iän myötä ihminen tietysti rappeutuu kaikilta osin - muutenhan eläisimme ikuisesti.

Tuolta ketjun varrelta löysin eräänkin neronleimauksen, jossa kehotettiin ketjun aloittajaa (59-vuotias!) hyppelemään osteoporoosin estämiseksi. Tulokset saattavat kyllä olla katastrofaaliset! Alttius osteoporoosiin syntyy JO TEINI-IÄSSÄ; mikäli silloin ei liiku riittävästi ja monipuolisesti - ja esim. hyppele - ja ruokavalio ei sisällä riittävästi kalsiumia, syntyy alttius osteoporoosiin. Liiallinen hoikkuus on myös riskitekijä.

Hyppelyn "hyvästä" vaikutuksesta voisi esimerkiksi ottaa Jane Fondan, jonka lanseeramalla aerobicillä ovat polvensa ja lonkkansa rikkoneet jo sadattuhannet naiset. Fondalla itselläänkin on tehty sekä polviin että lonkkiin keinonivelleikkaukset, joten se siitä aikuisen naisen hyppelystä.

Itse pari kuukautta sitten työterveyshoidon fysioterapeutilta ohjeet saaneena uskallan sanoa, että venyttely, rauhallinen mutta säännöllinen jumppa, uiminen, tasamaahiihto ja pyöräily ovat oikeita keski-ikäisen keinoja riittävän arki- ja hyötyliikunnan lisäksi.

Mitä ruokaan tule, en itse suostu syömään makkaroita, eineksiä enkä puolivalmisteita, vaan valmistan ruoan itse raaka-aineista. Tämä ei johdu niinkään ikuisen terveyden tavoittelusta, kuin siitä että teollinen ruoka on mielestäni pahan makuista.

Lue lisää

Tunnen monia syövän sairastaneita ja siitä selvinneitä, samoin olen tuntenut monia, jotka ovat siihen kuolleet. Kateuden sävyttämä negatiivinen elämänasenne ei todellakaan ole näille ihmisille tyypillistä. Monet heistä ovat päinvastoin olleet hyvinkin positiivisesti ajattelevia ja hienolla tavalla lähimmäisensä huomioonottavia ihmisiä.

Yksi työtoveri sanoi taannoin, että syöpään sairastuvat helpommin ne, jotka huolestuvat helposti ja ovat tunnollisia ja helposti stressaantuvia. En oikein usko tähänkään, mutta psyykkisten seikkojen vaikutus syövän syntyyn voisi tietysti olla mielenkiintoinen tutkimusaihe.

Olen gynekologin määräämän korvaushoidon mukaisesti napsinut Terolutia kaksi vuotta ja ollut koko ajan sitä mieltä, että ne aiheuttavat ahmimista, turvotusta ja masennusta. Siltikään ns. tyhjennysvuotoa ei tule joka kuukausi. Tuntuu hullun hommalta, kun olo on niin apea ja halju, että...

Terolutisti kirjoitti:

Olen gynekologin määräämän korvaushoidon mukaisesti napsinut Terolutia kaksi vuotta ja ollut koko ajan sitä mieltä, että ne aiheuttavat ahmimista, turvotusta ja masennusta. Siltikään ns. tyhjennysvuotoa ei tule joka kuukausi. Tuntuu hullun hommalta, kun olo on niin apea ja halju, että...

Lue lisää

Mitä?? Pitäisikö sen tyhjennysvuodon todella tulla JOKA KUUKAUSI?? Mitä iloa silloin on siitä, että on päässyt kuukautisista eroon?

Minulla ei vielä ole niin vaikeita oireita, että lääkettä tarvitsisin, mutta olen koko ajan ajatellut, että jos vain suinkin mahdollista, haluaisin sellaisen, jossa tyhjennysvuotoa ei tule tai se tulee mahdollisimman harvoin. Kun siitä ilosta on saanut nauttia pitkälti yli 40 vuotta, sen todellakin toivoisi joskus loppuvan!

Terolutisti kirjoitti:

Olen gynekologin määräämän korvaushoidon mukaisesti napsinut Terolutia kaksi vuotta ja ollut koko ajan sitä mieltä, että ne aiheuttavat ahmimista, turvotusta ja masennusta. Siltikään ns. tyhjennysvuotoa ei tule joka kuukausi. Tuntuu hullun hommalta, kun olo on niin apea ja halju, että...

Lue lisää

hei minä söin 8kk:tta kyseistä terolutia ja a) lihoin n.8kg b) kärsin valtavasta masennuksesta mitä ei ollut aikaisemmin ollut.Nyt kävin toisella gynegologilla ja hän naurahti aivan että terolut on on vanhimpia keltarauhashormooneja mitä on määrätty kautta aikojen jo, nyt on paljon parempia kehitettyjä ja monenlaisia hormoonivalmisteita. Masennus on nyt tipotiessään ja painokin on jälleen normaali. Käy siis vaihdattamassa se, saat sitten sellaisen mikä sopii ja muuten se vuotokin tulee säännöllisesti.

Olipas aikamoinen tokaisu hoitajalta. En minä ainakaan olisi halunnut kuulla tuollaista. Ja eihän pelkkä kohdun poistaminen vaikuta sillälailla. Munasarjathan ne hormoonitoimintaa säätelee, näin olen ymmärtänyt.

moka sairaanhoitajalta. Jos munasarjat jää, hormoonitoiminta jatkuu. Minulta poistettiin kohtu 40 vuotiaana, munasarjat jäi. Hormonitoiminta jatkui vielä lähes 10 vuotta (selvät kuukautisoireet, munasolunirtoamiskivut ym.). Vaihdevuosioireet sen jälkeen kovat. Olen syönyt hormoneja ja olo on ollut mahtava. Ei minkäänlaisia mielialavaihteluita, hikoilua tai vastaavaa. Ja aion syödä niin kauan kuin tarvetta on. Ystävättärelläni on ollut rintasyöpä, vaikka hän ei syönyt hormoneja ensimmäistä pilleriäkään. Joten olen ajatellut, että jos syöpä on tullakseen (perintötekijät) niin se tulee, syön tai olen syömättä hormoneja. Elämänlaatu on kuitenkin ollut hyvä, terveys erinomainen. Vanhuus odottelee jossain kaukaisuudessa...