Pelottaa :(

Mulla repesi synnytyskanavaan esikoisella 2 reilun sentin repeämää, ja lisäksi jouduttiin tekemään episotomia kun poika jäi jumiin ja tarvittiin imukuppia. Episotomia oli laaja ja repeämät pieniä, ja en muista paljonko tuli tikkejä, mutta istuin jo seuraavana aamuna, eikä ne hirvittävän kipeitä olleet. Toki tiesi mitä on tehnyt, ja välillä särki, mutta en nyt sanoisi että pelätä kannattaa. Kyllä se kipu on kestettävissä, stä osotusena nyt tosen lasettu aa perjantana...

Ei kannata murehtia repeämisistä ennakkoon. Mulla tuli pikku repeämä (emättimestä alaviistoon n. 1cm matkalta) ja sit kätilö tekikin epparin ettei enempää ratkea. Synnytys sujui hyvin enkä tuntenut epparia enkä muutakaan kun oli puudute kohdunkaulassa. Jälkeenpäin oli kyllä jonkinverran kipee mut parani nopeesti. Särkylääkkeita saa synnärillä ja kannattaa kertoo peloistaan kätilölle niin hän huomioi synnytyksen edetessä sun pelot.

...ei niitä repeämiä kannata pelätä. Jos sellaisia tulee, niin et ehdi niitä sinä tohinassa edes huomaamaan. Ja repeämät paranevat hyvin. Repeäminen ei varsinaisesti satu, ja jos episiotomia tehdään niin se tehdään puudutettuna tai sitten ihon venyessä niin kovasti, että "luonto on hoitanut puudutuksen".

Jos haluat ennaltaehkäistä repeämiä, niin voit ostaa apteekista ceridal-öljyä, ja viikolta 36 eteenpäin voidella sillä emättimen takareunaa (repeämät tulevat yleensä välilihaan eli emättimestä peräaukkoon päin) ja ihan varovasti venytellä välilihaa. Öljy ei mene hukkaan, samaa ainetta voi käyttää kuiviin kantapäihin ja vaikka vauvan kylpyöljyksi :). Tuosta repeämien estämisen tehosta en tiedä, mutta sellaista suositeltiin neuvolasta ja minulla episiotomiaa ei tarvittu kummassakaan synnytyksessä ja repeämät olivat tosi pienet, pari limakalvonaarmua.

niinkuin aikaisemmissakin viesteissä on sanottu, turha pelätä repeämistä etukäteen (itsekin tosin jännitin asiaa esikon kanssa), mutta kun itse synnytystilanne koitti, hälvenivät myös huolet :)

itselleni tuli sitten synnytyksessä 2.asteen sisäinen repeämä ja kyllähän paikat olivat arat muutaman viikon synnytyksen jälkeen, mutta sitä varten on särkylääkkeet keksitty ja synnytyksen tulos kyllä korvaa kaikki kivut :)

mutta jos asia oikein mieltä painaa niin kannattaa käydä juttelemassa vaikka pelkopolilla ja kuunnella kätilöiden kantoja asiaan...

tehtiin episiotomía. Sen tekeminen ei sattunut ollenkaan ja haava oli kipeä 1,5 viikkoa synnytyksen jälkeen ja sit ei enää kipua. Tikit sulavat itsestään pois. Ei ole paha kipu ja siihen auttaa kun vähän väliä suihkuttaa wc:ssä lämpimällä vedellä. Myös särkylääkkeet auttaa.

jos sulla paranee haavat normaalisti ihan hyvin, eikä tule isoja arpia tai helposti mustelmia niin voit olla huoletta. vaikka repeäisikin niin paranee se kumminkin.

jos sen sijaan tiedät, että lapsi on iso ja sulle kasvaa haavoihin paljon ns. keloidia, niin kannattaa yrittää päästä mieluummin sektioon, jos haluaa vielä joskus harrastaa seksiä.

ei ole tarkoitus pelotella, mutta näinkin voi käydä ettei kaikki mene putkeen; jälkeenpäin itseäni veetutti juuri se, että kaikki olivat vähätelleet kipuja etukäteen ja sitten mulle kuitenkin osui se pahin vaihtoehto. ja mitä tekivät muut? no vähättelivät edelleen! pidä sinä puolesi.