Onko jollain kokemusta kielten opiskelusta sivuaineena? (tuleva pääaineeni on historia) Onko kieliopinnoista hyötyä? Mikäli oikein ymmärsin, yliopistossa voi sivuaineena lukea esim Venäjää, latinaa, ranskaa ja italiaa. Alkavatko nämä opinnot ihan nolla tasolta vai pitääkö jonkinlainen peruskielitaito olla jo hallinnassa?
Kieliopinnoista (sivuaineena)
Typerä
2258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ole itse kieliä yliopistotasolla lukenut, mutta jonkinlainen käsitys asiasta silti on. Kyllä noita eksoottisempia kieliä (ei englanti/ruotsi) voi opiskella ihan nollatasolta lähtien, eli ei tarvi välttämättä osata mitään.
Ei kieliopinnoista koskaan haittaakaan ole. Kannattaa miettiä, mikä kieli tukee parhaiten opiskelua/työtä. Jos esimerkiksi on kiinnostunut antiikin historiasta, kreikan tai latinan kielestä on kyllä hyötyä jo sen vuoksi, että suuri osa vanhoista teksteistä on näillä kielillä. Samoin jos esim. Venäjän historia kiinnostaa, niin sitten tietysti sitä.
Useat harvinaiset kielet voi aloittaa alkeista ja ottaa kokonaan sivuaineeksi. Helsingin yliopistossa ainakin esim. latinan ja kreikan voi aloittaa nollatasolta ja niihin on vapaa sivuaineoikeus. Varmasti suurta hyötyä historian pääaineopiskelijoille, kuten kielten tutkijoille yms. Samoin Aasian ja afrikan kieliä voi opiskella vapaasti alkeista kuten myös slaavilaisia kieliä ja kulttuureita (puola, tsekki, slovakki, bulgaria yms). Kouluissa opetettavissa joskin hieman harvinaisissa kieliaineissa kuten venäjä, italia, ranska, espanja pitää olla jonkinlainen peruskielitaito esim. lukion D-kieli. Näihin kieliin on siis tasokoe, joka pitää läpäistä ennen kuin saa opinto-oikeuden.