Olen ollut kesävartijana, nahkajussina, kolmena kesänä. Ensikesänä onneksi valmistun, eli en enää hae kesävartijaksi. Minun mielestäni linna on erittäin tylsä työpaikka. Pelkkä ajatuskin siitä, että vankilassa tekisi työuransa, puistattaa minua. Työ on todella yksinkertaista, aikataulutettua, rutinoitua ja se istuminen, toimettomana oleminen jää tavallaan "päälle" vapaallekkin. Menee muutama päivä, ennen kuin taas pääsee normaaliin elämään ja arjessa toimimiseen kiinni sen 90% toimettomuuden jälkeen. Mutta sitten taas tulee työpäivä ja sama öllötys jatkuu. Kierre olisi loputon, mikäli pidempiaikaisena työnään tekisi vankilassa vuorotyötä ja sekoittaisi omaa elämäänsä. Minä todellakin arvostan pamppuja, koska jonkunhan on uhrauduttava, jotta kansalaiset saavat elää turvallisesti konnien lusiessa linnassa. Mutta ei vankila ole motivoiva ja haastava työpaikka, vaikka helposti luulisikin. Toimintaa ja vaarallisia tilanteita on hyvin hyvin harvoin, jos sellaista toimintaa hakee. Työ on paikallaan olemista, samojen seinien ja naamojen katselua. Työkaverit ovat muutamat ihan ok, mutta enin osa järjen köyhiä koko työhistoriansa vankilassa hankkineita robottimaisia ajatusmaailmaltaan köyhiä ukkoja ja muutama nuorempi vainoharhainen törppö joukossa. Mitä enemmän ihminen tekee työtä vankilassa ja luonnollisesti luopuu omasta elämästään, sitä pahemmin hän irtautuu oikeasta elämästä ja alkaa elämään liikaa vankilamaisesti, siis käyttämättä omia aivojaan. Kateus on paha ongelma vankilassa ja toisten asioiden ja tekemisien suurennuslasin lävitse kyylääminen, sekä mahdollisista pienistä mitättömistä virheistä vittuilu sen sijaan, että keskittyisi omiin asioihinsa ja töihin. Paskaa puhutaan jokaisesta, heti kun selkänsä kääntää. Vaikka paskaa puhutaan, silti nämä paskanpuhujat itse yrittävät vapaillaankin pyrkiä kylään niille ihmisille kenestä paskaa puhuvat. Työ on todella käsittämättömän tylsää toivottomana ajan tappamista, ei voi muuta sanoa. Ja ihmetellä täytyy niitä, jotka tekevät vielä ylitöitäkin ja ansaitsevat parhaillaan jopa 3500€ puhtaana käteen. Tuollaiseen palkkaan saa nimittäin persettään puuduttaa melkoisen monta ylityötuntia ja surkastuttaa aivojaan toimettomuudessa. Aivoton pään sisus saa olla tai muuten vain yksinkertainen persoona, jos meinaa jaksaa toimettomuutta vielä toistenkin vuoroilla. Mutta velkakierrekkö sitten on syy?
Nyt kun kuppi on taas täynnä tylsyyttä, joten on erittäin vaikea löytää vankilasta hyviä puolia. Palaan talvella asiaan, kunhan saan taas sulateltua ja ehkä ihmetyksekseni löydän positiivistakin sanottavaa. Eräs positivinen asia on ainakin se, että saa aina tuntea tietoisesti olevansa ylivoimaisesti viisain koko vankilassa. Mutta kateuttahan liika ilmiselvä näkyvä fiksuus aiheuttaa.
Nyt kun kuppi on taas täynnä tylsyyttä, joten on erittäin vaikea löytää vankilasta hyviä puolia. Palaan talvella asiaan, kunhan saan taas sulateltua ja ehkä ihmetyksekseni löydän positiivistakin sanottavaa. Eräs positivinen asia on ainakin se, että saa aina tuntea tietoisesti olevansa ylivoimaisesti viisain koko vankilassa. Mutta kateuttahan liika ilmiselvä näkyvä fiksuus aiheuttaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olin itse neljänä kesänä pamppuna eteläsuomalaisessa suuressa vankilassa. Valmistuin lakimieheksi vuosituhannen alussa, jonka jälkeen en ole linnojen kanssa tekemisissä ollut.
Ihmettelen vain asennettasi. Eivät ne muutkaan vähän koulutusta vaativat työt nyt niin hirveän mielenkiintoisia ja haastavia/palkitsevia ole. Olin nuorempana pampun hommien lisäksi myös rakennuksella, varastolla, ruokakaupassa, siivoamassa ja toimistoapulaisena. Eivät päivät näissä hommissa nyt mitään autuutta olleet. Duunit ovat duuneja, ja sellaisina niihin tulee suhtautua. Työnteolla maksetaan eläminen, ja elämiseen kuuluvat perhe, harrastukset ja ystävät. Kannattaa hankkia tällaiset, niin silloin voi tehdä tylsempääkin työtä saamatta siitä traumoja.
Ps. voin vakuuttaa, että akateemissa ammateissakin on varjopuolia mm. helvetillinen vastuu ja kiire.
"Työnteolla maksetaan eläminen, ja elämiseen kuuluvat perhe, harrastukset ja ystävät"
Mutta jos on vain töissä ja niin toope, että ei osaa viettää vapaata ja on velkakierteessä ja epätoivoisesti yrittää maksaa velkojaan tylsässä työssä tehtävin ylitöin, niin missä välissä olet ystävien kanssa ja elät omaa elämää? Kyllähän näillä tylsään työhönsä uppoutuvilla on jokin luuranko kaapissa. Homous tvs, että ei jakseta olla kotona esiliinana olevan naisen kanssa, jos vaikka vaimo vaatii munaa mieheltä jolla on miehen pyllysilmä mielessä:))Siis tyhmä pitää ihmiosenolla, jos apaattiseen työhön haaskaa elämänsä.
Lopettakaa se perseennuoleskelu ja työnteko, koska ei se teistä sen parempaa ihmistä tee, saatanan kyylät!
... tähän ketjuun tarvittiin, ennen kuin jutut kääntyivät hinttailuun ja anaaliin.
Yllättävän pitkään siis mentiin ilman noita tämän palstan suosikkiaiheita.
Kolme kesää vartijana,silti jutut kun ikänsä linnassa olleena.Taidat kuulua porukkaan "minulle päivä tarkoittaa vuotta".Jutuistasi päätellen vakituiset vartijat eivät täyttä luottamustasi ole "ansainneet".Vuosien aikana olen nähnyt paljon kaltaisiasi kaikkitietäviä,kusipäisiä narsisti-idiootteja.Kiva jos nyt maltat pysyä poissa.
Yksi tunti oikeassa työpaikassa. Katselet niitä itseensä tympääntyneitä tyhmiä pamppuja ja olet niiden kyylättävänä, kun he tekemisen puutteissaan kyttäilevät omien työkavereidensa tekemisiä. Tai itseasiassahan heikko itsetunto on syy siihen, miksi etsitään virheitä toisten tekemisistä ja kehdataan heti vittuilla niistä.
siis yksi tunti linnassa on kuin yksi päivä oikeassa työssä.
Yksi tunti päivä,päivän yksin tunnis.Ei oo hörhö paljon kouluja käyny.Ota subu.
Minulla ei ollut ongelmia vartijoiden eikä vankejenkaan kanssa. Tai itseasiassa oli se, että en jaksa katsella ja kuunnella sitä liiaksi vankilalle omistautunutta tyhmää työyhteisöä, jonka ihmisillä ei monellakaan ole mitään omaa elämää. Työ on siis niin yksitoikkoista ja ei lainkaan hastavaa, muuta kuin henkisesti, koska oleminen vankilassa tekemättä mitään oikeasti järkevää on raskasta ja aika matelee. Ei vain ole fiksun ihmisen työpaikka vankila, koska siinä istumatyössä ei ole mitään hastetta muuta kuin se, että on koko ajan varpaillaan jottei tule lainkaan yhtään pieniäkään mokia ja ei joudu kuuntelemaan törppöjen loputonta naljailua mistään maallisista asioista. Totta helvetissä näille työkavereita kyttäileville tolvanoille yleismaaimallisesti pienet asiat ovat suuria heidän pienessä omassa maaimassaan, se on selvä ja ikävä totuus. Heti aamulla alkaa paskan puhuminen aiheesta: "ketkä ovat sairaslomalla aiheesta ja aiheetta", niinkuin se nyt toisille kuuluisi miksi joku on sairasvapaalla. Itseäni ei ainakaan kiinnosta toisten työn tekeminen ja mahdolliset virheet sekä sairasvapaat. Omissakin asioissa ja yksityiselämässä kun on minulle aivan tarpeeksi mielenkiintoa. Ei tietenkään voi yleistää vankilassa tätä asiaa, ettei ihmisillä olisi omaa elämää, sillä 10% linnoissa työskentelevistä ihmisistä on aivan normaaleja ihmisiä ja heillä on omakin elämä, eivätkä he kuvittele olevansa mitään.
Siis työ on niin mahdottoman yksitoikkoista, että miten sitä kukaan normaali aivotoiminnalla varustettu ihminen jaksaa? Ja eräät tekevät vielä ylityötkin päälle, niin huhhhuh. Vankilassa kun työn kohokohdat on siinä, kun kerran puolessa vuodessa löytyy puukko tai hasista pieni määrä. Voimaa käytetään myöskin kerran puolessa vuodessa korkeintaan.
Minä olen liian normaali ajatteleva ihminen vankilaan. Moni muukin kaltaiseni ihminen on todennut itsestään saman.
Jos ihminen on fiksu, älykäs ja osaa itse ajatella aivoilaan, sillon työpaikka on joku muu kuin vankila.
työn ottaa työnä ja vapaalla elää sitten vähän vaihtelevammin, harrastaa kaikkea kivaa ja näin päin pois? Itse pidän vartijan työssä mm. siitä, että on paaaljon pitkiä vapaita ja lomat päälle, työpaineet ei kotona ahdista (töitä ei tuoda kotiin eikä sieltä soitella perään). Ja eikä ns. normaalillakaan ihmisellä tarvi olla koko ajan jotakin säpinää, muutenkin voi nauttia olemisestaan...
Ja kyllä työkin voi olla mukavaa, meilla ainakin on hyvä jengi. joskin kuspäitäkin joukkoon mahtuu. Se suunsoitto ja muut jutut on mielestäni osa vankilan huumoria. Se homma ei oikein tosikoille sovikaan. Kuulutko kenties tähän kategoriaan? Huonosta itsetunnosta puheenollen, kaikkia kuulemaansa p*skaa ei tarvi/kannata ottaan liian henkilökohtaisesti.
Mutta eihän tässä mitään, nämäkin hommat ovat aika pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuvia. Toivottavasti sinä löydät mieleisesi työn jostakin muualta ja saat oireilevan asennevammasi kuriin.
jos ihminen ei jaksa tylsyyttä työpaikalla, vaan haluaa haastavamman työn tai paljon vapaa-aikaa?
..se siinä olekaan se vamma, kaikin mokomin saa haasteita hakea!
Asennevamma löytyy siitä, että ei arvosta muita ihmisiä ja täällä anonyyminä dissataan muiden tekemää työtä, yleistetään ja stereotypioidaan sekä kerrotaan omia mielipiteitään absoluuttisena totuutena. Enpä uskoisi erehtyväni kovinkaan pahasti, jos väitän, että tämä sama tyyppi on kirjoittanut varsin usein varsin samankaltaisia juttuja tälle sivulle aiemminkin. Ja aina jostakin kumman syystä sama katkera itkuvalitusmeininki.
Mutta etten sortuisi samaan, totean vaan, että kukin tulee uskollaan onnelliseksi. Jälleen kerran: ei pampun työ varmaan maailman suurinta herkkua ole, mutta hyvä homma siinä missä moni muukin. Siinä on hyvät ja huonot puolensa, samoin kuin missä vaan työpaikassa. Itse tykkään, ainakin toistaiseksi. Ja jos totean joskus kaipaavani muita haasteita, en koe tarvetta haukkua entistä työpaikkaani tai työtovereitani. Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan; kohtele muita niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Oletko kenties siksi saanut shittiä työkavereiltasi ja siitä syystä katkeroittanut mielesi? Minkä takia sinun täytyy noin kamalasti todistella muille ja (ennenkaikkea ehkä) itsellesi olevasi NIIIIN PALJON parempi ihminen, kuin joku vankeinhoitotyötä tekevä henkilö?
Mielenkiintoista...
Tämän viestiketjun aloittajalla on selvästikin kuvitelmia itsestään jotenkin helvetin hyvänä jätkänä. On se kumma kun ei osata hankkia työn ulkopuolista elämää. Onko naamassa vikaa kun ei naista löydy? Ei mikään ihmekään että ei viihdy, jos koko ajan ainakin mielessään haukkuu työkavereitaan. Itselläni ei ollut pienintäkään vaikeutta tulla linnassa ihmisten kanssa juttuun vaikka siviilissä opiskelinkin lakia. Syy: en kuvittele itsestäni liikoja, enkä tuonut joka hetki esiin opiskelujani, ja ennen kaikkea työ on minulle tapa rahoittaa elämä.
Siis minähän juurikin olen henkilö, kenellä nimenomaan oli ulkopuolista elämää vankilassa. Nainen on löytynyt kyllä ja vierastakin on tiedossa aina kun haluaa. Mutta toista se on vankilan henkilökunnala. Monella ei ole muuta elämää kuin työ. Kotona ei odota kukaan, eli ylitöitä ahnehditaan sisällöksi tylsään elämään. Työkavereita kyttäillään, koska omaa elämää ei ole. Kärpäsistä tehdään härkäsiä, koska oma elämä on niin köyhää. Kavereita ei ole, koska toisia kyttäilevä ja aina mahdollisuuden tullen vittuileva kusipää ei kelpaa kenellekkään edes kaveriksi. Siis minähän olen aivan päinvastainen, joten vartijan työ ei sovi minulle!!
sovitaan nyt sitten vaikkapa näin. Olet sinä parempi kuin muut ihmiset.. Paljon parempi ja normaalimpi.
Itsehän syyllistyt juuri siihen, mistä vanginvartijoita syytät. Haukut ja arvostelet selän takana toisia. Eli käytökselläsi osoitat olevasi juuri sellainen ylimielinen kusipää, jollaiseksi sinut kuvittelenkin. Pienenä vinkkinä edelleen: keskity omaan elääsi, ja jätä entisten, nykyisten ja tulevien työkavereidesi asiat heille.
Jokaisessa vähänkin isommassa työyhteisössä on aina omat hyvät ja huonot puolet...Ja jokaisesta työyhteisöstä löytyy aina samat tyypit:ulisijat,besserwisserit,sairaslomalaiset,pätemisentarpeiset jne.,kannattais varmaan vähä käydä kattomassa jotain muutakin kesäduunia,ennenkuin alkaa hirveesti yleistään kaikkia juttuja...3 kuukautta kesässä ei hirveesti kerro vielä koko systeemistä ja tolla asenteella saa aina ylivuotavaa kunnioitusta työkavereilta...Vankeinhoito on kestävyyslaji ja jos meinaa eläkkeen nähdä ni täytyy vähä ymmärtää sitä erikoisempaa huumoria mitä siellä viljellään...Jos heti menee herne nenään ku sanotaan nahkajussiks ni oiskohan sitä ite vääräs paikas?Hä?Ja kuka pakottaa oleen...Äitikö?
Linna tai raksa, nokian konttori tai vaikkapa kirkkoherranvirasto, meitä on aina edustettuna yhtä monta ihmistyyppiä kuin työntekijääkin. Kaikenlaista mahtuu joukkoon, samoin vankipopulaatiossa.. Väitän, että keskivertopamppua ei pampuksi arvaa siviilivaatteissa.
Ihan sellaista tavallista väkeä ollaan. Tosin vangin usein erottaa habituksen perusteella siviilistä, ilman vhl:n verkkareitakin. Tosin eipä aina sitäkään.
Tämä on niitä harvoja asioita, joista olen uskoakseni varma :)
Sehän nyt vaan on niin et suurin osa hommista tehdään yksin,eli tulee paljon näitä ns. 1-1-tilanteita...Niistä ei suuria lauluja,yms. muita kahvipöytäjuttuja juuri viritellä,mut ne tyypit jotka hallittee ne tapahtumat on niitä todellisia osaajia...Ja aitoja tyyppejä,joihin voi sit luottaa ku alkaa todella tapahtuun...Tyhjäy tynnyrit kolisee eniten...kahvipöydässäkin...yleensä...on poikkeuksia...Muistakaa rikkoa putkinäkö,kaikissa asioissa...