Ajattelin hakea Saksasta vm. 1990 750iAL:n.
Kertokaapa ko. auton tyyppivikoja/asioita, joihin kannattaisi kiinnittää huomiota. Olen kuullut, että V12 saattaa kadottaa 6 sylinteriään ja toimia täten vain kuudella? Mites varaosien saatavuus Suomessa? M70 konehan on sama jota käytettiin myös E38 750:ssä, olenko oikeassa?
Kertokaapa ko. auton tyyppivikoja/asioita, joihin kannattaisi kiinnittää huomiota. Olen kuullut, että V12 saattaa kadottaa 6 sylinteriään ja toimia täten vain kuudella? Mites varaosien saatavuus Suomessa? M70 konehan on sama jota käytettiin myös E38 750:ssä, olenko oikeassa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei mitään kokemusta, mutta: toivottavasti et käytä viimeisiä rahojasi autoon. Varaosat & huolto-osien hinnat ovat ihan eri planeetalta kuin tojotoissa. Esim pakoputkisto voi hyvinkin maksaa n 1700 eur jne. Ja turha mennä mistään piltemoista osia kyselemään.
Nimim kokemusta E30, E34, E36 ja E39 useiden vuosien ajalta.
Toin oman E32-mallin 735iA:n (vm 1992) muuttoautona Suomeen tasan vuosi sitten ja vallan hyvin on mennyt. Juuri E32 malli oli minulle keskeinen projekti edullisten hankintahintojen vuoksi. Mainittakoon, että nuorena kloppina pääsin sattumalta koeajamaan E32:n esisarjan yksilön noin kolme kuukautta ennen sen valmistuksen alkua (tuli silloin luvattua itselleni, että vielä joskus minullakin...)
Lähtiessäni ulkomaille aloitin siten juuri E32-mallin hyväkuntoisen yksilön hakemisen. Neuvottelin usean suomalaisen sekä saksalaisen asiantuntijan kanssa hankinnasta.
Viesti oli vallan selvä: ellei rahaa ole yllin kyllin ylimääräistä niin V12-moottori tulee kiertää kaukaa. Pahimmat kotimaiset tarinat M70-myllylle tapahtuneista vahingoista olivatkin kuin kauhuleffasta.
Ja vaikka ei varsinaisiin moottoriongelmiin törmäisikään, niin normaalit huoltokustannukset ovat vallan omaa luokkaansa tuolla täysmoottorilla. Minä siis tyydyin puolikkaaseen eli M30/35 kuutospataan. Silläkin matkanteko suomalaisissa oloissa on ihan mukavaa ynnä kohtuullisen polttoainetaloudellistakin. Kohta nelikymppisenä ei enää tarvitse vinguttaa gummia valoista lähdettäessä.
Mutta E32:a valmistettiin 1993-94 varustettuna tuolloin uunituoreilla vee kaseilla, jotka ovat vallan toista luokkaa kustannuksiltaan kuin 12-sylinterinen. M70-moottori ja nuo kasit ovat kehitettyinä versioissa myös uusimpien bemujen voimanlähteinä.
Muutoin noin 40 tuhannen itse ajetun kilometrin jälkeen olen sitä mieltä, että E32-malli on baijerilainen sieltä parhaasta päästä: tilaa, ajo-ominaisuuksia, tyyliä ja varusteita vallan maireasti - edulliseen hintaakin vielä.
Toivottavasti Sinun E32-hankintasi sujuu hyvin.
...veit varpaat suustani.
Itse olen pemarillani jo kurvaillut yli 100 tkm:ä ja täytyy sanoa, että eipä tuo auton ylläpito niin älyttömän kalliiksi oo tullu, mitä itse aikoinaan epäilin ja ympärillä naurettiin.
Ja kyllähän se pensaa syö, mutta onneksi on iso tankki. Talvella matkalla ollessa 9 litraa, kesällä litran vähemmän. Mutta taas jos tulleepi kiiru, saa sataselle menemään lähen 40 litraakin...
Jotenkin tuntuu, että yksinkertainen on kaunista (moottorin osalta) eli myös pitkäikäistä. Tietenkin muu elektroniikka, jota on ympätty paljon jopa lämmitysjärjestelmään, on kieltämättä näin vanhassa autossa se ongelmia tuottava juttu. Siihen yhdistettynä ABS:sät ja ASC:eet, niin jos omaa hyvän mielikuvituksen, niin varmaanahan se hieman jännittää. Itse kuulin yhdeltä merkkikorjaamon ukolta, että pemareissa todella vähän sähkövikoja, ja jotenkin tuntuu, että ajatellen kyseistä elektroniikka määrää E32:ssa, se pitää paikkansa(tietenkin poikkeuksiakin on).
Käy tutkimassa jenkkipoikien sivuilta ja tee johtopäätöksiä ISOsta moottorista; itse on ole edes päässyt ajamaan sellaasella.
Tulevaisuudessa polttelee ihan mahottomasti 740-mallit tuolta 93:sta nuoremmat, mutta katsotaan nyt...Kehuttu maailman fiksuimmaksi V8:ski mitä on ikinä tehty, mene ja tiedä sitten.
t: 735i -87 315 tkm
ainiin se www-sivusto: http://bimmer.roadfly.org/bmw/forums/e32/
Jepulis, oikeassa olet. Rekisteröintikatsastuksessa omani punnittiin ja vaaka pysähtyi lukemaan 1798 kiloa. Sen ne lisävarusteet teettävät muutoinkin massiiviseen autoon. Eli kaasujalan raskaus nostaa kulutuslukemat melkoisiksi. Tosin mainitsemasi kulutus tuntuu vallan hurjalta jopa täysisylinterisen osalta. Onneksi seiska on ulkoiselta olemukseltaan aikalaistaan vastaavaa Untertyrkheimin tuotetta (eli ässä messeria) selvästi sirompi.
Minunkin saaman tiedon perusteella ei juurikaan tarvitse olla huolissaan E32:n elektroniikasta, vaikka sitä kosolti jo ihan perusvarustellussa autossa onkin.
Brittiläisen Total BMW-lehden laajan E32 artikkelin mukaan oleellista on, että auton määräaikaisista nestevaihdoista on huolehdittu - varsinkin automaattivaihteiston osalta. Muuten peli artikkelin mukaan ei juurikaan voi isäntäänsä pulaan jättää edes rapiasti ajettuna.
Ja täytyypi edelleen muistaa, että TM valitsi E32 735iA:n kahdesti maailman parhaaksi autoksi testatessaan loistoautoja ennen lamaa (1987 ja 1990). Saksalaisen Auto Motor und Sport-lehden testissä E32 740iA pesi mennen tullen kilpakumppaninsa vanhana mallina vielä 1994 (muut Audi A8, MB 400SE, Lexus LS400, Jaguar XJ40).
Siten on tavallaan väärin, että E32 on hienona autona kokonaan unohdettu kaikkialla. Toisaalta sen ansiosta vähänkin ajettuja yksilöitä saapi 1500-3500 euron panostuksella Saksassa. Kunhan meidän ministeriömme vain rupeaisivat noudattamaan EU:n säännöksiä verotuksessa...
Ja lopuksi ammattiupseerina toivotan kaikille ja erityisesti BMW-kuljettajille hyvää Itsenäisyyspäivää.
Niin, en tarkoitakaan, että laatupeleissä vikoja juuri olisikaan, mutta, jos jotain tulee, niin sitten kyllä kustantaa. ja tähän kannattaa ainakin henkisesti varautua.
Esim: omasta E39:stä piti vaihtaa pari takapään puslaa (magnesium-heloilla) (tyyppi pikkuhomma kun lähestytään 200 tkm), hinta töineen n 500 eur jne. Etupään iskarit (kevytmetalli) + vakaajan päät töineen 650 eur. Voitahan jotain harakiripaskaakin omaasi yrittää laittaa, minä en ainakaan. Mten voit taata täysin alkuperäisen kaltaisen toiminnan ja ajomukavuuden?
Kuten kirjoitin, kokemusta Baijerilaisista löytyy, ja lähes 100 % positivista. Siis sinällään suoranaisiksi vioiksi laskettavia, ei ainakaan 5-satasissa juurikaan mitään ole.
-Sähköt kannattaa kattoa tarkkaan eli toimiiko kaikki laitteet kunnolla.. Sähkövikaa noissa on hankala paikantaa ja etenkin kallista korjata. Sähköjohtojahan tunnetusti löytyy spagettimaisesti pitkin poikin autoa ranteenpaksuisina nippuina ja ne hapettuessaan saavat kaikenlaista kallista aikaan..
-Kilometrejähän noi nielee lähes rajattomasti, MIKÄLI moottoria on tarkkaan huollettu, huoltokirjan ainakin tarvis olla tiptop kunnossa.
-Pakoputkisto kannattaa katsoa huolella lävitse, taitaa olla useamman kiloeuron remppa edessä mikäli vaihdettavaa löytyy.
-Varaosia löytyy mielestäni ihan kohtuudella, varsinkin jos käytetyt osat kelpaa..
Minä hommasin sellaisen (88:n)jo vuosia sitten ja olen ajanut sillä 150-180tkm/v, mutta nyt se seisoo pihalla, kun siitä on luultavasti venttiili palanut. Kilometrejä kertyi yli 800tkm, mutta mitään ihmeempiä vikoja ei ollut, olen niitä kyllä täällä luetellut.
Nyt minulle valmistuu 750i -93 projekti kesäksi, kunhan inspiraatiota ja aikaa vaan riittäis (vähän peltitöitä keulassa). Autolla ajettu parisataa tkm ja parhaat vuodet vasta edessä.
Sähkövikoja niissä voi olla ja nekin vaan sellaisia, ettei virta kulje (kosketushäiriöitä tai johto poikki) yms. Moottorin alipaine olis myös hyvä tarkistaa (sellaisia vikoja on myös ollut), siis laita kone käyntiin ja anna lämmetä, avaa konepelti ja nosta moottorin öljymittatikkua (koneen käydessä), jos koneen käynti heikkenee, tai kone sammuu kokonaan, niin hyvä, mutta jos mitään ei tapahdu, niin jossain on ilmavuoto ja sen etsiminen ja korjaaminen voi tulla kalliiksi, esim. jakopään yläkopan tiiviste oli markka-aikana merkkiliikkeessä n. 42 mk ja sen vaihtotyö yli 9000 mk!!! johtuen siitä, että sitä konetta sai purkaa ja koota useita päiviä.
Kattoo nyt, ensi kevääseen menee auton haku. Kyllä se V12:n houkutus taitaa olla liian suuri, mutta ehtiihän tässä vielä miettiä. ;)