kun suljen silmät ja annan ajatusten harhailla,... muistan millainen olin ennen tai ainakin sen, millaiseksi halusin tulla. Ne ovat juoppohullun haaveita ja toiveita menneestä. Nyt vain huomaan kuinka aika rientää ja päivät karkaavat käsistä. Kesäkin. Yöttömät yöt ja pitkät päivät ovat liian lyhyitä.
Usein tuijotan vain peiliin ja totean, että pimeys loista kasvoiltani ja temmeltää sielussani eikä ole merkitystä onko kesä vai marraskuu. Ja kaiken tämän keskellä odotan prinssiä valkealla ratsulla, joka pyyhkii kyyneleeni ja suruni pois. Odotan jotakuta, joka ottaa osan tästä taakasta. Ja toisaalta en usko rakkauteen, elämään enkä edes kuolemaan,... mihinkään mikä toisi helpotuksen. Olen vain ja odotan,..jotain suurta ihmettä eikä se todellakaan ole Jumala. Jumalaa olen niin monta kertaa huutanut turhaan, että sitä älköön kukaan minulle tyrkytä.
Vaikka,.. syksyhän se tärkein on ja lävitse menevä tuuli, joka koskettaa sitä kaikkein tärkeintä ja pimeät, pimeät yöt. Pimeys on kuin pehmeä huopa, joka armollisesti kätkee meidät kaikki katseilta. Antaa luvan olla onneton.
Haluaisin vaipua syvään, ikuiseen uneen, jossa on tilaa vain kauniille kuville. Uneen, jossa osaisin olla kuin normaalit ihmiset on. Mutta,.. aamu tulee kalpeana ja kylmänä kuitenkin. Tarvitsen mun ystäväni ja ainoani,... Tervehtii minua iloisesti ja lupaa lämmittää. Valkeaa ratsua ei näy,...antaudun ja jätän kaiken, kaiken tuulen varaan.
Usein tuijotan vain peiliin ja totean, että pimeys loista kasvoiltani ja temmeltää sielussani eikä ole merkitystä onko kesä vai marraskuu. Ja kaiken tämän keskellä odotan prinssiä valkealla ratsulla, joka pyyhkii kyyneleeni ja suruni pois. Odotan jotakuta, joka ottaa osan tästä taakasta. Ja toisaalta en usko rakkauteen, elämään enkä edes kuolemaan,... mihinkään mikä toisi helpotuksen. Olen vain ja odotan,..jotain suurta ihmettä eikä se todellakaan ole Jumala. Jumalaa olen niin monta kertaa huutanut turhaan, että sitä älköön kukaan minulle tyrkytä.
Vaikka,.. syksyhän se tärkein on ja lävitse menevä tuuli, joka koskettaa sitä kaikkein tärkeintä ja pimeät, pimeät yöt. Pimeys on kuin pehmeä huopa, joka armollisesti kätkee meidät kaikki katseilta. Antaa luvan olla onneton.
Haluaisin vaipua syvään, ikuiseen uneen, jossa on tilaa vain kauniille kuville. Uneen, jossa osaisin olla kuin normaalit ihmiset on. Mutta,.. aamu tulee kalpeana ja kylmänä kuitenkin. Tarvitsen mun ystäväni ja ainoani,... Tervehtii minua iloisesti ja lupaa lämmittää. Valkeaa ratsua ei näy,...antaudun ja jätän kaiken, kaiken tuulen varaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että tuollaiset ajatukset kuuluvat myös "aikuistumiseen". Samanlaisia fiiliksiä sitä on itekellään aina ajoittain. Ja tuo ajan nopea kuluminen todellakin kuuluu vain vanhenemiseen, ei alkoholilla ole sen kanssa tekemistä.
Hmmm elämä on ihmisen parasta aikaa. Tuon lähes ylimaallisen viisaan ajatuksen on muistaakseni esittänyt alkoholisoitunut entinen mäkihyppääjä Nykänen.
Hyvä kun olet kehissä ja vissiinkin kokolailla selvinpäinkin. Ei tuollaista kirjoitusta kaatokännissä helpolla saisi kirjoitettu :)
tsemua!
ainakin runoratsu. älä häviä täältä palstalta minnekään vaikka sensuuri välillä poistaiski. hoidellaan kaikki täällä toisiaan minkä riidoilta joutaa.
ei ihminen oo kummempi toista.
ps. postia
Kivaa kun kävit täällä ja puit sanoiksi sen mitä minäkin halusin. Me ollaan täällä yhdessä ja sitä totuutta ei meistä voi ottaa pois. Uskon sinuun ja kaipasinkin, en ole jaksanut olla pulmunen minäkään, mutta sillä tiellä olen, että tiedän.
Olen harhaa, olen muistikuvia. Olisin minä itse, jos saan luvan tältä elämän tanssilta.
Ja saanhan minä, kunhan lupaan oikein kovasti. Meinasin heittää huutomerkin, mutta eipä minun kannata paljon huudella.
talteen tuon tekstisi. Hyvin koskettavaa luettavaa - taidetta.
myöhäispuberteettista maailmantuskaa. Et sinä mikään demoninen, romanttinen juoppohullu ole, vaan pikkuinen lipittelijä joita on maailma väärällään. Siinä ei suurta ihmettä tarvita kun sellaisen naukkailun lopettaa. Tuollaisilla vuodatuksilla saadaan mukavasti ajatukset pois arkipäivän tosiasioista jotka edellyttäisivät epämukavia hommia, virastossa asiointia, (ruoka)kauppareissua, ruuanlaittoa, pyykinpesua tai imurointia.
Senkun jätät kaiken vaikka sitten tuulen varaan. Palataan asiaan kolmen-neljän päivän päästä, kun alkaa tehdä mieli porsaanleikettä, voileipää ja suihkussakäyntiä.