20.07.06 torstai

päivä nautiskella pari wiskiä kahvin kera. Ei oo pää kipeä eikä muutakaan vaivaa. Jatkossa sama linja!
Kohtuudella kaikkea.

Itsellä oli myös parin kuukauden madotus hurjaan tahtiin. Pullo Viron kossua joka päivä. Lisäksi kämpästä keräsin auton peräkontillisen, liki sata kaljapulloa.
Siitä yritin loiventaa monta päivää, mutta ei siitä ilman apuja olisi tullut muuta, kuin ryyppäämisen jatkuminen tai kuolema.
Pakko oli mennä A-klinikalle, ja karamellitasoisen Risolidin sijaan sain Stesolidiä, joka rauhoittikin. Ravintoliuosta kupillinen naamaan, ja Zopinoxit mukaan nukahtamiseen. Perjantaina kun menin, niin sain koko viikonlopun satsin. Illalla Stesolid ja Zopinox huuleen, ja nukuin kuin lapsi, ja siitä oli jo helppo jatkaa toipumista, kun tiesi seuraavanakin yönä nukkuvansa.
Ilman niitä klinikan apuja arvelisin, että olisin joutunut sairaalaan.
Niele mahdollinen ylpeytesi, ja marssi A-klinikalle (selvänä tutisten), niin pääset pahimman yli, sillä tiedän, että muutoin olet tosi kovilla.

kerrallaan, selvinpäin, ei ole noitakaan kärvistely ongelmia. Raittiina.

ihan energiansäästösyistä valmistaa vispipuuroa - ei tarvii sähkövatkainta ja vispaus sujuu itsestään.

Koetahan pärjätä ilman korjaussarjaa.

Suosittelen sinulle, että hoidat ittesi kuntoon.

Psykologin kans voi käydä juttelemassa ongelmista.
Ei ihmisen "hullu" tartte olla, jos psykologilla käy.
Helpottaa kummasti ahdistusta, ku saa jutella kasvotusten ammattiauttajan kanssa.

Itse olen myös käynyt aikoinani muutaman kerran ja voin suositella.
Minulla on myös ystävä, joka avioeron jälkeen kävi psykologilla ihan vaan juttelemassa pahasta olostaan.

Jos olet töissä, käänny ekaksi työterveyslääkärin puoleen ja pyydä lähetettä psykologille.
Sano vaan, että haluat jutella pahasta olostasi.

Jos opiskelet, niin kouluterveydenhoitajan luo voi ekaksi mennä, tai soita itse psykologille.

Oletko muuten huomannu, että täällä on myös semmosia keskustelupalstoja, kuin
PELOT JA JÄNNITYS, PSYKOLOGIA, sekä MASENNUS.

Itse kirjoittelen joskus noille palstoille, koska olen kiinnostunut psykologiasta.
Luen muutenkin paljon ko aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja lehtiä.

Käy kirjastosta lainaamassa esim Kotilääkäri- ja
HyväTerveys lehtiä, niitä on kiva lueskella ja niistä saa apua omiinkin ongelmiin.

Nyt sinusta tuntuu yksinäiseltä, mutta kun hoidat itseäsi, niin pääset kyllä asian yli.
Myös aika tekee tehtävänsä.

Pistä lenkkarit jalkaan ja käy ulkona reippaalla kävelylenkillä.
Usko pois, se auttaa ahdistukseen.
Sitte kipitä vaikka sinne kirjastoon.
Pääasia on, että lähdet hetkeksi ihmisten pariin, sieltä niitä kavereitakin voi löytyä.

Muista, että meillä kaikilla on omat ongelmamme ja niistä voi selviytyä.

Hyvää päivänjatkoa sulle.

Sellaista oli alku mullakin. Nyt yli vuosi raittiutta ja poikamies on kuin uusi ihminen :)

vähän aikaa. Ne ensimmäiset selvät päivät on ku suoraan kauhuleffoista mutta ne helpottuu kyllä - usko pois.

Mä otin vapauden kääntää sun tekstin lauseen:" en haluis enää elää" toiseen muotoon. "En haluaisi enää saattaa itseäni sellaiseen tilanteeseen jossa elämä tuntuu sietämättömältä ja ahdistavalta ja kertakaikkisen ylivoimaiselta elää."

No okei, kun kerran alotin niin minä muuttelen noita muitakin."En haluaisi enää muuta kuin raittiutta, koska kun sen päälle rakentaa niin elämänhalu ja ilo ja se järkikin palaa tähän elämään. Tiedän alkoholinkäytön olleen suurimpana syynä tämän hetkiseen tuskaan joten pyrin tekemään kaikkeni etten otaisi sitä kuuluisaa ensimmäistä huikkaa."

Huh.
Viime viikolla sen aloitin. Meinaan raitistumisen. On kiva mennä aamulla töihin, kun nilkat eivät ole turvoksissa. Paino on tipahtanut pari kiloa turvotuksen laskun myötä.
Kyllä se muutama illassa monen vuoden ajankin näemmä kivasti turvottaa.

Kohti kohtuukäyttöähän tässä pyrin. Mutta alkuun täysraittiuden kautta. Kamalaa on kun ei voi mennä sukuloimaan kun koko suku on aika viinaanmenevää suurkuluttajaporukkaa. Kävin kummeja moikkaamassa ja syömässä ja jouduin pari lasia juomaan punkkua toissailtana. Mutta muuten en ole juonut pisaraakaan enkä juokaan. Katsotaan miten painon käy. Täytyy vältellä niitä kavereita ja sukulaisia jotka aina ovat tarjoamassa pulloa tai lasia kouraan ennenkuin istumaan on ehtinyt.

Mutta olo on kevyt ja mahtava. Ei sitä tajua kuinka suuri merkitys tuollaisella jokailtaisella tapajuomisella on. Varmaan on yksi syy verenpaineeseen ja ainaiseen turvotukseen vaikka humalassa en ole ollut vuosiin. (viimeksi kun täytin 30 ja join konjakin ja tajusin että sitä en kestä:)

täälläkin tipatonna, ainaski tääpäivä. Kiva kun sinäkin pörri olet ilmotautumassa. Hyvää kesäloman jatkoa sinulle. t, joonatan11

Sieltä niitä bonuksia rupee tulemaan. (vaiha hyvä mies tuo nimimerkkis vastaamaan nykyhetkee)