Ylvääseen lintuu.
Kaartelevaan kuninkaasee.
On loputon.
Ei alkua unohda, loppua ei halua.
Aina vain mielessä.
Rakkaana,sinä ihanana kotkana,
Sydämeni kääntäjänä, sieluni vääntäjänä.
Voi miten osaakaan sen taidon, hellimisen aidon.
Siivillään, sanoillaan viedä maailmaan.
Maailmaan, mistä ei paluuta.
Jäänyt olen iäksi sinne.
Miten rakastankann kotkaani.
Uljasta kuningasta.
Rakkauden ruhtinasta.
Tiedän.
On aina jossakin.
Paikka minullakin.
Kotkani sydämessä.
Kotkansydämessä.
Kaartelevaan kuninkaasee.
On loputon.
Ei alkua unohda, loppua ei halua.
Aina vain mielessä.
Rakkaana,sinä ihanana kotkana,
Sydämeni kääntäjänä, sieluni vääntäjänä.
Voi miten osaakaan sen taidon, hellimisen aidon.
Siivillään, sanoillaan viedä maailmaan.
Maailmaan, mistä ei paluuta.
Jäänyt olen iäksi sinne.
Miten rakastankann kotkaani.
Uljasta kuningasta.
Rakkauden ruhtinasta.
Tiedän.
On aina jossakin.
Paikka minullakin.
Kotkani sydämessä.
Kotkansydämessä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kotkien kylmään avaruuteen
ei inhimillisyys mahdu
-kauniita ja kauheita ne ovat,
vieraita julmimmillekin
ja aurinkoa ne palvovat.
Siipien sileää ilma-pintaa
kaukana siintävää kumpupilveä ne katselevat
olemassaolonsa tähden
Rakkaus on kumma sana niistä.