Mukavasti sujuneen Hotelliviikon jälkeen hyppäsimme vaimoni kanssa uudenkarhean Audin kyyytiin ja suuntasimme kulkumme kohti kesämökkiä. Maisemat vaihtuivat kuin elokuvissa A6:n niellessä tietä kuin elokuvissa konsanaan.
Vauhdikas kurvaus mökin pihaan sai aikaan mahtavan pölypilven ja hyppäsin autosta,kuin John Wayne hevosensa selästä Rio Granden erämaassa. Mökkinaapurina asusteleva entinen kirkonmies tallusteli tiluksillaan verkkopaita päällään,heinä suupielissään ja tekokuituverkkarit jaloissaan. Nähtyään tulijat hän heilutteli haravaa tervehdyksen merkiksi pellollaan,kuin Notre Damen kellonsoittaja konsanaan. Pari askelta kohti mökkiä ja ovi aukesi parahtaen. Anoppi seisoi oviaukossa kuin
suolapatsas suupielissään happamanoloinen virnistys. "jaa- tulittekin etuajassa"-anoppi säksätti tuttuun tapaansa. Loin pikaisen silmäyksen anoppiin ja samassa tajusin,että Siperian työleirit olisivat lastenleikkiä tähän verrattuna. Kahvit juotuamme ajattelin vetää maton anopin alta,nappasin vesiämpärit käteeni ja tokaisin: kyllähän minä nuoremmakseni...
Vedenhaku sujuikin mutkatomasti ja astuessani mökin ovesta sisään hihkaisin anopille inoissani: annappa se puuteline,niin täytän halkolaatikon. Pikavauhtia kipaisin ja halkovajalle ja välitämättä edellisen syksyn tekemättömistä puutöistä,hakkasin pari mottia halkoja enempiä valittelematta. Kevyen urakan lomassa istahdin hetkeksi puuvajan portaille ja siemailin kevyt-jaffaa,samalla ilmoja ihaillen. Anopilleni oli iskenyt äkillinen tarve käyttää pikkulaa ja niinpä hän kirmasi mökiltä ulkohuussia kohden. Jälleen ajattelin hiukan hiukan "nokittaa" anoppia ja hihkaisin nopeammin,kuin anoppini edes ehti keksiä mitään sanottavaa: Jaffa se on paljon parempaa kuin keskiolut. Ja kun olet käynyt asioillasi,niin minä kyllä tyhjennän pikkulan. Tässä vaihessa Anoppini juoksu oli tyssätä,mutta ilmeisen pakottava tarve ajoi hänet väistämättä tarpeilleen. Samantien painelin halkovajaan ja tein vielä muutaman motin halkoja ihan syksytarpeiksi. Anoppini oli sillä aikaa livahtanut takaisin mökkiin ja ajattelin samaan sysyyn lisätä hiukan pökköä pesään. Astelin hieltä haisevana mökin ovesta sisään ja hihkaisin heti kynnyksellä: Anna anoppi tulitikut. Voisin lämmittää Saunan ja pesytyä,kun on työn jälkeen sen verran hikeä pinnassa,ettei kehtaa ladyjen seassa kuljeksia. Lopullisen Dramoglen miekan iskun anoppini koki,kun huikkasin kynnystä ylittäessäni: Annappa samalla se mäntysuopa,niin pesen lauteet saunaa lämmittäessäni.
Sen koommin en ole nalkutusta kuullut. Tosin
vaikuttaneeko siihen se,että Anoppi-mökin hengetär on menettänyt puhekykynsä
- tilapäisesti.
Vauhdikas kurvaus mökin pihaan sai aikaan mahtavan pölypilven ja hyppäsin autosta,kuin John Wayne hevosensa selästä Rio Granden erämaassa. Mökkinaapurina asusteleva entinen kirkonmies tallusteli tiluksillaan verkkopaita päällään,heinä suupielissään ja tekokuituverkkarit jaloissaan. Nähtyään tulijat hän heilutteli haravaa tervehdyksen merkiksi pellollaan,kuin Notre Damen kellonsoittaja konsanaan. Pari askelta kohti mökkiä ja ovi aukesi parahtaen. Anoppi seisoi oviaukossa kuin
suolapatsas suupielissään happamanoloinen virnistys. "jaa- tulittekin etuajassa"-anoppi säksätti tuttuun tapaansa. Loin pikaisen silmäyksen anoppiin ja samassa tajusin,että Siperian työleirit olisivat lastenleikkiä tähän verrattuna. Kahvit juotuamme ajattelin vetää maton anopin alta,nappasin vesiämpärit käteeni ja tokaisin: kyllähän minä nuoremmakseni...
Vedenhaku sujuikin mutkatomasti ja astuessani mökin ovesta sisään hihkaisin anopille inoissani: annappa se puuteline,niin täytän halkolaatikon. Pikavauhtia kipaisin ja halkovajalle ja välitämättä edellisen syksyn tekemättömistä puutöistä,hakkasin pari mottia halkoja enempiä valittelematta. Kevyen urakan lomassa istahdin hetkeksi puuvajan portaille ja siemailin kevyt-jaffaa,samalla ilmoja ihaillen. Anopilleni oli iskenyt äkillinen tarve käyttää pikkulaa ja niinpä hän kirmasi mökiltä ulkohuussia kohden. Jälleen ajattelin hiukan hiukan "nokittaa" anoppia ja hihkaisin nopeammin,kuin anoppini edes ehti keksiä mitään sanottavaa: Jaffa se on paljon parempaa kuin keskiolut. Ja kun olet käynyt asioillasi,niin minä kyllä tyhjennän pikkulan. Tässä vaihessa Anoppini juoksu oli tyssätä,mutta ilmeisen pakottava tarve ajoi hänet väistämättä tarpeilleen. Samantien painelin halkovajaan ja tein vielä muutaman motin halkoja ihan syksytarpeiksi. Anoppini oli sillä aikaa livahtanut takaisin mökkiin ja ajattelin samaan sysyyn lisätä hiukan pökköä pesään. Astelin hieltä haisevana mökin ovesta sisään ja hihkaisin heti kynnyksellä: Anna anoppi tulitikut. Voisin lämmittää Saunan ja pesytyä,kun on työn jälkeen sen verran hikeä pinnassa,ettei kehtaa ladyjen seassa kuljeksia. Lopullisen Dramoglen miekan iskun anoppini koki,kun huikkasin kynnystä ylittäessäni: Annappa samalla se mäntysuopa,niin pesen lauteet saunaa lämmittäessäni.
Sen koommin en ole nalkutusta kuullut. Tosin
vaikuttaneeko siihen se,että Anoppi-mökin hengetär on menettänyt puhekykynsä
- tilapäisesti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kylläpä olet ollut tomerana, ja kyykyttänyt anoppia oikealla asenteella. Niin sitä pitää. Ja. sinustahan tulisi kirjailija tai runoilija, oletkos ikinä harkinnut? Toteuttanut?
Viitsitkös antaa vinkkiä mun ongelmaan, kun naapurista kuuluu öiseen aikaan kolinaa (patteriin hakkaamista/ seinään hakkaamista/ ovien pauketta/ yleistä kolinaa), ja joskus toisinaan älämölöä.
Kaikki tämä on säännöllistä.
Kirjailin jo aikaisemmin tänne, ja homma on tiedossa taloyhtiön vastaavilla, mitään ei näköjään tapahtunut.
Asun sivistyneessä rivariyhteisössä.
Ostanko Harlikan, jolla liikun öiseen aikaan, vai vienkö kaiuttimet ulos, ja anna soittimien soitaa ympäri vrk:n Lordia?
H-heki.D-Day. Täsmäisku.Onhan näitä keinoja.
Vaikka Raid tappaakiin yhtä hyvin talossa kuin puutarhassakin,suosittelen sivistynyttä small talkia. Jos kaveri kuitenkin osoittautuu tyypiksi,jolla harmaiden aivosolujen toiminta poikkeaa ns.yleisestä standardista,ainahan voi tarjota omaa lääkettä. Vivaldia nupit kaakossa kaksi-kolme tuntia öisin,karkoittaa sitkeimmätkin syöpäläiset. Nyrkillä seinään hakkaaminen saattaa kuulostaa barbaariselta, mutta höystettynä matalaviritteisellä mölinällä: " olen täyttä ymmärrystä vailla", saa kuulijassa aikaan ihan eri värinöitä. Agraariyhteiskunnasta siirtyminen teollisuus- ja palveluyhteiskuntaan on valitettavasti saanut aikaan sen,että myös siat ovat jättäneet karsinat. Ja melko usein tuo karsina on oman seinän takana...
mukavaa luettavaa kertomuksesi! :)
Ja niin mahtavasti kerrottukin, täyden kympin arvoinen juttu, kaikinpuolin! :)