Montako taloyhtiötä teillä on keskimäärin hoidettavana? Keski-Suomi, pienehkö kaupunki, 30 taloyhtiötä, huoneistoja yhteensä noin 360-400 kpl. keväällä 60 kokouksen rumba =).
Isännöitsijöille kysely?
ITS-vm76
172647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos olet palkkatyöläinen, niin vaativat tuollaista talomäärää. Itse en pystynyt hoitamaan hyvin edes 20 taloa. Tuli uupuminen ja lopulta myös eläke. Täydellisenä ammattilaisena (ekonomi ja rakennusinssi) voin sanoa olevani ammattilainen, mutta isännöinti on ammattitaitoa, jota tehdään 10e/kuukausi/talo/netto. Eli jos suruliputuksen kuuntelelimeseen menee 2h ja naapurin kissan pissaamiseen ehkä pihalla 1h, sun muut asiat. Joku luulee,että laskut maksetaan ja kirjanpito tehdään minuuteissa, mutta unohtavat kaikki ne asialliset soitot ja myös ne asiattomat.
Jos minulle sanottaisiin, että taloyhtiön isönnöitsijällä on 30 taloa hoidossa, vaatisin erittäin halpaa hintaa ja hyvää hallitusta. Mahdoton mikä mahdoton.
Tulevaisuudesta veikkaisin että pienemmät toimistot tulevat fuusioitumaan suurempiin toimistoihin ja hinnat tulevat nousemaan. Työvoima pula tulee iskemään muutamaan vuoden sisällä. Yhtälö on melko huono, ala on tylsä eikä siis houkuttele nuoria ja kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle niin varsinkin pienet taloyhtiöt ja syystä tai toisesta vähemmän houkuttelevat taloyhtiöt ovat heikoilla vesillä. Tämä on minun ennusteeni mutta voin toki olla väärässäkin. Pienien toimistojen heikkouksina näkisin että yksi henkilö joutuu tekemään kaikki A:sta Ö:hön jolloin keskittyminen tärkeisiin suurin linjoihin jää vähemmälle huomiolle (tietyssä tilanteessa tämä voi olla myös etu, jos esimerkiksi taloyhtiöiden määrä on vähäinen) tarkoittaen tällä mm. rakennusten kunnossapitoon liittyviä suunnitelmia ja seurantaa.
Isännöitsijällämme on 17 yhtiötä hoidettavanaan. Näistä suurin osa 50 ja 60 luvulla rakennettuja, eli peruskorjausiässä olevia. Oma yhtiömme on 90 luvulta.
Tälläkin yhtiömäärällä kutakin yhtiötä kohti tehokasta työaikaa jää alle 1työpäivä/kk/yhtiö.
Omassa yhtiössämme tilikausi päättyy syksyllä ja varsinainen yhtiökokous on pidettävä joulukuun loppuun mennessä. Tämä on yhtiöllemme etu koska isännöitsijän yhtiökokousrumban aikaan meillä on vuosi puolessa vlissä ja pystymme toimimaan kokouksitta muutaman kuukauden.
pääkaupunkiseudulla 24 yhtiötä. Se oli liikaa, koska apujoukkoja ei juuri ollut. Paloin loppuun ja siirryin muihin töihin.
Saan paremman palkan, eikä tarvitse olla kaikkien haukuttavana.
Hyötyä 10-vuoden kokemuksesta oli se, että totuin olemaan "asiantuntija" lähes joka asiassa.
Olen rak.ins. ja merkonomi koulutukseltani, mutta se ei tuntunut riittävän.
Meni varmaan aiheen vierestä, mutta en voi suositella alaa kenellekkään
Isännöitsijän työt ovat kyllä sellaisia että ei niitä pienellä palkalla kyllä kiinnosta ketään tehdä, mutta jos palkka on hyvä 3000 - 4000 euron välillä niin se kompensoisi monta negatiivista asiaa. Itse aikoinani isännöitsijän toimenkuvassa reilun vuoden verran toimin mutta palkka ei kyllä kompensoinut huonoja puolia joten vaihdoin alalle jossa ei tarvitse kuunnella kaikkea asiatonta paskaa kaiken maailman idiooteilta ja tehdä pitkää päivää istuen kokouksissa joissa suuressa osin oikeiden asioiden päättämiseen tarvittaisiin 10 minuuttia tehokasta kokousaikaa.
Pieniä taloja on, jos 400 asuntoa mahtuu 30 taloon.
Itselläni noin 20 kiinteistöä, osa liikekiinteistöjä. Isännöintiä takana 15 vuotta. Hyvin ehtii ja jatkaa. Viihdynkin työssäni, mutta toki tiedän että kaikkien kohdalla ei ole yhtä hyvin.
Saas nähdä mihin isännöintimaailma muuttuu. Muutoksia on varmasti tulossa.
Kysymys ja saadut vastaukset antavat tärkeän mutta vain ohkaisen viipaleen isännöintialan keskeisistä kysymyksistä. Montako yhtiötä ei välttämättä ole tärkein työmäärään liittyvä kysymys, toki kokousten lukumäärään tällä on vaikutusta. Pitäisi selvittää ja arvioida myös isännöitsijän taustavoimien ja toimiston antama apu, tuurausjärjestelyt, hallituksen jäsenten asiantuntevuus ja saama koulutus, kiinteistöjen ikä ja korjausvelka, suoritettujen kuntotutkimusten ja korjauspts:ien laatimisen aste ja noudattaminen, kiinteistöjen sijainti isännöitsijän toimipaikkaan ja toisiinsa nähden jne jne.
Työssä uupuminen voi kohdata monessa ammatissa. Asiat tulee pitää asioina ja niitä ei saa kantaa kotiin fyysisesti tai henkisesti. Niitä ei pidä vatvoa ja murehtia. Jos on jokin ongelma, se on ratkaistava. Jos ratkaistavana on monta asiaa, yksitellen tärkeimpään tarttuen. Hoidan 22 kiinteistöä, joissa on noin 900 vastike- tai vuokratilaa. Ja kyllä se palkka kokouspalkkioiden kanssa menee 4500 euroon kuukaudessa. Johtaja en ole mutta palkollisenkin on saatava työnsä mukainen korvaus. Tulen toimeen.
On pitkälle alan toimijoiden omaa syytä, että isännöitsijäpalkkiot ovat alhaalla. Tässä on tapahtumassa ja näkyvissä jo selvä muutos, esim. pienet rivarit eivät enää saa ulkopuolista ammattilaista asioitaan hoitamaan koska eivät ole siitä valmiit maksamaan. Se johtuu myös seuraavista perusteista: kiinteistöjen ikä ja peruskorjaustarve, ammatti-isännöitsijöiden ikääntyminen ja eläköityminen, osaamisen arvostus on kasvussa, hyvistä isännöitsijöistä halutaan pitää kiinni ja siitä ollaan valmiit maksamaan.
Kirjoittajan saamia muita vastauksia kommentoisin lisäksi seuraavasti: Hallitusten jäsenten (kaikenlainen) kouluttaminen voisi olla harkinnanarvoinen asia, ellei omin voimin niin alueen isännöitsijäyhdistyksen kautta ja tarpeen mukaan liiton avustamana. Asiattomuuksien ja kiusanteon poistamiseksi on paikallaan avoin keskustelu hallituksen ja yhtiökokouksen tai asukaskokouksen päätteeksi siitä, mitä on isännöitsijän työ, mistä he maksavat joko suoraan tai välillisesti. On annettava heidän huomata, että on heidän sijoittamansa rahansa väärin käyttöä, mikäli isännöitsijä keskittyy epäolennaisuuksiin. Putkiremontin alla ei puhuta käytävän matoista. Lykkyä tykö!
Täyttä asiaa. Olen vielä melko noviisi alalla mutta huomannut että monesti pienet taloyhtiöt vievät työaikaa saman verran kuin suuremmat taloyhtiöt mutta tuotto toimistolle on huomattavasti pienempi. Käsittääkseni Etelä-Suomessa pienillä taloyhtiöillä on vaikeuksia päästä asiantuntevan toimiston asiakkaaksi ja olen varma että trendi tulee olemaan myös sama tulevaisuudessa täällä Läntisessä-Suomessa tai toinen scenaario on että pienet taloyhtiöt joutuvat maksamaan isännöinnistä huomattavasti enemmän kuin suuremmat taloyhtiöt, koska jos tuottoahan liiketoiminnasta haetaan myös isännöintialalla.
On täällä näköjään muitakin ammattilaisia liikkeellä. Itse olen kovasti pitänyt työstä ja asiakaskunta on pääosin asiallista ja hallitukset mukavia, kokouksissa voidaan keskustella asioista hyvässä hengessä ja ikävämmätkin asiat sanotaan suoraan eikä selän takana. Asukkaiden sekaan mahtuukin sitten monenlaista kadun tallaajaa mutta heidänkin kanssa tulee toimeen kun osaa suhtautua oikealla asenteella ja jaksaa kuunnella sanatulvasta ne olennaiset asiat.
Työmäärä on liian suuri suhteessa olemattomiin taustavoimiin yrityksessä eli melkein kaiken saa tehdä itse, suurin ongelma on ettei tärkeitäkään asioita ehdi tehdä ajatuksella vaan pitää "rämpiä" päivästä toiseen. Ongelma on selkeästi yrityksen johdossa enemmän kuin asiakkaissa jotka ovat olleet hämmästyttävän pitkäpinnaisia.
Onneksi lähiaikoina odottaa siirtyminen yrittäjäksi jolloin pystyy hoitamaan asiat kunnolla ja päättämään yhtiömäärän. Ei tarvitse selitellä kenenkään muun sähläyksiä vaan itseään saa syyttää jos hommat ei suju.
Jos luoja suo niin muutaman kymmenen vuotta tätä hommaa olisi edessä, aika näyttää tuleeko uranvaihto, sairaseläke tai vatsahaava ennen sitä...
Kerroppas nyt noviisille kannattaako tälle alalle ryhtyä? Mahdollisuus olisi aloittaa ensi vuoden puolella oppisopimuskoulutuksella. Valmistuin '98 Yo-merkonomiksi ja talonyhtiössäni olen hallituksen pj josta oikeestain sain kipinän alalle. Myös erinäiset tahot ovat sanoneet että ala on "ukkoutunut" ja nuorta verta tarvittaisiin kehiin. Minkäslaista palkkaa voisin kuvitella saavani ensimmäisinä vuosina ja milläs tavalla isännöintifirmoissa edetään kun uusi kaveri tulee joka ei ole alalla ennen ollut? Kannattaako hakea firmoihin jotka ovat isoja, levittäytyneet ympäri Suomea vai esmes 5-10 hengen firmoihin?
Minulla on 20 yhtiötä hoidettavana, eikä juurikaan taustavoimia.
Jään tänä vuonna eläkkeelle ja se on ihan tervetullut eläke.
Työt ovat lisääntyneet 20 vuoden aikana huimasti ja sanoisin, että tuo taloyhtiömäärä on ehdottomasti liikaa yhdelle. Varsinkin, kun apulaisia ei ole.
Isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja. Monet sekoittavat isännöitsijän edelleen talonmieheen tai kuvittelevat, että isännöitsijä tulee ja tekee kh-remontin. ( Se on se, joka ei tee koskaan mitään )
Paljon on matkaa siihen, että osakkeenomistajat
ymmärtävät, mistä isännöitsijälle maksetaan.
Suurin osa hänen työstään ei näy millään tavoin asukkaille.
Tekemättömyys näkyisi aika pian.
Mielenkiintoista kyllä nähdä miten tulevaisuudessa riittää tekijöitä. Ala ei kyllä ole kovin houketteleva ja vastaan on kyllä tullut monia nuoria ja vanhempiakin jotka ovat viihtyneet alalla vuoden tai pari jonka jälkeen vaihtaneet alaa. Päällimmäisenä syynä nämä loputtomat kokoushässäkät ja luultavasti myös suuri työmäärä.
Minun yhtiöissäni kokoonnutaan noin 10-11 kertaa vuodessa. On asiaa, tai ei, aina kokoonnutaan.
Kokouksissa sitten kerrotaan kaikki lomareissu-
tapahtumat ja muutenkin rupatellaan.
Olenkin ottanut tavakseni huomauttaa ystävällisesti, että kello lähenee jo 21.00 ja olen töissä täällä. Siitä ei tietenkään tykätä.
Tässä jonkin aika sitten pisti silmään työilmoitus "kokousisännöitsijöistä". Onko todellakin pääkaupunkiseudulla niin että yhtiökokouksia pitämään palkataan kokousisännöitsijä? Kuulostaa kyllä kätevältä mutta mitenköhän osakkaat reakoivat kyseiseen käytäntöön.
Mitenkähän tuo pelaa käytännössä.
Mielstäni paras ratkaisu kokousrumbaan olisi, jos hallituksen kokokukset pidettäisiin aamulla, tai päivällä.
Ei tietenkään yhtiökokoukset, ne ovat erikseen.
Itse joskus ehdotin kokouksien aikaistamista. Vastaus oli, "ei me kuule sun takia ruveta niitä aikoja muuttamaan"
Hallituksen kokoukset alkoivat monissa yhtiössä klo kahdeksan illalla. Jotkut suostuivat aikaistamaan, koska itse kieltäydyin moisesta.
Kokousajankohdista voi hyvin saada inhimilliset kun toimistossa sovitaan pelisäännöt kokousaikatauluille ja yksittäisen isännöitsijän on helppo ilmoittaa asia asiakkaalle kun kysymys on toimiston linjauksesta. Meillä on ohjeena että isännöitsijän ei tarvitse osallistua kokoukseen joka alkaa myöhemmin kuin klo 18 ja toisaalta hän saa poistua viimeistään klo 21. Kokoushinnoittelu on rakennettu siten että toimistoaikana kokouspalkkiota ei peritä ja iltakokouksissa palkkio nousee rajusti kahden tunnin jälkeen.
Hallituksen jäsenille tiedoksi että jatkossa kun tulee myyjän markkinat kukaan ei istu illalla kokouksia ja saa hallitus ruveta tarkistamaan käytäntöjään.