Pääsykoekirjassa Avain kansantaloustieteeseen sanotaan: "Jotkin hyödykkeet, kuten jokseenkin puhdas ilma erämaassa, ovat ilmaisia. Niitä on saatavissa rajottamasti. Siksi ne eivät tule taloudellisen toiminnan piiriin". Kuitenkin HKKK:n pääsykokeessa "keväinen auringonpaste" tulkittiin julkishyödykkeeksi! Sehän on potaskaa. Julkishyödyke on julkisen infran aikaansaannos, eikä valtio ymmärtääkseni omista vielä aurinkoa ja kevättä. Menikö muut retkuun ja pitäisikö/voiko tehdä jotain???
HKKK kysymys 32
Miten muilla?
282968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
näin itsekin asiaa muistelin pääsykokeessa ja väärin vastasin, mutta joo.. helsinkiin pääsin silti, että ei enää murehdiduta tuo :)
En kyllä vieläkään ymmärrä, miten auringonpaiste voidaan laskea julkishyödykkeeksi... Onkohan kukaan tehnyt valitusta kyseisestä tehtävästä??
myös puhdas ilma erämaassa on julkishyödyke...
julkishyödykkeen ei tarvitse mitenkään olla taloudellisen toiminnan piirissä: julkishyödykkeen lisäkäyttäjästä ei aiheudu lisäkustannuksia eikä ketään käyttäjää voida sulkea pois.
Kyllä munkin mielestä oli vähän huonosti selitetty julkishyödykkeen määritelmä kansantaloustieteen kirjassa. Onneksi kuitenkin tuli luetuksi vähän valtio-opin pääsykoekirjaakin, kun alunperin meinasin hakea myös sinne. "Politiikan perusteet" -kirjassa (valtio-opin pääsykoekirja) julkisyödyke selitetään sanatarkasti seuraavalla tavalla:
1. Tuotettu hyödyke on tarjolla kaikille yhteiskunnan jäsenille. Keneltäkään ei voida sulkea pois mahdollisuutta kuluttaa kyseistä hyödykettä (poissulkemattomuus).
2. Kenenkään mahdollisuus kuluttaa kyseistä hyödykettä ei vähennä toisten mahdollisuutta käyttää hyväkseen samaa hyödykettä. Vaikka kuluttajien määrä kasvaisi, ei se vähentäisi ihmisten mahdollisuuksia käyttää kyseistä hyödykettä (niukkuuden puute).
Lisäksi mainitaan:
"Julkinen hyödyke on analyyttinen käsite. Sillä tarkoitetaan hyödykettä, jolla on edellä mainitut kaksi ominaisuutta. Julkisella ei tarkoiteta sitä, että kyseiset hyödykkeet olisivat aina julkisyhteisöjen tuottamia tai ylläpitämiä."
Ei voi muuta sanoa, kun että onneksi muistin tuon viimeisen lauseen kauppiksen kokeessa.
tähän varmaan tässä tehtävässä tähdättiin, muutenhan tehtävä olisi ollut käsittämättömän helppo, mutta pieni koukku julkis sanan kanssa.
toisaalta tuohon edelliseen viestiin viitaten on tärkeä muistaa, että pääsykokeeseen vastataan nimenomaan vain ja ainoastaan koekirjan perusteella (vaikka kirjan tieto olisi väärää). Tuossa kaksi vuotta sitten hakiessa, en enää muista tarkalleen mitkä kirjat olivat kyseessä, mutta oli määritetty sama asia kahdella merkittävästi eri tavalla kahdessa pääsykoekirjassa... sama kysymys olisi siis voinut olla kahdesta kirjasta, mutta vastaus eri...
Mutta kauppiksen kokeeseen luetaan kait vain niitä kirjoja... MISSÄ kauppiksen pääsykoekirjassa ja missä kohtaa asia määritellään niin, että voidaan olettaa hakijan ymmärtävän asian?
Kyllä tuon politiikan perusteet kirjankin määritelmä jättää asian moniselitteiseksi. Kysehän tässä on siitä, että selkeä määritelmä pitäisi löytyä pääsykoekirjasta - mutta kun ei löydy. Päinvastoin kirjan informaation perusteella pitäisi tulkinnan olla, että keväinen auringonpasite ei ole julkishyödyke. Sillä ei ole maksajaa, kukaan ei ole vapaamatkustaja jne. Nyt pitää tulkita asiaa taloustieteen ja pääkoekirjojen tiedon perusteella, eikä huuhailla valtio-opin alueella. Taas kerran kauppis loisti hölmöllä kysymyksellä, joka ratkaisee monen putoamisen.
töissä olen enkä pääse kirjasta tarkistamaan, mutta ilmeisesti kysymys on siitä, että tehdään ero julkishyödykkeen ja taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvat "tuotteen" välille.
Avain asemassa on se, että julkishyödykke ei välttämättä kuulu taloudellisen toiminnan piiriin, mutta julkishyödykkeessä ylimääräinen käyttäjä ei aiheuta lisäkustannuksia eikä ketään voida estää kuluttamasta tuotetta.
Toi on vähän kaks piippunen juttu. Me suomalaiset yleensä pidetään raikasta kevät ilmaa normaalina. Mutta sitten kun ajattelee kieroutuneesti niin sehän on valtio joka on säätäny lain siitä että ei saa saastuttaa... Itsellä meni tuo myös väärin kun en ajatellut sitä ihan noin kokeen aikana. Periaattessa menetin ton takia 1,5p ja olisin päässy mahdollisesti toiseen kouluun eri tulkinnalla...
Itse huomasin saman virheen heti kokeen jälkeen ja olen todella äimistynyt ettei sitä olet tulkittu vääräksi vastaukseksi. Jos en olisí päässyt sisään helsinkiin olisin ilman muuta valittanut kyseisestä vastauksesta, joka on aivan selvästi väärä.
"Avain kansantaloustieteeseen" -kirjan tietojen perusteella tehtävä olisi oikeastaan pitänyt ratkaista seuraavien lauseiden perusteella:
Sivulta 88:
"Julkishyödykettä taas kaikki kuluttavat yhtä aikaa. Lisäkuluttajasta ei aiheudu kustannuksia, eikä ketään ole mahdollista sulkea pois kuluttamasta."
"Julkinen turvallisuus, järjestys ja vaikkapa vakaa rahan arvo ovat tällaisia julkishyödykkeitä."
"Julkishyödykkeiden toimittaminen ei markkinoiden kautta onnistu"
Olisihan sen voinut ilmoittaa myös, että julkinen hyödyke ei ole välttämättä julkisesti tuotettu. Hankala tehtävä kirjan tietojen perusteella mun mielestä, vaikka Hentusen sivuillakin mainitaan tyyliin "Helppo perustehtävä kappaleesta 3" tms.
Tätä keskustelua satavarmasti seuraa monikin kauppiksen opettajista. Voisiko joku ystävällisesti kertoa, mistä pääsykoekirjojen kohdasta tämän olisi voinut päätellä yksiselitteisesti. Niin kuin tiedätte, pääsykoekysymysten pitää olla aina vastauksellisesti yksiselitteisiä. Minusta tällainen kysymys on selvällä Suomen kielellä "kusettamista". Itse olen KTT ja ihmettelen yli 20 vuoden uran (liike-elämässä) jälkeen, että kukaan edes laittaa vielä tänä päivänä tälläisiä irrelevantteja "koettelukysymyksiä" kokeisiin. Luulin, että se oli 70-lukua!!!
huoh.. eihän kokeen tarkoitus edelleenkään ole testata olennaista osaamista vaan tavalla tai toisella mitata kuka on ollut valmis panostamaan enemmän kuin muut.. jos kaikki kysymykset olisivat täysin selkeitä ja tärkeimpiä asioita käsitteleviä otettaisiin sisälle 1000 opiskelijaa pisteillä 40/40.
Sitäpaitsi kokeesta mainitaan vielä erikseen, että vastausten ei tarvitse välttämättä olla täysin yksiselitteisiä, vaan tulee aina valita "eniten oikea" tai "vähiten väärä" vastaus..
Eikö tässä akatemiassa ole tarkoistus opettaa Suomen elinkeinoelämään henkilöitä, jotka pyrkivät tekemään oikeita ratkaisuja: ei "eniten oikeita" tai "vähemmän vääriä". Tämä hakumenettely ( ei yksin tuo yksi kysymys) johtaa opiskelijoita väärälle raiteella ja ennen kaikkea kokeen osaamisen sisällön rakenne on ainakin oman kokemukseni perusteella oikeassa työelämässä irrelevanttia: hikarit lukijat pääsevät helpommin sisään, kun taas työelämässä yleensä pärjäävät paremmin ominaisuuksiltaan liike-elämään sopivat tyypit - mikä kyllä valitettavasti on monta kertaa eri asia!
Kirjan lopussa olevassa sanastossa julkishyödyke määritellään seuraavasti: "Puhdas julkishyödyke on hyödyke, jota kaikki käyttävät sen riippumatta sen maksajasta".
Tuosta ainakin saa sen kuvan, että julkishyödykkeet ovat taloudellisen toiminnan piirissä.
Sanoit:"Puhdas julkishyödyke on hyödyke, jota kaikki käyttävät sen riippumatta sen maksajasta". Kerro minulle puhtaan julkishyödykkeen määritelmä? Onko "keväinen aurinko" puhdas julkishyödyke vai ei, siitä voidaan käydä spekulaatiota, vaikka viisi vuotta. Minusta ei: se on luonnonvara, eikä mikään "julkishyödyke". Joka tapauksessa tässä on taas kerran vedetty opiskelijoita niin viikseen, että... Eikö tuohon määrään viidestä kirjasta tosiaankaan löydy tarpeeksi monta asiallista kysmystä?
Valintakoekirjat vuonna 2006:
Kansantaloustiede
Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka
Avain kansantaloustieteeseen
WSOY, 2004
"julkishyödyke (public good). Puhdas julkishyödyke on hyödyke, jota kaikki käyttävät riippumatta sen maksajasta."
Mielestäni keväinen auringonpaiste on julkishyödyke näin määriteltynä. Ja jos sisäänpääseminen jäi tämän kysymyksen takia puolesta pisteestä kiinni, niin olisiko ehkä kannattanut jättää vastaamatta kysymykseen. Jos veikkaat, et voi voittaa...
Et voi kieltää kuitenkaan sitä, että kirjassa määritellään julkishyödyke ristiriitaisesti. Opettele lukemaan (ulkoa). Jos kirjan osaa ulkoa, päätyy loogisesti ristiriitaiseen tilanteeseen, jos ei ole saanut tietoa ulkopuolisista lähteistä asiasta.
Kirja antaa kyllä määritelmän julkishyödykkeelle oikein selvästi ja olettaa, että lukia tajuaa sen, että kirjan ja vain kirjan ehtoja voidaan soveltaa ilman tulkinnanvaraa.
Koska kyseisten ehtojen ja vain kirjan ehtojen perustella voidaan tulkita asiaa, päädytään siihen johtopäätökseen, että puhdas ilma on julkishyödyke.
Mutta ongelma syntyy mielestäni siinä, että kirja ei tuo ilmi että tilannetta pitää tulkita vain esitettyjen ehtojen valossa. Kirja myös antaa selkeitä vihjauksia siitä, että ainoastaan taloudellisen toiminnan piirissä olevia hyödykkeitä pidetään julkishyödykkeinä. Tämä on se ongelma, jota kukaan ei varmaankaan voi kieltää.
Minun sisäänpääsyni ei tämä kysymys vaikuttanut, joten kantaani ei vaikuta tunnesyyt, vaan kirjan mahdollisimman puhdas tulkinta.
Minulle jäi kirjasta ihan selvä kuva, mitä julkishyödykkeellä tarkoitetaan, ja vastasin oikein tuohonkin tehtävään. :P
Julkishyödykkeen (esim. jokseenkin puhdas ilma) ei siis todellakaan tarvitse olla julkisesti tuotettu!
Tämä ilmaistaan kirjassa hieman huonosti, mutta on sieltä ymmärrettävissä. Julkisella taloudella ja julkishyödykkeellä ei ole (välttämättä) mitään tekemistä toistensa kanssa.
Olette menneet juuri kysymyksen retkuun, koska olette ymmärtäneet julkishyödykkeen määritelmän väärin.
Minun paikkani Helsingin kauppakorkeassa olisi myös auennut mikäli olisin vastannut tuohon oikein. Sain kansantalouden osiosta muuten kaikki oikein, mutta tuo tehtävä tuntui kyllä aivan käsittämättömältä. Olen edelleen eri mieltä tehtävän oikeasta vastauksesta, en millään saa taiottua auringonpaisteesta julkishyödykettä, mutta luotetaan sitten puhtaisiin faktoihin..tai sitten ei.
Pettymys on kyllä suunnaton :/
Valittakaa! HKKK on aikaisemminkin joutunut ottamaan ylimääräisiä opiskelijoita samanlaisessa tilanteessa. Mitä useampi valittaa sen parempi.
Kannattaa valittaa, jos sisäänpääsy jäi tästä kiinni. Nimenomaan pohjaten siihen, että kirjan tiedoilla (kohta jossa puhutaan puhtaasta ilmasta erämaassa) voidaan päätellä, että keväinen auringonpaiste on myös hyödyke, joka ei kuulu taloudellisen toiminnan piiriin. Tämän vuoksi voidaan ymmärtää, että keväinen auringonpaiste ei ole julkishyödyke. Kansantaloushan tarkastelee taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvia asioita.
Kirjassa ei tuoda esiin, että julkishyödykkeen ei tarvitse olla julkisen vallan tuottama. Niinpä kun tämä jää epäselväksi ja vaikka auringonpaiste täyttääkin julkishyödykkeen määritelmän muuten, se voidaan sulkea pois vaihtoehdoista siksi, ettei se kuulu kirjan mukaan taloudellisen toiminnan piiriin.
Itse vastasin kysymykseen väärin, onneksi sisäänpääsy ei kuitenkaan ollut siitä kiinni.
Toivottavasti saatte valituksenne läpi, kannattaa yrittää, eipä ole mitään menetettävää!
Itse olisin päässyt sisään, jos olisin vastannut oikein tuohon kysymykseen. Meneekö tällaiset valitukset koskaan läpi? Onko kenelläkään hyviä vinkkejä valituksen tekemiseen?
millä sivulla se "ilma erämaassa mainittiin"??
sivuilta 12-13 mutta en tiedä onko siitä välttämättä hyötyä.
Kannattaa vedota ainakin kirjan lopussa (s. 201)olevaan julkishyödykkeen määritelmään jossa selvästi annetaan ymmärtää että julkishyödykkeellä on aina maksaja ja siihen että kaikki kirjassa annetut esimerkit(yhteensä 4 kpl) ovat taloudellisen toiminnan piirissä(s.34&88).
Enkä tiedä onko tälläkään mitään merkitystä mutta kirjan takana olevassa hakemistossa on julkishyödykkeen kohdalla annettu myös sivu 94, jossa puhutaan vain julkisista hyödykkeistä! Ehkä se olisi voinut sekoittaa jonkun? ;)
Valitusta tekevien kannattaa vielä vedota siihen että vastaukset pitää antaa tiukasti kirjan pohjalta (ei esim. valmennuskurssin!!) ja kirjan mukaan kohta 2 olisi lähinnä oikein vastaus.
"kirjan takana olevassa hakemistossa on julkishyödykkeen kohdalla"
Millä sivulla tämä on?
sisään useilla pisteillä yli rajan, vaikka tuossa kysymyksessä tulikin virhe, juuri samasta syystä kuin näköjään niin monella muullakin..
Jos olisi ollut hilkulla pääsy niin olisin ehdottomasti valittanut, varsinkin kun näyttää siltä, etten ollut ainoa, jonka mielestä asia ei ollut täysin yksiselitteinen (eihän siitä muuten niin moni olisi saanut väärää kuvaa).
onko kukaan tehnyt tästä kysymyksestä vielä valitusta?