Haaveilemme sijaisvanhemmuudesta ja tahtoisin kuulla kokemuksia.. Mitä et ollut osannut ottaa huomioon kaikista valmennuksista ja muista huolimatta? Yllätyksiä sijaisvanhemmuudessa?
Kertokaa kokemuksia
mammaksi?
10702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se, mitä en kunnolla käsittänyt ennen omakohtaista kokemusta oli tämä täydellinen pitkäaikainen sitovuus. Tarkoitan sitä, että meille sijoitetut lapset ovat osoittautuneet niin tarvitseviksi, että vaikka heistä kaksi on ikänsä puolesta jo niin vanhoja, että biologiset lapsemme ovat samanikäisinä voineet olla keskenään kauppareissun ajan yms. niin nämä tarvitsevat koko ajan ohjausta ja valvontaa aivan kuin huomattavasti nuoremmat lapset.
ja kyllähän sitä hieman enemmän varpaillaan muutenkin on sijoitettujen kanssa, ettei mitään sattuisi.
Aivan samoja asioita ei voi vaatia kuin yleensä ikäisiltään, mutta on myös hienoa nähdä se valtava kehitys mitä muutamassa vuodessa voi tapahtua.
..onko teidän sijoitetuilla jotain diagnooseja vai ovatko ihan muuten vaan tunne-elämältään "jäljessä"?
Kahdella on diagnoosit, jotka johtuvat biologisten äitiensä raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä.
toisella on se perinteinen "lapsuudenaikainen kiintymyssuhteen häiriö", joka on todettu tutkimuksissa ennen sijoittamista.
Toinen lapsista oli niin pieni, ettei hänellä ole mitään diagnooseja vaan aivan mahtavan suloinen lapsi ja tempperamenttinen!
Ihana lapsi on isompikin, mutta vaatii erilaista suhtautumista, kärsivällisyyttä ja ymmärtämistä johtuen em häiriöstä, joka näkyy vieläkin vaikka sijoituksesta on jo aikaa.Mutta parempaan ollaan koko ajan menossa.
sijaisvanhemmuudessa on ollut lasten biovanhempien ja suvun palaute ja suhtautuminen lasten sijoitukseen meille.
Meillä sujuu mukavasti yhteistyö ja lapsen etu on kaikilla mielessä. Vanhemmat pitävät meistä ja me heistä. Taidamme kaikki olla erittäin tyytyväisiä tilanteeseen ja toisiimme.
Olimme varautuneet aivan toisenlaiseen.
..näistä positiivisistakin jutuista! Onnittelut teille toimivasta yhteistyöstä!
Meillä on useampi sijoitus ja yllätyksiä on todella paljon enkä tiedä mistä alkaisin.Yksi on se että sijaislapseen kiintyy kuin omaansa,mutta sijaislapsi ei välttämättä pidä sinusta ollenkaan eli vasta rakkauta et saa.Sitten biohin,heitä on monensorttisia.Toisten kanssa tulet toimeen,toiset hylkäävät lapsensa kokonaan eli eivät pidä mitään yhteyttä ja toiset haastavat oikeuteen.No,näitä juttuja riittäisi,niin hyviä kuin ikäviäkin.Mutta lapset ovat ihania,vaikka työläitä ja toisten omia eli meillä lainassa kuten biolog.lapsetkin.Ehkä jos nyt olisimme harkitsemassa sijaisvanhemmuutta emme ryhtyisi tähän,vaan tuki-ja lomaperheeksi ainoastaan.Mutta tsemppiä......
Ihan samaa mieltä minäkin olen. Tuttuja kokemuksia. Meidän lapsella oli vaikea kiintymyssuhdehäiriö ja lisäksi raskauden aikaista altistusta päihteille (lääkkeet viina), me jouduimme lopettamaan, koska oma biolapsemme alkoi reagoida psyykkisesti samalla tavalla kuin sijoitettu lapsemme, se oli liian rankkaa katseltavaa. Emme tajunneet minkä taakan alla biolapsemme oli, kun joutui olemaan päivästä toiseen sisarena psyykkisesti sairaalle pienelle sijoitetulle.
Sijoitettu lapsemme asuu laitoksessa tällä hetkeellä, mutta tapaamme toisiamme välillä kotilomien merkeissä.
En myöskään alkaisi pitkäaikaiseksi enää, jos saisin kääntää kelloa taaksepäin. Lomavanhempina toimimme aiemmin ennen tätä lasta ja se oli mielekästä ja mukavaa.
Meillä on sisarukset sijoitettuna, jotka ovat vanhempia ja nuorempia kuin biologiset lapsemme. Ovat olleet viitisen vuotta. Alku hankalaa kun murrosikä jo kolkutteli, mutta antoisaa. Ovat tulleet biolapsiemme kanssa toimeen ja ovat kuin sisaruksia niin hyvässä kuin pahassa.
Suhteet sukulaisiin ovat hyvät niin lapsilla kuin meillä. Vanhemmat ovat tyytyväisiä kun lapset meillä ja voivat hyvin.
Muutaman vuoden kuluttua isommilla on koulut käyty ja muutoksia edessä, mutta olemme tyytyväisiä ja voisimme tarjota tulevaisuudessa kotia toisillekin tarvitseville.
Emme ole katuneet sijaisvanhemmaksi ryhtymistä.