Ihmetyttää ulkopuolelta tuleva kritiikki kun äitiydestäni huolimatta haluan pitää itsestäni huolta ja näyttää naiselliselta.Toki olen saanut hyvääkin kommenttia,mutta edelleen se tuntuu olevan joidenkin äitien mielestä tabu,että äiti voi olla myös muutakin kuin meikitön,hiukset sipulille kiedottuna kulkeva tuulipuku/lenkkarimamma.Miksi pitäisi vaihtaa tyyliä kun astuu synnäriltä ulos??Tiedän tönkäiseväni tällä jutulla muurahaispesään,mutta teen sen kuitenkin.
Ymmärrän kyllä niitä äitejä jotka eivät jaksa kiinnittää huomiota itseensä,mutta mitä pahaa siinä on jos joku toinen jaksaakin??Ei se,että huolehtii ulkonäöstään ym.tarvitse olla lapsilta pois.Ihailua saan ennen kaikkea omilta lapsiltani sekä aviomieheltäni.Itsekin voin paremmin kun olen huoliteltu.
Enkä tarkoita sitä,että jatkuvasti notkuisin peilin edessä tai istuisin viimeisen päälle pyntättynä hiekkalaatikon reunalla...
Saa antaa kommenttia! :)
Ymmärrän kyllä niitä äitejä jotka eivät jaksa kiinnittää huomiota itseensä,mutta mitä pahaa siinä on jos joku toinen jaksaakin??Ei se,että huolehtii ulkonäöstään ym.tarvitse olla lapsilta pois.Ihailua saan ennen kaikkea omilta lapsiltani sekä aviomieheltäni.Itsekin voin paremmin kun olen huoliteltu.
Enkä tarkoita sitä,että jatkuvasti notkuisin peilin edessä tai istuisin viimeisen päälle pyntättynä hiekkalaatikon reunalla...
Saa antaa kommenttia! :)
Vastaukset 51
Vanhimmat
kateutta tai huonommuuden tunnetta.
Itse valvoin kolme vuotta nukkumatta ainoatakaan yötä kokonaan. Tunsin olevani tosi ruma ja rupsahtanut.
Olo oli ahdistunut ja itkin paljon. En voinut enkä jaksanut käydä varsinkaan vaatekaupassa. Toisaalta rahatkin olivat silloin niin tiukilla, että kaikki raha meni ihan syömiseen ja asuntoon. Kirpparilta kävin joskus vaatteita.
Jälkeenpäin kuulimme, että meille olisi kuulunut toimeentulotukikin. Mieheni opiskeli silloin.
Rahatilanne on nyt 300% parempi ja kolme lasta kasvanut isommiksi. Nyt on jo muutama vuosi ollut rahakkaampaa ja on omakotitalokin. Painan saman verran kuin parikymppisenä hoikkana tyttönä. Nyt olen 38v. ja on omaa aikaa ja omaa rahaa. Itsetunto on kasvanut iän myötä.
Kyllä se niin on, että monilla on rahat tiukoilla silloin kun on pieniä lapsia.
Toisaalta monilla on nuorena niin tiukkoja ja kovia ajatusmaailmoja, että senkin vuoksi saatetaan paheksua jopa äidin harrastuksia ja muutakin "omaa elämää".
Kyllä siperia opettaa.
kahden pojan (6v.ja 3v.)33v.äiti.Onhan toki ollut päiviä ja kausia,ettei itseen ole ehtinyt ja jaksanut kiinnittää niin huomiota...
Olen ollut "onnekas",että kiloja ei ole jäänyt kummastakaan raskaudesta yhtään ja olen myös edelleen hoikka ja mielestäni ihan "kuosissa"muutenkin.Koskaan en ole ollut dieetillä,luonnostani en vain ole taipuvainen lihoamaan.
Kerran törmäsin kommenttiin erään naisen taholta,että miksi yhä laittaudun kun on mies ja lapsiakin...Naurettavaa mielestäni.Niinkuin nyt miesten tähden tässä haluaa hyvältä näyttää! :D Onhan se toki imartelevaa,että edelleenkin saa huomiota,mutta ei kai se nyt päätarkoitus ole.Kohdallani voi kai puhua luonteesta...pidän muutenkin kauniista asioista...sisustamisesta ym...
Tiedän kyllä mitä on elää myös rahallisesti tiukilla.Aikoinaan mieheni opiskeli yliopistossa ja itse olin kotiäitinä...Tietenkin raha tuo lisää mahdollisuuksia kun voi ostella vaatteita ym,tosin edelleen käytän myös kirppareita,koska sieltä löytyy mielestäni "aarteita" kun ei tahdo kokonaan sulautua massaan...
Kerran aloitin kirjeenvaihdon erään äidin kanssa johon törmäsin tämän tyyppisessä paikassa...kirjoittelimme muutaman kirjeen,mutta kun lähetimme kuvat toisillemme hän lakkasi kirjoittamasta...en sitten tiedä oliko kuvan syy vai joku muu,mutta tuntui oudolta kun selittämättä lopetti...
Mutta...taas tuppaa tulemaan liika pitkästi juttua...tyypillistä minua sekin! :D
Kiitos kommentistasi!
"Kerran törmäsin kommenttiin erään naisen taholta,että miksi yhä laittaudun kun on mies ja lapsiakin...Naurettavaa mielestäni"
Eiköhän tuo ole TASAN yhtä naurettavaa kuin sekin mitä itse sanot! Älä leiki tekopyhää, vaan anna ihmisten olla sellaisia kuin ovat. Toiset haluaisivat laittaa itseään, mutta eivät jaksa. toisia taas ei kiinnosta. Ja onko hyvien tapojen mukaista vääntää veistä haavassa? Hyvä jos sinulle ei ole jäänyt "ylimääräisiä kiloja" ja olet "kuosissa" edelleen. kaikilla ei ole asiat "yhtä hyvin". Toiset kun eivät tule saamaan niitä "ylimääräisiä" ikinä pois vaikka mitä tekisivät.
On hyvä jos olet itseesi tyytyväinen, mutta ole sitä pienemmällä suulla. Se miten sinä ajattelet asioita, ei ole ainoa oikea ajattelutapa. Ja jos joku "ei halua" huolitella itseään, ei se tee hänestä yhtään huonompaa ihmistä. Eikä "rumempaa", vaikka kuinka pitäisi tuulipukuja!
Itsekehu haiskahtaa. Tuskin mikään kirjeenvaihto pelkän valokuvan takia loppuu.
Katkeruus haiskahti tuosta tekstistä. Minun mielestä ap ei mitenkään kehunut itseään ja etenkään arvostellut muita.
Miksei saisi sanoa, että kiloja ei ole jäänyt. Saavathan nekin äipät valitella kilojaan, joilla niitä on. Ja suurin osa ihmisistä voi vaikuttaa kiloihinsa sillä maailman yksinkertaisimmalla neuvolla - syömällä vähemmän kuin kuluttaa. Eli jos ei ehdi harrastaa mitään liikuntaa, ei kannata olla koko ajan jääkaapilla.
Minustakin se on naurettavaa, että ei tarttisi laittautua sen takia, kun on mies ja lapsia. Ihan niinkuin nainen olisi sitten sinkkuna pukeutunut, meikannut ja huolehtinut kropastaan vain sen takia, että saa jonkun miehen koukkuun? Kyllä minusta tuntuu kivalta tälläytyä vuosien yhdessäolemisen jälkeenkin.
Mutta kuten ap:kin sanoi, minäkin tykkään silmää miellyttävistä asioista, esim. sisustaminen. Ja kun ei normiarkena juurikaan meikkaa, niin se on piristävää kun silloin tällöin pistääkin meikkiä kasvoihin ja hiukset ehkä vähän arkista paremmin. En ole ikinä ollut sellainen ruokakauppameikkaaja, mutta jos on tulossa vieraita tai ollaan menossa jonnekin kyläilemään, tulee vähän ehostettua.
Ja joku sanoi, ettei ole tuntenut itseään seksikkääksi mahan myötä, niin mulla ei ole kasvava vatsakaan vaikuttanut tälläytymiseen. Alkuraskaudessa vaan sen pahoinvoinnin takia oli ripsarit aika pitkään omissa oloissaan :D
mutta mulla ei todellakaan ole tarvetta loukata täälä ketään.
Se on vaan mennyt niin,että en ole saanut liikakiloja raskauksien aikana,vaan ennemminkin painoni on ollut synnytysten jälkeen vähemmän kuin ennen raskautta.Stressannut en ole koskaan painoni vuoksi ja ihan varautunut olen ollut siihen,että kiloja tulee...Se vaan on mennyt noin...
Kaikki on yksilöitä ja taipumukset erilaiset.
Ymmärrän sen toki,ettei kaiken tohinan ja arjen keskellä tule mieleen laittautua...
Pääpointtini kaikkeen on se,että jos minä hyväksyn äidit jotka eivät näe tarvetta laittautua ym.niin mikseivät sellaiset äidit voi hyväksyä minun kaltaisiani?
Siitä voiko ihminen tehdä liikakiloilleen mitään voidaan olla montaa mieltä,mutta on mulla ystäviä jotka ovat sinut kilojensa kanssa.Kun itsetunto on kohdillaan niin ei ne liikakilotkaan niin haittaa.Erilaisuus on rikkautta!
sinun kirjoituksesta haiskahti..? KATEUS.
Sitä ilman on huom. helpompi ja kivempi elää muuten! ;)
Kirjoituksesi pisti itseni todella miettimään. Itse vasta odotan esikoistani joten asia ei ihan vielä ole mun juttu, kirjoitan kuitenkin... :)
Tämä kyllä hieman poikkeaakin aiheesta.
Ennen raskautta todella olin aina meikit naamassa ja hiukset hyvin. En kulkenut kuin roskat viemään (jos sitäkään) ilman huoliteltua naamaa/hiuksia. Itse vielä satun olemaan kauneudenhoito-alalla.
No nyt kuitenkin olen melkein unohtanut miten meikataan! :D Viikossa ehkä kerran laitan vähän ripsiväriä ja hiuksetkin ovat miten sattuu.
Jotenkin vaan ei jaksa. Ja tuntuu ettei tämä jättiläismaha ja meikit edes sovi yhteen.
Kuitenkin kokoajan on ollut mielessä että "sitten syksymmällä kun on mahakin normaali niin voi meikata." Tosi omituista että todella ajattelen näin. Kai se vaan johtuu siitä kun ei tunne itseään tälläisen mahan kanssa millään tavalla seksikkääksi tms. että ei vaan tarvitse laittaa itseään.
kokee raskauden ym.omalla tavallaan...Itse tunsin olevani kaunis ison massuni kanssa ja nautin ylimääräisestä huomiosta.:)
Se miten voi raskauden aikana vaikuttaa tietenkin myös.Itse voin pahoin ekat 3kk aamusta iltaan.Tuskin jaksoin sängystä nousta ja teki mieli majoittua veskin lattialle...:)
En tietenkään jaksanut ajatella miltä näytin!
Ulkonäkö on ollut mulle kieltämättä aina tärkeä juttu,mutta se ei ole mukavaa jos laittautumisesta tulee pakkopullaa.Eihän se silloin enää ole kivaa ja minusta on kivaa näyttää huolitellulta nyt kun taas jaksan ja ehdin :)
että suurimmassa osassa näistä/meistä jotka eivät päivittäin niin laittaudu on kysymys myös muista tekijöistä.
Joku voi olla että on työn puolesta joutunut pynttäytymään vuosia ja kun saa jäädä kotiin niin ei enää halua tehdä sitä.
Ja juuri sitten aika,jollain ei tosiaankaan ole aikaa siihen,haluaa käyttää mahdolisen ylimääräisen aamuajan vaikkapa rauhalliseen kahvihetkeen ennnekuin sirkus alkaa.
Ja luulen,että nuo pahantahtoiset kommentit tulevat että jonkun mielestä olet kenties ampunut yli vaikkapa juuri siellä hiekkalaatikolla,en tarkoita että näin on,mutta jonkun mielestä ehkä.
Kyllä itsekin olen jossakin määrin negatiivisestikin ajatellut eräästä tuntemastani suurperheen äidistä jolla toistuvasti on uusimman muodin mukaiset kuteet ja kampaajalla käydään parin viikon välein yms näräni johtuu siitä että sitten lapset kulkevat liian pitkään kierrätetyissä vaatteissa,eri pari hanskoissa,liian isoissa/pienissä vaatteissa yms.
Ja sitten narina kun koskaan ei pääse mihinkään,kun minusta jo kampaajalle pääsy pari kertaa vuoteen oli aikoinaan luxusta.
Tämä on vähän sama juttu kun se että minun mielestä asikaspalvelussa ollessani minun täytyy hieman laittautua kun taas ystävättäreni hyppää suurinpiirtein suoraan sängystä kassalle.
Eli jokainen tekee sen minkä näkee tarpeelliseksi ja mihin sillä hetkellä kykenee,ja pahansuopaisuudelle emme mahda mitään missään asiassa,sekin on vain niletävä.:)Hyvää päivänjatkoa!
kuten jo kerroin niitä naisia ja äitejä jotka eivät jaksa tai viitsi ym...kiinnittää niin huomiota itseensä.Suurimman osan päivistä kuljen ihan meikittömänä hiukset ponnarilla ja ihan sopeudun joukkoon hiekkalaatikolle muiden kanssa.Koskaan en siltä taholta ole kuullut mitään huonoa kommenttia.Se nyt vaan on niin,että tämä on ikuinen vääntö,kuten tiesin aloittaessani tän keskustelun.Ihan on tuttuja kommentteja kaikilla...osasin odottaa...Sama kuin olisin aloittanut keskustelun kotiäitiyden tai työssäkäynnin puolista...
Etenkin, jos ennen synnytystä mainitsee, että aikoo jatkossakin huolehtia itsestään, saa kovaa kritiikkiä että sepä sitten nähdään!! Miksi sitä pitäisi asennoitua "rupsahtamiseen". Yhtä tärkeää mulla on se hiusten harjaaminen ja pukeutuminen jatkossakin.
Olen ihmetellyt samaa asiaa, jotkut jopa arvostelevat huonoiksi äideiksi niitä, jotka ulkonäöstään huolehtivat. En keksi muuta syytä kuin jonkun sorttisen kateellisuuden sitä kohtaan, että joku jaksaa sen 10min päivässä olla peilin edessä, mitä itselläni esim. meikkaaminen kestää. Ei se edes vie aikaa että huolehtii ihan perusulkonäöstä. Tosin en edes meikkaa joka päivä, välillä kyllä arkenakin omaksi ilokseni.
se menee mullakin.Tosin lasten kanssa kotona ollessani en meikkaa ym...En ole milloinkaan kokenut itsenäni huonoksi äidiksi sen takia,että itsestäni haluan pitää huolta.Olen huomannut,että kun itse voin hyvin kaikin puolin olen paljon energisempi ja hyvän tuulisempi mikä taas heijastuu perheeseen.
vasta esikoistani odottelen, mutta olen todellakin samaa mieltä siitä, että mitä pahaa voisi mahdollisesti olla pienestä kaunistautumisesta päivittäin? Raskauteni tai pyöreä masuni ei ole vaikuttanut meikkaamiseeni mitenkää, vaan ihan samalla tavoin tapanani on "kaunistautua" ennen "ihmisten ilmoille" menoa kuin ennenkin. En yritä meikkaamisella tehdä vaikutusta keheenkään, vaan tärkeintä on oman mielen kohottaminen, piristys! Eikä se todellakaan tarkoita mitään pikkumaisuutta! Sehän nyt on selvää, kun kokee näyttävänsä paremmalta, niin olo on muutenkin, sisäisestikin pirteämpi ja kauniimpi. Sellainen vaikutus sillä vaan on, ainakin itseeni :)
että täältä löytyy "samanhenkisiä" :)
pitäisi olla itsestäänselvää? Minusta naisella on velvollisuus huolehtia itsestään, olkoon äiti tai ei. Jos ei itsensä, niin puolisonsa takia/vuoksi.
en koe itse sitä velvollisuudeksi vaan ihan nautin siitä.Myös liikunnan harrastaminen on itsestään huolehtimista,ei pelkkä peilin edessä pyöriminen...Ymmärrän kyllä niitä äitejä jotka eivät näe asiaa samalta kantilta kuin itse näen.
En ole edes ajatellut asiaa sen koommin. Käytän ihan joka päivä meikkiä ja hiukset föönaan aamulla pesun jälkeen. Ne vaan kuuluvat päivän rutiineihin siinä missä hammaspesu tai aamupala. Rakastan kaikkea kaunista, ja olen hulluna vaatteisiin ja kenkiin. Ne on vähän kuin harrastus, jaan tämän yhden hyvän ystäväni kanssa. Käymme yhdessä shoppailemassa ja jutellaan muutenkin kauneushoidoista, meikeistä... vaikka toki kaikesta vakavammastakin jutellaan. Jos se jonkun mielestä on turhaa, niin hupinsa kaikilla. Kun haluan omaa aikaa vietän sen mielummin vaikka kasvohoidossa kuin baarissa...
se on hassua miten oma kauneudenhoito ym.luokitellaan itsekkyydeksi tai että sen eteen pitäisi kärsiä...Itselläni se tulee aivan luonnostaan ja on ihan tavallinen osa arkea.
Minulla on jatkunut tälläämishommat ihan samalla tavalla lasten tulon jälkeen kuin ennen lapsia!
Meikkaan aamuisin ja laitan tukkaa. Minulla on pitkä tukka joten se on usein nutturalla tai osa hiuksista kiinni pampulalla.
Perus pesut tietty kuuluu joka päivään. Ja kaupoille lähden puhtaissa ja siisteissä vaatteissa. Kotona voin olla paidassa mikä on rikki esim. helmasta tai kainalosta. Koti vaatteet ovat usein tosi kuluneita.
Rahapulan takia en ole käynyt kampaajalla piiiitkään aikaan. Vaatteitakaan en ole voinut ostaa aikoihin! Eli ne vaatteet eivät ole viimeisintä muotia ollenkaan.
Kasvohoitoon pääsen usein joululahjaksi (lahjakortti) ja jalkahoitoon äitienpäiväksi!
Itse kyllä kiinnitän omaan ulkonäkööni huomiota, kun lähden ihmisten ilmoille. En ole ylitällätty. Olemukseni on siisti.
Siskoni taas ei ole koskaan meikannut tai laittanut itseään millään tavalla! Toki hän on puhtaissa ja siisteissä vaatteissa liikenteessä, mutta ei muotivaatteissa.
Tiedän sellaisiakin äitejä jotka eivät panosta itseensä paljoa, koska eivät katso sen olevan millään tavalla tärkeää! Ja osa perustelee meikittömyyden sillä ettei ole koskaan meikannut, miksi aloittaa nyt? Ja joku on sanonut, että ulkonäkö ei ole pääasia vaan se mitä sisältä löytyy ja yhden äidin kommentti oli se, että hän ei hyväksy sitä miten paljon rahaa pyörii (hänen mielestään) jonnin joutavan ulkonäköbisneksen ympärillä! Eli ajatuksia tälläämättömyyden takana on monia.
Minä en ymmärrä sitä miksi ulkonäöstään huolehtiva äiti saa negatiivisia kommentteja/vihjailuja osakseen. Jos lapset eivät kärsi siitä esim. huonot vaatteet, vähän ruokaa jne. niin on mielestäni jokaisesta naisesta itsestä kiinni kuinka ulkonäköään hoitaa.
En päivittele muiden äitien ulkonäköä kaupoilla tai muualla ollessani.
tabu tämäkin juttu...Ajatellaan,että kun on äiti on kaikesta "itsekkäästä"luovuttava ja keskityttävä ainoastaan kodin ja lasten hoitoon...Vaikka huolehdin "itsekkäästi"itsestäni ei sen tarvitse olla lapsiltani pois ja kotiaskareetkin hoituu.Pidän myöskin siitä,että myös lapseni näyttävät hyviltä,on kunnon vaatteet ym.Koti on myös mulle tärkeä.Onnekas olen siinä,että rahalliset resurssit riittävät tähän kaikkeen...Tiedän silti mitä on kun mies opiskelee ja itse on kotiäitinä.Ei itsestään huolehtiminen ole silti rahasta kiinni!
Millaista kritiikkiä sitten olet saanut? Ihan suoraan joku tullut sanomaan vai?
Olimme työporukan kanssa syömässä ravintolassa naispuolinen työkaverini sanoi mulle päin kasvoja:"et ole yhtään äidin näköinen".
En tiedä oliko pahalla sanottu vai mitä,mutta mielestäni outo letkautus...
kysynyt, että mitä tarkoitti? Itse olisin tuon ajatellut olevan kohteliaisuudeksi tarkoitettu. Joskin hieman ontuva kohteliaisuus.. ,)
enpä tullut kysyneeksi...tilanne oli mielestäni outo ja paljon kuulijoita...ehkä menin hämilleni ja lukkoon...:/
Totta,olen jälkeenpäin ajatellut,että saattoi tosiaan olla myös kohteliaisuus...olen nimittäin kuullut myös kommenttia,että ei uskoisi,että olen joskus synnyttänyt ym...
Jokaiselle kommenteistanne!
Hyväksykäämme toisemme äiteinä.Varmasti jokaiselle on tärkeintä lasten ja perheen hyvinvointi!
Hyvää kesän jatkoa!
Kommentoida toki voi vieläkin,tämä on mielenkiintoista :)
mieleeni että miksi se itsestä huolehtiminen useimmiten käsitetään meikkaamiseksi ja muotikuteiksi.Olen aina pitänyt itseäni itsestään huolehtivaksi ihmiseksi, mutta se ilmenee enemmänkin sillä etten meikkaa (iho hengittää) ja pukeudun mukavasti kirppisvaatteisiin (helpompi liikkua).Hiuksia en juuri laita koska se kuluttaa niitä.Ikinä en ole käynnyt kampaajalla.Tämän kaiken kauheuden lisäksi pidän itseäni viehättävänä.Mutta Kysymyshän oikeasti on;OLENKO TYYTYVÄINEN ITSEENI.Sen kyllä huomaa vaikka olisi kuinka laitettu äiti tai kuka tahansa jos hän ei ole tyytyväinen itseensä, näky on ruma.
Itselle tuli tässä keskustelun tiimellyksessä mieleen samat asiat.Itsestään huolehtiminen on todellakin paljon muutakin kuin itsensä ehostaminen kemikaalein tai hepenin!
Harrastan myös paljon liikuntaa mikä on suuri osa omaa hyvinvointiani.Viihdyn hyvin myös ihan ilman meikkejä ym.ja kotioloissa nautin olostani lökövaatteissa!Kirpparilla käyn myös paljon,koska sieltä löytyy ns.yksilöllisiä kuteita...En todellakaan pyri olemaan mikään mannekiini aamusta iltaan päivittäin.
On viehättävää olla myös täysin luonnollinen.
Kun on tyytyväinen itseensä se todellakin näkyy myös ulospäin!
Kun pystyy hyväksymään itsensä sellaisena kuin on,on helpompi hyväksyä myös muut!
Annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan! :)
miksi kirpparivaatteissa on mukavampi liikkua..? :O
samoilee pitkin poikin metsiä 2euron housut potuttaa vähemmän kuin 200euron mennessään rikki:)
Niin, tuli vain mieleen, että oliko se kommentti välttämättä kritiikkiä työtoveriltasi?
Ihmisethän tulkitsee asioita eritavalla.
Joku voisi ajatella innoissaan, että näytän ehkä nuoremmalta/hienommalta tms. Tai joku sinun tavalla ottaa kommentin kritiikkinä. Enkö sitten näin kelpaa äidiksi.
Myös katseet tulkitaan eritavalla. Jos joku katselee pitkään joku voi miettiä, että olen niin hyvän näköinen ja minulla niin hyvät jutut, että ihaillen katsotaan. Joku toinen taas voi ajatella pukeutumisessa on jotain huonosti näytän lihavalta ja ihmiset vahingoniloisena katselee pitkään tms.
Itse en ole koskaan välittänyt meikkaamisesta, mutta en ainakaan omasta mielestäni katsele tai edes ajattele sen kummemmin muiden tekemisiä.
Mielestäni aito luonnollisuus ja vaatimattomuus on kaunista. Kaikilla vähän erilaiset mielipiteet.
myös vastaisin samalla tavalla,että tuo tapa ilmaista "kohteliaisuus"oli kuitenkin outo...Jälkeenpäin olen nähnyt asian puilta ja tosiaan on tullut mieleeni sekin,että aivan hyvin hän olisi voinut tarkoittaa hyvää...
Tulkintakysymys kun ei tullut kysyttyäkään...
Se mikä harmittaa kommenteissa on se että suomalaiset harvoin osaa antaa positiivista palautetta, ainakaan ulkonäöstä , ja vielä nainen naiselle. Kävipä mulle kyllä vuosi sitten niin että olin pihalla (olen lähes aina huoliteltu ja omasta mielestäni hyvin pukeutunut...) ja viereisen talon eräs rouva tuli ja sanoi:- Anteeksi että vaivaan näin, mutta halusin vaan tulla sanomaan että sinua on aina ilo katsella kun olet niin tyylikäs, toivottavasti jaksat tulevaisuudessakin pitää itsestäsi hyvää huolta. Voi kun tuommoisia naisia olisi Suomessa enemmän!
Olin ihan suu auki, enkä osannut sanoa mitään järkevää. Suomessa ulkonäöstä saa palautetta lähinnä humalaisilta huutelijoilta : / Itse myös rakastan kaikkea kaunista ja tämän rouvan rohkaisemana olen myös itse oppinut antamaan kehuja jos jotain tosi kivaa näen.
siitä oikeastaan hieman hölmistyin. Ehkäpä siksi, etten itse pahemmin ajattele "erilaisuuttani" mitä tulee tyyliin ja ulkoasuun yleensäkin. Olemme mitä olemme, mitäs sitten. Enemmän huomioin ja mietin meidän ihmisten sisäistä erilaisuutta. Mutta positiivisesti otin naapurin palautteen minäkin.
Pohjimmiltaan nainen taitaa olla naiselle susi, se on kyllä huomattu useammin kuin tarpeeksi. Sinänsä vähän harmittaa, kuinka joku ulkoisesti erityyppinen edes viitsii tuntea alemmuutta toisten erilaisuudesta. Yleensä tätä tulee sieltä suunnalta, missä itsetunto on hollissa sen oman ulkonäkönsä kanssa ja sääli sinänsä: se todellinen kauneus kun lähtee kantajansa sisimmästä.
kantaan! :)
Nainen on usein naiselle susi,mikä on surullista.Onneksi suurin osa "kritiikistä" on kuitenkin ollut hyvää ja positiivista ja olen saanut sitä osakseni myös naisilta.
harmittaa,että usein minun tyyliseni nainen luokitellaan pinnalliseksi,turhamaiseksi ja itsekkääksi...
Mielestäni olen mitä syvällisin,pohdiskelevin ja tunteellisin ihminen.Usein sen huomaa vasta tutustuttua kunnolla.
Tästä kertoo ehkä laaja ystäväpiirinikin,etten nyt aivan kamalakaan ihminen ole.:)
aiheuttavat helposti väärinkäsityksiä. Omakohtiaisia kokemuksia on, kun johonkin uuteen ihmiseen tutustuu, niin heti tutustuttua saattaakin kuulla, että ei ole ollenkaan sellainen kuin voisi ensisilmäykseltä kuvitella (ulkonäön perusteella: pinnallinen, itsekeskeinen ja varmasti ei ainakaan kovin älykäs, kun on "tuollainen hienohelma"-tyyliin :)
Yhtä huvittavia tilanteita on syntynyt kun joku äimistelee, että "ai sä ootki kova tekee ruumiillistaki työtä (et siis pelkääkään että kynnet katkeaaa)", "ai sä osaatki tehä ruokaa ja tykkäät siitä (et siis käytäkään kaikkea aikaasi peilin edessä tai laske kaloreita ollen ikuinen vartesi vanki)" . Aikoinaan kun tutustuin mieheeni, sanoi ihan samaa, ja totesi, että nyt on löytänyt täyden kympin naisen, kaunis (edustuskelpoinen) ja fiksu kun mikä eikä pelkää tarttua paska lapioonkaan tarpeen vaatiessa...
Ihanalle,että on naisia-äitejä,jotka jaksavat pitää itsestään huolta.Näen asian siten,että jos pitää itsestään huolta,ei välttämättä tarvitse laittaa kirtimella tukkaa,maalata naamaa..riittää kun on puhdas ja siistit sekä puhtaat vaatteet päällä.Se on jo kaunista,ja itsestään huolehtimista :) Toki itsekkin meikkailen joskus,mutta usein meikattuani tuntuu etten voi koskea kasvoillani lapseeni-kun meikki pian likaa lapsen.Ehkä hieman hölmöä! Kaikesta huolimatta on mukava sillon tällön laittautua ja tuntea itsensä asteeen kauniimmaksi :)
totta,että ei ole kivaa varjella kasvojaan lasten märkäpusuilta...niinpä suurimman osan aikaani olenkin aivan meikitön ja nautin pikku suukkujen pusutteluista!:)
...on luonnostaan meikitön ja pukeutuu mukavasti, ulkonäköään ajattelematta? Minä en tahdo meikata enkä "laittaa" itseäni, uskon että jokainen sen itse päättää eikä ympäristö tai yleinen mielipide. En jaksaisi aina kuunnella ehostautumisvinkkejä "itsestään huolta pitäviltä" naisilta, koska en niitä oikeasti tarvitse. Osaan kyllä tarvittaessa pukeutua ja laittautua esim. juhliin, mutta muuten tahdon näyttää tältä. Miksi se koetaan niin suureksi loukkaukseksi, jossen välitä esittää muuta kuin olen? Meikillä saa toki naamion itselleen ja vaatteilla voi näyttää 10 kg hoikemmalta, mutta entä sitten? Jos joku tarvitsee noita keinoja mennäkseen ulos, niin siitä vaan, mutta minä olen ilman. Mies tykkää minusta tälläisenään ja minä hänestä, ulkonäkö ei meidän arvoissamme ole...
Alkuperäiselle kirjoittajalle tahtoisin sanoa, että tee niinkuin parhaaksi koet. Kukaan muu ei saisi vaikuttaa omaan suhtautumiseesi, joten tee jatkossakin päätökset ulkonäöstäsi yksin. Moni saattaa kadehtia hehkeää äitiä ;), mutta osasyy voi myös olla sama kuin itselläni: ulkokuoreensa panostaminen ei ole enää ajankohtaista, kun löytää elämälleen jotakin suurempaa...
me kaikki olemme erilaisia!
Aion todellakin jatkossakin olla oma itseni ja päättää myös ulkonäköasioistani oman mieleni mukaan.
Ulkonäkö ei tosiaankaan ole maailman tärkein juttu!
Minä en pukeudu ja laittaudu joka päivä. Se ei edes onnistuisi minulta, olen todella laiskakin sellaisten asioiden suhteen, minulle ne eivät olla tärkeitä. Kampaan tietysti hiukset ja väännän tukan kiinni(yleensä nutturalle tai leteille), Hampaat harjaan ja dödöä kainaloon. Enempää en laittaudu. Juhliin ja isompiin reissuihin kylläkin.
Minusta on vain hienoa, että jotkut viitsivät laittautua joka päivä. Se on joillekkin ihmisille tärkeää. Jokainenhan taplaa tavallaan. Enkä minä ainakaan ole sellainen ihminen, joka kyylää kuka laittautuu ja kuka ei.
Taitaa vaan olla niin erilainen ympäristö minulla ja ketjun aloittajalla, etten oikein ole edes sopiva kommentoimaan. Halutti vain sanoa, että laittaudu rauhassa, eihän se ole keneltäkään pois!
Et pukeudu joka päivä? :D
Ihan hyväntahtoisesti naureskelen, alkoi niin naurattaa kun luin ettet pukeudu joka päivä :)
No, meillä maalla pukeudutaan, kun laitetaan hienot vaatteet päälle. Puetaan kun laitetaan ihan tavalliset navettavaatteet tai muut kotirömppeet.
Olipas taas hassua!;)
kiitosta vain...:)
Joo...aika huvittavaa,että myös minun ikkunastani näkyy peltoja,hevosia,lampaita,latoja,heinäpaaleja ym ym...Kaupunkiin n.15km matkaa...
En usko,että ympäristöllä on niin kovasti vaikutusta näihin asioihin,vai onko??Siitäpä uusi keskustelun aihe! :D
olla pitää...naurava ihminen on aina kaunis! :D
Joo ja ikääkin nauru vissiin lisää ja tekee kasvolihaksille hyvää ja tuntuu myös vatsalihaksissa! ;)
onhan niitä kaikennäköisiä kommentteja kuultu.. mutta laitan kyllä osan ihan puhtaasti kateuden piikkiin, en siis minkään ylivertaisen upean ulkonäön vuoksi, vaan ihan siksi, että jotkut ilmeisesti kokevat toisen laittautumisen jollain tapaa uhkana itselleen. tai jotain.. eräs puolituttu jopa suuttui miehelleen - ja minulle, kun mies kommentoi ihan ystävällisesti (ei siis "siinä" mielessä) uimarannalla, että ootpa hyvässä kunnossa näin pian vauvan saannin jälkeen.. itse tämä henkilö on tietystikin päästänyt itsensä vähän repsahtamaan. eikä siinä mitään vikaa ole, mutta ei kyllä sitten tarvitsisi pulttia ottaa jos joku muu ei halua itseään siihen tilaan päästää ja se huomataan. ja sama juttu on toistunut vaatteiden, meikin ym. suhteen. joku ihme tabu kai sekin, että ÄITI-ihminen haluaa myös näyttää hyvältä ja pitää huolta itsestäänkin..=)
Haluan heti alkuun sanoa, että olen vuosia harrastanut urheilua (sm-tasollakin) ja myös lasten jälkeen olen halunnut pitää kroppani "timmissä kunnossa". Lähinnä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin takia, en siksi, että näyttäisin superhyvälle.. Lapset tulevat toki arvojärjestyksessä ensin, mutta pienin järjestelyin pääsee äitikin liikkumaan useamman kerran viikossa ilman, että se on pois perheeltä.
No mutta.. Tuohon esimerkkiisi kyllä haluaisin kommentoida, että mielestäni mies ei ollut kovinkaan fiksu kehuessaan sinua vaimonsa kuullen! Luultavasti tämä nainen kuitenkin potee huonoa omaatuntoa asiasta tai esim. väsymyksen/vaativan vauvan takia (en tietystikään tiedä tilannettaan, mutta syitähän voi olla monia) ei ole kyennyt liikkumaan niin paljon kuin haluaisi/tarvisi. Pahimmassa tapauksessa juuri mies on esteenä, jos ei suostu tai "osaa" olla lapsen kanssa kun äiti kuntoilee!
Itselläni on monenlaisia ystäviä, enkä arvioi heitä ulkonäkönsä mukaan. Eikä takuulla miehenikään arvioisi, eikä luojan kiitos näiden "vähemmän treenatuimpien" naistenkaan miehet. Kannustaminen ja tukeminen liikkumiseen olisi paljon tehokkaampaa kuin vertailu "naapurin lyyliin". Ymmärrän varsin hyvin loukkaantunutta naista!
tabuhan se tosiaan tuntuu joillekkin olevan.
Pitäisiköhän mun pyytää anteeksi,etten ole saanut kerättyä tarpeeksi liikakiloja raskauden aikana ja että olen palautunut aina niin hyvin ja nopeasti...
Esikoiseni synnyttyä synnärillä äidit ääneensä ihmettelivät päiväsalissa(olin synnyttänyt edellisenä päivänä),että olenko tosiaan juuri synnyttänyt...
Harrastan jumppaa viikottain,muuta ihan liikkumisen ilosta.Siinä sivussa pysyy paikatkin kunnossa.Lihomista en ole koskaan pelännyt!
tosiaankaan kovin korrektia käytöstä...
Itselläni myös monen kokoisia ja näköisiä äippäystäviä ja kaikki ihania ihmisiä!
Juttumme ei myöskään keskity oikeastaan ollenkaan ulkonäköasioihin,vaan niin paljon syvällisempiin ja tärkeämpiin asioihin!
pienen ohikiitävän hetken tuntui että olisi pitänyt olla pahoillaan nopeasta palautumisesta.
Odotusaikana sain vierailta ihmisiltä fiksuja kommentteja, kun kyselivät, olenko muka tosiaan niin ja niin pitkällä ja noin pikkuinen maha, no ei sieltä kyllä kovin kummosen kokosta voi tulla.. (painoa tuli odostusaikana n. 15 kg mutta ei näkynyt "ylimääräisenä"eikä jäänyt päälle) Lapset ovat kuitenkin olleet ihan hyvänkokoisia, nelikiloisia nyyttejä.
odottaa,että keskustelua aiheesta tulisi,mutta että näin paljon!
Kiitos jokaiselle osallistuneelle!
HYVÄÄ JA PALJON SYVÄLLISEMPÄÄ LOPPUKESÄÄ KAIKILLE!!!;) :)