Itse olen korpraali saapumiserästä 2/01.
Minun aikanani en nähnyt tai kuullut mitään simputukseen viittaavaa. minua vanhempi saapumiserä oli vielä kokenut simputusta. Simputuksella tarkoitan pakkasella tehtäviä ulos järjestymis harjoituksia varustuksena pelkät kalsarit tai esim sitä että pakotetaan seisomaan luonnottomassa ja tuskallisessa asennossa hyvin pitkiä aikoja komppanian käytävällä.
Oma komppaniani oli mieluisa siitä että kaikki asiat koulutuksesta siisteysvaatimuksiin oli äärimmäisen kurinalaista mutta myös asiallista. Kantahenkilökunta ja aliupseerit vaativat paljon mutta olivat myös inhimillisiä. He kuuntelivat, neuvoivat ja auttoivat kärsivällisesti kun jotain ongelmia tai kysyttävää. (poikkeuksia lukuunottamatta tietysti)
Tämä on sellainen tasapaino jonka soisin esiintyvän kaikkialla.
Liian monesti kuulee paikoista joissa ei ole kuria siisteyden tai käytöksen suhteen. Myös toista ääripäätä on tullut vastaan. Siellä on vielä pakko ajaa pää kaljuksi ja noudatetaan monia liiallisuuksia ja asiattomuuksia harjoituksissa ja kurinpidossa.
yksi asia jota kuitenkin kaipaisin armeijaan enemmän on kunniantunto. Mielestäni vähintä olisi että jokainen saisi pitää oman barettinsa ilmaiseksi muistutuksena ja kunniamerkkinä antamastaan sotilasvalasta. Vala on kuitenkin sen verran vakava asia että siitä sietäisi jokaisen sen antaneen saada edes tietty vähimmäismäärä kunnioitusta. Ainakin pitäsi olla oikeus pitää taitoja yllä. kun puhutaan suomen uskottavasta puolustuksesta, rupeaa helposti ajattelemaan omaa koulutustaan. Minunkin pitäsisi saada tasaisin väliajoin kertausta kolutukseeni että voisin pitää tätä uskottavaa tasoa yllä. Panssarivaunun ja aseiden huolto tiedot ja käyttötuntuma häipyy muistista hiljalleen, puhumattakaan kaikista komennoista ja yhteistoiminnan vaatimista pelisäännöistä.
Kun kallis kalusto kerran pidetään huippukunnossa niin pitäisi sotilaidenkin taitoja edes vähimmäistasolla huoltaa.
itselläni ei ole ollut vielä yksiäkään kertausharjoituksia vaikka halukkuus ilmoituksiakin on jo lähetelty.
Minun aikanani en nähnyt tai kuullut mitään simputukseen viittaavaa. minua vanhempi saapumiserä oli vielä kokenut simputusta. Simputuksella tarkoitan pakkasella tehtäviä ulos järjestymis harjoituksia varustuksena pelkät kalsarit tai esim sitä että pakotetaan seisomaan luonnottomassa ja tuskallisessa asennossa hyvin pitkiä aikoja komppanian käytävällä.
Oma komppaniani oli mieluisa siitä että kaikki asiat koulutuksesta siisteysvaatimuksiin oli äärimmäisen kurinalaista mutta myös asiallista. Kantahenkilökunta ja aliupseerit vaativat paljon mutta olivat myös inhimillisiä. He kuuntelivat, neuvoivat ja auttoivat kärsivällisesti kun jotain ongelmia tai kysyttävää. (poikkeuksia lukuunottamatta tietysti)
Tämä on sellainen tasapaino jonka soisin esiintyvän kaikkialla.
Liian monesti kuulee paikoista joissa ei ole kuria siisteyden tai käytöksen suhteen. Myös toista ääripäätä on tullut vastaan. Siellä on vielä pakko ajaa pää kaljuksi ja noudatetaan monia liiallisuuksia ja asiattomuuksia harjoituksissa ja kurinpidossa.
yksi asia jota kuitenkin kaipaisin armeijaan enemmän on kunniantunto. Mielestäni vähintä olisi että jokainen saisi pitää oman barettinsa ilmaiseksi muistutuksena ja kunniamerkkinä antamastaan sotilasvalasta. Vala on kuitenkin sen verran vakava asia että siitä sietäisi jokaisen sen antaneen saada edes tietty vähimmäismäärä kunnioitusta. Ainakin pitäsi olla oikeus pitää taitoja yllä. kun puhutaan suomen uskottavasta puolustuksesta, rupeaa helposti ajattelemaan omaa koulutustaan. Minunkin pitäsisi saada tasaisin väliajoin kertausta kolutukseeni että voisin pitää tätä uskottavaa tasoa yllä. Panssarivaunun ja aseiden huolto tiedot ja käyttötuntuma häipyy muistista hiljalleen, puhumattakaan kaikista komennoista ja yhteistoiminnan vaatimista pelisäännöistä.
Kun kallis kalusto kerran pidetään huippukunnossa niin pitäisi sotilaidenkin taitoja edes vähimmäistasolla huoltaa.
itselläni ei ole ollut vielä yksiäkään kertausharjoituksia vaikka halukkuus ilmoituksiakin on jo lähetelty.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...koulutus- ja kasvatusmenetelmistään. Itse suoritin asepalvelukseni v 1957...58.
Silloin oli jo simputtaminen kielletty. Esim. komento "MAAHAN!" oli kielletty ruokailuun matkalla. Ryhmyrit kiersivät kiellon komentamalla "AMPUMA-ASENTO MAATEN!".
En itse kokenut sitä kovin nöyryttävänä, kädet vähän sotkeentuivat, kun oltiin ruokailuun menossa.
Silloisissa sisäpalveluohjesäännöissä ensimmäinen lause oli "Kunnia on sotilaan kallein aarre". Ennen sotilasvalaa odotin ja toivoin, että joku ryhmyri olisi loukannut sotilaskunniaani ja olisin saanut vähän kurmottaa häntä. Näin ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan.
Olet aivan oikeassa, että armeijassa saatuja oppeja tulisi kerrata. Hyvää kesää.
Hepa