Tiedän että lestadiolaisuudessa ajatellaan niin, että se on ainut oikea uskonto ja vain vl:t pääsee taivaaseen ym.. Mutta..
Olen koko pienen ikäni ollut tekemisissä heidän kanssaan, se on vaikuttanut kovin paljon elämääni ja tapoihini. Uskon Jumalaan ja elän siveellistä elämää. Miksi olen silti vääräuskoinen? Itse en mielestäni kaukana lestadiolaisesta ole. En vaan jotenkin pysty ymmärtämään ihmisten jaottelua niinkin isossa asiassa kuin uskossa.
Olen koko pienen ikäni ollut tekemisissä heidän kanssaan, se on vaikuttanut kovin paljon elämääni ja tapoihini. Uskon Jumalaan ja elän siveellistä elämää. Miksi olen silti vääräuskoinen? Itse en mielestäni kaukana lestadiolaisesta ole. En vaan jotenkin pysty ymmärtämään ihmisten jaottelua niinkin isossa asiassa kuin uskossa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Lähellä vanhoillislestadiolaisuutta olo ei auta. Eikä sisällä vanhoillislestadiolaisuudessa olo auta, jos ei synnit ole anteeksi. On hyvä elää siveellisesti ja elää hyvää kristityn elämää, mutta tärkein on se, onko uskonut henkilökohtaisesti omat syntinsä anteeksi.
Jos uskot näin, sinä olet uskovainen ihminen. Sisimmässään sen tuntee, onko rauha Jumalan kanssa vai ei.
omana henkilökohtaisena pelastajana ja vapahtajana tuottaa myös syntien anteeksiannon. Ketään vanhoillislestadiolaista ei tarvita väliin häsläämään.
Ja vain YKSIN Jesus on TIE, TOTUUS ja ELÄMÄ.Amen.
pastori
..että minulla on isä jossain päin maailmaa, mutta jos kukaan häntä ei minulle esittele, en tunne häntä, enkä tiedä kuka hän on...
mutta Raamattu ja Pyhä Henki esittelevät Jumalan ja Kristuksen ihmiselle. Toki myös uskovaiset toteuttavat Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä.
Ihmisen tullessa uskoon ei tarvita pakollisena vanhoillislestadiolaista häsläämässä välissä. Raamattu ei tunne pakollista kahden välimiehen (Jeesus vl) oppia, jota vl-herätysliike opettaa.
1.Tim. 2:
"5. Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
6. joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa"
Jeesus on yksin välimies, mutta se tapa millä Pyhä Henki toimii vaatii sinultakin vielä Raamatun uudelleen tarkastelua.
Eli ihminen Kristus Jeesus, se on Pyhä henki joka vaikuttaa täällä maan päällä ja tarkoittaa myös sitä sovintosaarnaa, joka on ainut pelastuksemme.
"sovintosaarnaa, joka on ainut pelastuksemme."
mitään tarvetta eksyä vl-valheoppien verkkoon.
Anteeksi, jos en osannut oikein sanojani laittaa. Niin mikä siis on valhetta? Et kai tosissasi väitä, että on valhetta Kristuksen sovitustyö? Se on ainut pelastuksemme ja sitä tietoa viemme eteenpäin. Mikä siis meni vikaan?
"sovintosaarnaa, joka on ainut pelastuksemme."
yllä olevalla, että vain saarnan kautta tai muuten toisen henkilön läsnä ollessa ihminen voi kokea pelastuksen.
Se oppi on vl-valheoppi.
Onko siitä toisesta jokin esimerkki Raamatussa?
Joh. 3:16
"16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
Raamatussa on pilvin pimein kohtia, joissa sanotaan, että USKO JEESUKSEEN PELASTAA. Yhdessäkään näissä kohdassa ei sanota, että uskomisen pitää tapahtua toisen henkilön kautta. Raamattu ei tunne kahden pakollisen välimiehen (Jeesus vl) oppia, jota vl-herätysliike opettaa.
Yllä olevassa ns. pienoisevankeliumissa ei sanota: "...joka häneen toisen henkilön läsnäollessa uskoo..."
Tällainen oppi on vl-valheoppia.
Tarkoiti kohtia joissa joku kääntyy
Tulee uskoo / tekee parannuksen
Usko ei ole sama kuin tunteet. Uskovallakin voi olla joskus epäilyn hetkiä.
"Usko on luja luottamus ja ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy."
Jos olet antanut elämäsi Jeesukselle ja Hän on elämäsi Herra ja uskot raamatun todeksi, niin olet uskossa.
Aatami ja Jeesus ovat jokaisessa ihmisessä, sillä he ovat ihmisen arkkityyppejä.
"..on kuitenkin oleellinen ero Jeesuksen ja Kristuksen välillä, sillä jos emme sitä tunne, emme tunne kristinuskon olemusta. Oleellinen ero on näet henkinen tosiseikka, joka selviää kristitylle vasta kokemuksen kautta. Siitä voidaan kyllä puhua, mutta sanat jäävät sanoiksi, kunnes saavat henkeä ja elämää kunkin yksilön omassa kokemuksessa.
Jeesus sai nimen Kristus vasta kasteensa jälkeen. Minkätähden? Mitä merkillistä tapahtui kasteessa?
Sen evankeliumi meille tarkasti selittää, kuvatessaan Jeesuksen oman kokemuksen kasteen ohella ja kertoessaan, kuinka Johannes Kastaja selvänäköisesti oli todistajana siitä osallinen. Korkein henkimaailma avautui Jeesuksen sisäiselle näkemykselle ja (Isän Jumalan) ääni taivaista kuului: "sinä olet minun rakas poikani, jonka tänään olen synnyttänyt."
Kasteessa siis syntyi jotakin. Jeesusko? Ei suinkaan, koska Jeesus jo kolmekymmentä vuotta aikaisemmin oli syntynyt. Vaan mikä se syntyi? Niinkuin evankeliumi kertoo: Jumalan poika.
Jumalan poika siis syntyi, mutta missä ja millä tavalla? Henkisellä tavalla, fyysisille silmille näkymättömästi Jeesuksen omassa sielussa.
Tämä on kristinuskon kulmakivi: Jumalan poika, joka syntyi Jeesuksen, ihmisen, sielussa. Siitä se sai alkunsa, voimansa ja sisällyksensä. Vähän kristinuskoa vielä tunnetaan. Luullaan, että Jeesus Natsarealainen on historiassa ainoa, jota Jumala on pojakseen nimittänyt; otaksutaan kristinuskon olevan siinä, että Jeesusta palvotaan Jumalan poikana ja Jumalana, maailman ja ihmiskunnan vapahtajana. Ja kuitenkin asia on päinvastoin.
Kristinusko on uskoa ja luottamusta siihen, että Jeesus oli "esikoinen", edelläkävijä, että hän ikäänkuin näytti tien ja itse oli tie, toisin sanoen, että se, mitä Jeesus sai kokea, voi ja täytyy jokaisen todellisen kristityn kokea. Ei ole vielä "kristitty" eikä varsinaisesti Jeesuksen seuraaja se, jota ei Isä Jumala ole pojakseen kutsunut. Vasta se totuuden etsijä, joka on kasteen sisäisen kokemuksen läpikäynyt, vasta hän on sanan varsinaisessa merkityksessä kristitty"
Lainaus sieltä just: wwww.teosofia.net