Kun kannabiksesta on esitetty tieteellisiä kovin ikävältä kuulostavia tekstejä niin katsotaampa miltä samanlainen alkoholista kuulostaa... tosin, kosketetaan vain aivokemiaa. Ei muita sisäelimiä koskevaa toksisuutta.
Olkaatten hyvä:
4. NEUROPSYKOLOGIA
Aivot ja alkoholi
Aivot ovat suurimmaksi osaksi vettä, hyvin pehmeät ja pinnaltaan poimittuneet. Aivot painavat noin 1,2-1,5 kg ja niiden kolme pääosaa ovat aivorunko, pikkuaivot ja isotaivot. Aivorungossa sijaitsevat tärkeitä elintoimintoja säätelevät keskukset kuten hengitys-, lämpö- ja verenpainekeskukset sekä tajunnan tason säätely. Isoissa aivoissa tapahtuu korkeimpien aivotoimintojen, kuten ajattelun ja muistin säätely. Pikkuaivot puolestaan hienosäätävät kaikkia liikkeitä hermostollisen “ tietokoneen “ tavoin. Aivot sijaitsevat hyvin suojattuna kallon sisällä aivokalvojen ympäröimänä ikäänkuin kelluen aivo- selkäydinnesteessä. Aivojen n. 100 miljardia aivosolua muodostavat keskenään monimutkaisia, tietoa varastoivia hermoverkkoja. Ne käyttävät viestinnässää erilaisia välittäjäaineita, joita ovat mm. hermovälittäjäaineet ( glutamaatti, dopamiini, asetyylikoliini, noradrenaliini, adrenaliini ) ja hormonit. Sikiökauden aikana aivoissa tapahtuu hermosolujen valtavaa ylituotantoa. Osa näistä hermosoluista (joillakin alueilla jopa 82% ) tuhoutuu myöhemmän kehityksen kuluessa. Tämä aivojen “rappeutuminen” palvelee luomalla edellytyksiä jäljellä olevien aivosolujen uusien yhteyksien muodostumiselle ja aivojen muovautuvuudelle. Aivosolut eivät uusiudu.
(Aivot ja alkoholi, 1991, Aivot ja psyyke 1997)
Kun verenalkoholipitoisuus nousee joutuvat aivosolut myös samassa suhteessa alkoholipitoiseen ympäristöön. Tämän vaikutuksesta aivosolujen solukalvot muuttuvat , mikä johtaa solun toiminnan häiriytymiseen. Ensimmäisenä häiriytyvät aivojen korkeimpia, käyttäytymistä kontrolloivia keskuksia, jotka säätelevät myös sosiaalista estymistä ja varovaisuutta (aivojen kuosikerros eli korteksi, etenkin otsalohkot joiden ajatellaan mahdollistavan juuri ihmiselle ominaisen sosiaalisen tavoitteellisuuden).
Sitten lamaantuvat pikkuaivojen toiminnat, joista seuraa liikkeen koordinoimis- ja tasapainohäiriöt. Alkoholimyrkytyksellä tarkoitetaan sitä kun veren alkoholipitoisuuden noustessa tarpeeksi korkealle myös syvemmät aivojen keskukset ja vähitellen hengitystä ja verenpainetta säätelevät keskukset ydinjatkoksessa vaarantuvat. Painokiloihin suhteutettuna alkoholia palaa maksassa keskimäärin yksi gramma alkoholia kymmentä painokiloa kohti. Verenalkoholin kuolemaan johtava pitoisuus on yleensä 3-5 promillea, alkoholiin tottuneilla vieläkin korkeampi. ( Aivot ja alkoholi, 1991, Päihdeongelmainen potilas, 1997 )
Aivoilla on omat keinonsa suojautua alkoholin haittavaikutuksista ja se ilmenee aivosolujan sietokyvyn eli toleranssin kasvuna. Saman vaikutuksen aikaansaamiseen tarvitaan enemmän alkoholia. Hyvä viinapää on siis merkki alkoholin sietokyvyn kasvamisesta ja viittaa edeltävään alkoholin suurkulutukseen. Toleranssi kuitenkin häviää parin viikon raittiuden jälkeen. ( Tätä ei saa sekoittaa siihen, että 40 kiloa painava lapsi saa 80 kiloiseen aikuiseen verrattuna kaksinkertaisen verenalkoholipitoisuuden samasta määrästä. Ja iän mukana ruumiin vesipitoisuus alenee joten vakioannos nostaa veren alkoholipitoisuuden iäkkäämillä korkeammaksi. Alkoholin vaikutukseen elimistössä vaikuttavat siis ikä, ruumiin koko, sukupuoli, tilannetekijät kuin nautitun alkoholin määrä, laatu ja aika.) Kun juominen lakkaa joutuu aivosolu mukautumaan jälleen, nyt kuitenkin alkoholittomaan ympäristöön. Normaalia krapulaa ei lasketa vieroitusoireeksi, koska siihen ei aina liity alkoholiriippuvuutta. Vieroitusoireet ilmenevät 24-36 tuntia lopetuksesta ja niitä ovat pahoinvointi, oksentelu, vapina, sekavuus, agitaatio, aistihäiriöt, autonomisen hermoston oireet (kuume, takykardia, RR-nousu ja ripuli ) ( Aivot ja alkoholi, 1991 )
Pitkäaikaisella alkoholin käytöllä voi olla vakavia seurauksia aivojen toiminnan kannalta. Alkoholi aiheuttaa muutoksia hermosolujen reseptorien toiminnassa, välittäjäaineissa, niiden kuljettajissa, solukalvojen rakenteessa, hormonitoiminnassa ja entsyymeissä. Alkoholisteilla voi joillakin aivoalueilla olla vähemmän hermosoluja kuin terveillä ihmisillä. Aivojen paino on pienentynyt ja aivokammioiden tilavuus suurentunut (aivojen paino 50-100g vähemmän). Lisäksi suurkuluttajilla on kolminkertainen riski saada epileptinen kohtaus tai kohtaussarja, joka tulee sitä helpommin mitä syvempi humalatila on ollut ja mitä pitempään se on jatkunut. Alttius saada epilepsiakohtauksia on juuri silloin kun alkoholi on poistunut elimistöstä. Epileptikko voi nauttia 8-15g alkoholia huoletta 1-2 vuorokautta. Usein alkoholi aiheuttamiin epileptisiin kohtauksiin liittyy tuore aivovamma tai kallon sisäinen verenvuoto. Alkoholismin seurauksena pikkuaivojen yläetuosa (vermis) tuhoutuu täydellisesti, minkä seurauksena tasapaino ja kävely vaikeutuvat. (Päihdeongelmainen potilas, 1997 )
Muistihäiriöt, alkoholidementia ja pikkuaivorappeuma ovat yleisiä alkoholin aiheuttamia aivo-oireyhtymiä. Alkoholidementia kehittyy hitaasti ja huomaamatta. Otsalohkon verenkierto ja glukoosin käyttö vähenee alkoholin vaikutuksesta. Tämän seurauksena voi esiintyä yleisiä ongelmanratkaisunhäiriöitä, muistin häiriöitä, liikkeiden suorittamisen hidastumista ja tilasuhteiden käsittelyvaikeuksia. Dementialla tarkoitetaan kaikkien älyllisten toimintojen laaja-alaista , fysiologista nopeampaa taantumista.Pikkuaivorappeuma alkaa lievänä alaraajojen toiminta ja koordinaatiohäiriönä ja johtaa usein invalidisoitumiseen kävelyvaikeuksien takia. Siihen saattaa liittyä silmäväre ja puhevaikeuksia. Myös aivokuoren valkoisen aineen vaurioituminen alkoholin seurauksena voi olla yhteydessä liikehäiriöihin.(Aivot ja alkoholi, 1991 ) Wernicke-Korsakoffin oireyhtymä on tunnetuin kroonisista hermoston alkoholisairauksista. Tällöin aivokuoren harmaa alue tuhoutuu laajoilta alueilta.Tässä sairaudessa sekavuustilaan liittyy silmien liikehäiriö ja ataksia. Sairaus johtuu tiamiinin puutteesta ja nopeasti aloitettu hoito voikin korjata oireet. Jopa 20% prosenttia sairastuneista kuolee ja sairaus on merkittävä dementian syy alkoholisteilla. Lisäksi alkoholi häiritsee ääreishermojen toimintaa esim. aiheuttamalla hermojen puristusvammoja. Usein alkoholinsuurkuluttajilla oireettomana ilmenevä alkoholipolyneuropatia altistaa hermopinteistä johtuville oireille. Tauti voi johtua alkoholin suorasta myrkkyvaikutuksesta tai vitamiinien puutteesta. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa joskus myös toksisen myopatian, joka johtaa proksimaalisten lihasten heikkouteen ja voi peittyä neuropatian alle.(Päihdeongelmainen potilas, 1997 ) Alkoholisteilla esiintyy lukuisia muitakin sairauksia ja häiriöitä. Aivojen sairauksista mainittakoon vielä sen verran, että alkoholi lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä ja voi olla yhteydessä mm. näköhäiriöihinkin.
Nykyään tiedämme suhteellisen paljon aivojen toiminnasta ja erilaisten psykoaktiivisten aineiden vaikutuksista niiden biokemiaan ja tätä kautta käyttäytymiseemme. Miksi sitten kulutamme alkoholia täysin järjenvastaisesti, vaikka tiedämme sen vaikuttavan turmiollisesti käytökseemme, arviointikykyymme ja aivojemme toimintaan ? Jotkut meistä saattavat paeta “pahaa” maailmaa ja hukuttaa surunsa pulloon. Alkoholin ajatellaan tuovan hetken ( tai useamman ) lohtua ihmisen yksinäisyyteen. Nuoret tosin juovat kavereiden kanssa. Mukana voi olla kokeilunhalua ja hauskanpidon hakemista. Heikon itsetunnon omaava nuori ei varmaan edes uskalla kieltäytyä ryypystä, sillä kavereiden painostus on suuri. “Kännäämisen” ajatellaan olevan eräänlainen näytön paikka ja kukaanhan ei halua olla “nörtti” tai porukan ulkopuolella. Kaikkinensa alkoholi on keskushermoston lamauttaja, vaikka pieninä määrinä se tuntuu piristävän. Ujo poika voi turvautua paukkuun ennen kuin pyytää nättiä tyttöä tanssimaan, jotta voisi käyttäytyä mahdollisimman rennosti. Pienet määrät alkoholia saattaakin vaikuttaa vapauttavasti ja rentouttavasti jolloin muututaan sosiaalisemmaksi ja seurustelunhaluisemmaksi. Lasillinen kuohuviiniä juhlissa saattaa kohottaa tunnelmaa entisestäänkin, mutta liika alkoholi saa ihmisen käyttäytymään typerästi. Vanha sananlasku pitää paikkansa : viina on todellakin viisasten juoma!
Lähteet:
Päihdeongelmainen potilas, Onni Niemelä 1997 , Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän julkaisuja
Aivot ja psyyke , Risto Vuorinen Eliisa Tuunala, 1997 , Otava
Aivot ja alkoholi, 1991
Terveet aivot projektin julkaisu
Olkaatten hyvä:
4. NEUROPSYKOLOGIA
Aivot ja alkoholi
Aivot ovat suurimmaksi osaksi vettä, hyvin pehmeät ja pinnaltaan poimittuneet. Aivot painavat noin 1,2-1,5 kg ja niiden kolme pääosaa ovat aivorunko, pikkuaivot ja isotaivot. Aivorungossa sijaitsevat tärkeitä elintoimintoja säätelevät keskukset kuten hengitys-, lämpö- ja verenpainekeskukset sekä tajunnan tason säätely. Isoissa aivoissa tapahtuu korkeimpien aivotoimintojen, kuten ajattelun ja muistin säätely. Pikkuaivot puolestaan hienosäätävät kaikkia liikkeitä hermostollisen “ tietokoneen “ tavoin. Aivot sijaitsevat hyvin suojattuna kallon sisällä aivokalvojen ympäröimänä ikäänkuin kelluen aivo- selkäydinnesteessä. Aivojen n. 100 miljardia aivosolua muodostavat keskenään monimutkaisia, tietoa varastoivia hermoverkkoja. Ne käyttävät viestinnässää erilaisia välittäjäaineita, joita ovat mm. hermovälittäjäaineet ( glutamaatti, dopamiini, asetyylikoliini, noradrenaliini, adrenaliini ) ja hormonit. Sikiökauden aikana aivoissa tapahtuu hermosolujen valtavaa ylituotantoa. Osa näistä hermosoluista (joillakin alueilla jopa 82% ) tuhoutuu myöhemmän kehityksen kuluessa. Tämä aivojen “rappeutuminen” palvelee luomalla edellytyksiä jäljellä olevien aivosolujen uusien yhteyksien muodostumiselle ja aivojen muovautuvuudelle. Aivosolut eivät uusiudu.
(Aivot ja alkoholi, 1991, Aivot ja psyyke 1997)
Kun verenalkoholipitoisuus nousee joutuvat aivosolut myös samassa suhteessa alkoholipitoiseen ympäristöön. Tämän vaikutuksesta aivosolujen solukalvot muuttuvat , mikä johtaa solun toiminnan häiriytymiseen. Ensimmäisenä häiriytyvät aivojen korkeimpia, käyttäytymistä kontrolloivia keskuksia, jotka säätelevät myös sosiaalista estymistä ja varovaisuutta (aivojen kuosikerros eli korteksi, etenkin otsalohkot joiden ajatellaan mahdollistavan juuri ihmiselle ominaisen sosiaalisen tavoitteellisuuden).
Sitten lamaantuvat pikkuaivojen toiminnat, joista seuraa liikkeen koordinoimis- ja tasapainohäiriöt. Alkoholimyrkytyksellä tarkoitetaan sitä kun veren alkoholipitoisuuden noustessa tarpeeksi korkealle myös syvemmät aivojen keskukset ja vähitellen hengitystä ja verenpainetta säätelevät keskukset ydinjatkoksessa vaarantuvat. Painokiloihin suhteutettuna alkoholia palaa maksassa keskimäärin yksi gramma alkoholia kymmentä painokiloa kohti. Verenalkoholin kuolemaan johtava pitoisuus on yleensä 3-5 promillea, alkoholiin tottuneilla vieläkin korkeampi. ( Aivot ja alkoholi, 1991, Päihdeongelmainen potilas, 1997 )
Aivoilla on omat keinonsa suojautua alkoholin haittavaikutuksista ja se ilmenee aivosolujan sietokyvyn eli toleranssin kasvuna. Saman vaikutuksen aikaansaamiseen tarvitaan enemmän alkoholia. Hyvä viinapää on siis merkki alkoholin sietokyvyn kasvamisesta ja viittaa edeltävään alkoholin suurkulutukseen. Toleranssi kuitenkin häviää parin viikon raittiuden jälkeen. ( Tätä ei saa sekoittaa siihen, että 40 kiloa painava lapsi saa 80 kiloiseen aikuiseen verrattuna kaksinkertaisen verenalkoholipitoisuuden samasta määrästä. Ja iän mukana ruumiin vesipitoisuus alenee joten vakioannos nostaa veren alkoholipitoisuuden iäkkäämillä korkeammaksi. Alkoholin vaikutukseen elimistössä vaikuttavat siis ikä, ruumiin koko, sukupuoli, tilannetekijät kuin nautitun alkoholin määrä, laatu ja aika.) Kun juominen lakkaa joutuu aivosolu mukautumaan jälleen, nyt kuitenkin alkoholittomaan ympäristöön. Normaalia krapulaa ei lasketa vieroitusoireeksi, koska siihen ei aina liity alkoholiriippuvuutta. Vieroitusoireet ilmenevät 24-36 tuntia lopetuksesta ja niitä ovat pahoinvointi, oksentelu, vapina, sekavuus, agitaatio, aistihäiriöt, autonomisen hermoston oireet (kuume, takykardia, RR-nousu ja ripuli ) ( Aivot ja alkoholi, 1991 )
Pitkäaikaisella alkoholin käytöllä voi olla vakavia seurauksia aivojen toiminnan kannalta. Alkoholi aiheuttaa muutoksia hermosolujen reseptorien toiminnassa, välittäjäaineissa, niiden kuljettajissa, solukalvojen rakenteessa, hormonitoiminnassa ja entsyymeissä. Alkoholisteilla voi joillakin aivoalueilla olla vähemmän hermosoluja kuin terveillä ihmisillä. Aivojen paino on pienentynyt ja aivokammioiden tilavuus suurentunut (aivojen paino 50-100g vähemmän). Lisäksi suurkuluttajilla on kolminkertainen riski saada epileptinen kohtaus tai kohtaussarja, joka tulee sitä helpommin mitä syvempi humalatila on ollut ja mitä pitempään se on jatkunut. Alttius saada epilepsiakohtauksia on juuri silloin kun alkoholi on poistunut elimistöstä. Epileptikko voi nauttia 8-15g alkoholia huoletta 1-2 vuorokautta. Usein alkoholi aiheuttamiin epileptisiin kohtauksiin liittyy tuore aivovamma tai kallon sisäinen verenvuoto. Alkoholismin seurauksena pikkuaivojen yläetuosa (vermis) tuhoutuu täydellisesti, minkä seurauksena tasapaino ja kävely vaikeutuvat. (Päihdeongelmainen potilas, 1997 )
Muistihäiriöt, alkoholidementia ja pikkuaivorappeuma ovat yleisiä alkoholin aiheuttamia aivo-oireyhtymiä. Alkoholidementia kehittyy hitaasti ja huomaamatta. Otsalohkon verenkierto ja glukoosin käyttö vähenee alkoholin vaikutuksesta. Tämän seurauksena voi esiintyä yleisiä ongelmanratkaisunhäiriöitä, muistin häiriöitä, liikkeiden suorittamisen hidastumista ja tilasuhteiden käsittelyvaikeuksia. Dementialla tarkoitetaan kaikkien älyllisten toimintojen laaja-alaista , fysiologista nopeampaa taantumista.Pikkuaivorappeuma alkaa lievänä alaraajojen toiminta ja koordinaatiohäiriönä ja johtaa usein invalidisoitumiseen kävelyvaikeuksien takia. Siihen saattaa liittyä silmäväre ja puhevaikeuksia. Myös aivokuoren valkoisen aineen vaurioituminen alkoholin seurauksena voi olla yhteydessä liikehäiriöihin.(Aivot ja alkoholi, 1991 ) Wernicke-Korsakoffin oireyhtymä on tunnetuin kroonisista hermoston alkoholisairauksista. Tällöin aivokuoren harmaa alue tuhoutuu laajoilta alueilta.Tässä sairaudessa sekavuustilaan liittyy silmien liikehäiriö ja ataksia. Sairaus johtuu tiamiinin puutteesta ja nopeasti aloitettu hoito voikin korjata oireet. Jopa 20% prosenttia sairastuneista kuolee ja sairaus on merkittävä dementian syy alkoholisteilla. Lisäksi alkoholi häiritsee ääreishermojen toimintaa esim. aiheuttamalla hermojen puristusvammoja. Usein alkoholinsuurkuluttajilla oireettomana ilmenevä alkoholipolyneuropatia altistaa hermopinteistä johtuville oireille. Tauti voi johtua alkoholin suorasta myrkkyvaikutuksesta tai vitamiinien puutteesta. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa joskus myös toksisen myopatian, joka johtaa proksimaalisten lihasten heikkouteen ja voi peittyä neuropatian alle.(Päihdeongelmainen potilas, 1997 ) Alkoholisteilla esiintyy lukuisia muitakin sairauksia ja häiriöitä. Aivojen sairauksista mainittakoon vielä sen verran, että alkoholi lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä ja voi olla yhteydessä mm. näköhäiriöihinkin.
Nykyään tiedämme suhteellisen paljon aivojen toiminnasta ja erilaisten psykoaktiivisten aineiden vaikutuksista niiden biokemiaan ja tätä kautta käyttäytymiseemme. Miksi sitten kulutamme alkoholia täysin järjenvastaisesti, vaikka tiedämme sen vaikuttavan turmiollisesti käytökseemme, arviointikykyymme ja aivojemme toimintaan ? Jotkut meistä saattavat paeta “pahaa” maailmaa ja hukuttaa surunsa pulloon. Alkoholin ajatellaan tuovan hetken ( tai useamman ) lohtua ihmisen yksinäisyyteen. Nuoret tosin juovat kavereiden kanssa. Mukana voi olla kokeilunhalua ja hauskanpidon hakemista. Heikon itsetunnon omaava nuori ei varmaan edes uskalla kieltäytyä ryypystä, sillä kavereiden painostus on suuri. “Kännäämisen” ajatellaan olevan eräänlainen näytön paikka ja kukaanhan ei halua olla “nörtti” tai porukan ulkopuolella. Kaikkinensa alkoholi on keskushermoston lamauttaja, vaikka pieninä määrinä se tuntuu piristävän. Ujo poika voi turvautua paukkuun ennen kuin pyytää nättiä tyttöä tanssimaan, jotta voisi käyttäytyä mahdollisimman rennosti. Pienet määrät alkoholia saattaakin vaikuttaa vapauttavasti ja rentouttavasti jolloin muututaan sosiaalisemmaksi ja seurustelunhaluisemmaksi. Lasillinen kuohuviiniä juhlissa saattaa kohottaa tunnelmaa entisestäänkin, mutta liika alkoholi saa ihmisen käyttäytymään typerästi. Vanha sananlasku pitää paikkansa : viina on todellakin viisasten juoma!
Lähteet:
Päihdeongelmainen potilas, Onni Niemelä 1997 , Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän julkaisuja
Aivot ja psyyke , Risto Vuorinen Eliisa Tuunala, 1997 , Otava
Aivot ja alkoholi, 1991
Terveet aivot projektin julkaisu
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä että aiheesta on puolueetonta tietoa.
Alkoholi on hyvä lasinpesuneste ja siihenkin hommaan laimennettuna.