Suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvä puoli: pyritään siihen, ettei taloudellinen tilanne ja perhetausta vaikuta nuoren mahdollisuuksiin opiskella. Huono puoli: käytännössä opintotuki on riittämätön eikä koulutus välttämättä takaa sen parempaa palkkaa kuin pelkällä amistutkinnolla saisi.
Tunnen erään yksinhuoltajaäidin pojan. Hiljainen ja epäitsenäinen poika, mutta ei mikään toivoton tapaus. Äiti halusi pojan lukioon, koska pitihän pojasta ylioppilas saada, ja poika kirjoittikin ihan keskitason paperit ( hyvän arvosanan matematiikassa, koska on siinä erityisen lahjakas). Hän kävi armeijan, on ollut sen jälkeen töissäkin ja pärjännyt muuten mainiosti, mutta on täysin äitinsä komenneltavissa. Poika on nyt 22-v. ja asuu äitinsä kanssa. Kummallakaan ei ole oikein mitään sosiaalista elämää. Nyt poika olisi päässyt opiskelemaan it-alaa, mutta äiti vaatii, että opiskelupaikkaa ei oteta vastaan. Pojalla ei ole muita lähiomaisia, eikä hänellä koskaan ole ollut pitkäaikaisia ystäviäkään, joten hän on melkoisen riippuvainen äidistään. Kieltämättä monet on huolissaan tästä pojasta, mutta vaikeahan ulkopuolisen on tuollaiseen mitään sanoa...
Esimerkiksi pk-seudun asuntotilanne on kohtuuton. Jos asuu jo paikkakunnalla, on käytännössä mahdotonta saada opiskelija-asuntoa. Tietysti on olemassa näitä tuettuja asumismahdollisuuksia, mutta kukapa nuori ihminen haluaa muuttaa alueelle, jossa naapurit ovat pääasiassa päihdeongelmaisia tai mielenterveyskuntoutujia. Ikävää, ettei riittävästi oteta huomioon ihmisten erilaisia elämäntilanteita.
Ymmärrän, että opintotuki on oltava kaikille sama, vaikka toiset saavatkin vanhemmiltaan tukea ja toiset ei. Jokaisella täytyy olla oikeus yksityisyyteen, koska tuet maksetaan kuitenkin verorahoista (joita myös taloudellisesti toimeen tulevat opiskelijat maksavat valmistuttuaan!). Täytyisi kuitenkin tunnustaa se tosiasia, että opintotuki ei ole kaikille riittävä. Myös lainanotto on riski, koska nykyään ei ole enää takuita, että valmistuttuaan varmasti työllistyy. Kyseinen poika ei tietenkään saisi työttömyystukea ilman ammattikoulutusta vaan elelisi peräkammarinpoikana äidin elätettävänä. Jos näin käy, niin sittenpähän nähdään kun äidistä aika jättää, että miten aikamiespojan käy. Suomessa ei kuitenkaan kukaan jää täysin heitteille.
Koska Suomessa on sosiaalihuolto, ei meillä ole samanlaisia stipendijärjestelmiä kuin monissa muissa maissa. Kaikista kohtuullisinta olisi, että myös opiskelijat voisivat saada toimeentulotukea. Olisi ehdottomasti järkevämpää tukea opiskelua kuin pitkäaikaistyöttömyyttä.
Tunnen erään yksinhuoltajaäidin pojan. Hiljainen ja epäitsenäinen poika, mutta ei mikään toivoton tapaus. Äiti halusi pojan lukioon, koska pitihän pojasta ylioppilas saada, ja poika kirjoittikin ihan keskitason paperit ( hyvän arvosanan matematiikassa, koska on siinä erityisen lahjakas). Hän kävi armeijan, on ollut sen jälkeen töissäkin ja pärjännyt muuten mainiosti, mutta on täysin äitinsä komenneltavissa. Poika on nyt 22-v. ja asuu äitinsä kanssa. Kummallakaan ei ole oikein mitään sosiaalista elämää. Nyt poika olisi päässyt opiskelemaan it-alaa, mutta äiti vaatii, että opiskelupaikkaa ei oteta vastaan. Pojalla ei ole muita lähiomaisia, eikä hänellä koskaan ole ollut pitkäaikaisia ystäviäkään, joten hän on melkoisen riippuvainen äidistään. Kieltämättä monet on huolissaan tästä pojasta, mutta vaikeahan ulkopuolisen on tuollaiseen mitään sanoa...
Esimerkiksi pk-seudun asuntotilanne on kohtuuton. Jos asuu jo paikkakunnalla, on käytännössä mahdotonta saada opiskelija-asuntoa. Tietysti on olemassa näitä tuettuja asumismahdollisuuksia, mutta kukapa nuori ihminen haluaa muuttaa alueelle, jossa naapurit ovat pääasiassa päihdeongelmaisia tai mielenterveyskuntoutujia. Ikävää, ettei riittävästi oteta huomioon ihmisten erilaisia elämäntilanteita.
Ymmärrän, että opintotuki on oltava kaikille sama, vaikka toiset saavatkin vanhemmiltaan tukea ja toiset ei. Jokaisella täytyy olla oikeus yksityisyyteen, koska tuet maksetaan kuitenkin verorahoista (joita myös taloudellisesti toimeen tulevat opiskelijat maksavat valmistuttuaan!). Täytyisi kuitenkin tunnustaa se tosiasia, että opintotuki ei ole kaikille riittävä. Myös lainanotto on riski, koska nykyään ei ole enää takuita, että valmistuttuaan varmasti työllistyy. Kyseinen poika ei tietenkään saisi työttömyystukea ilman ammattikoulutusta vaan elelisi peräkammarinpoikana äidin elätettävänä. Jos näin käy, niin sittenpähän nähdään kun äidistä aika jättää, että miten aikamiespojan käy. Suomessa ei kuitenkaan kukaan jää täysin heitteille.
Koska Suomessa on sosiaalihuolto, ei meillä ole samanlaisia stipendijärjestelmiä kuin monissa muissa maissa. Kaikista kohtuullisinta olisi, että myös opiskelijat voisivat saada toimeentulotukea. Olisi ehdottomasti järkevämpää tukea opiskelua kuin pitkäaikaistyöttömyyttä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.