Kasille meno ei huvita yhtään. Huomasin jo seiskalla et siel on tietyt ryhmät, joihin on vaikee päästä. Yritin tutustuu ihmisiin ja onnistuinki, mut ne ei enään puhu mulle mtn ja toissapäivänä kun menin bussiin, ni siellä kaks tyyppiä vana huus ilosena mun nimen ja sano imelästi moi, mut muuten ei olla yhteydes/puhuta meses yms... Se on vaan sellast et ku ne tietää, ni on pakko tervehtiä, koska ei kehtaa vaan kävellä ohi tervehtimättä. Mä oon oikeesti väsyny! Oon puhunu monet kerrat koulun vaihtamisesta, koska yhessä toisessa koulussa olis kaks hyvää ystävää mulle, mutta ei. Isä vaan jankuttaa että on se kyllä ihme miten se on tollaseks muuttunu jne.. EI ne ymmärrä mua vaikka yritän selittää.. Mä oon yrittäny tutustuu ihmisiin, mut ne vaan on kuunnellu muiden paskaselostuksia ja valheita musta. Miten kukana voi olla koulussa, jossa ihmiset just ja just ees tervehtii ja puhuu niin maireesti, mut sit ei haluu tuntien jälkeen ees olla sun seurassa ja puhuu pahimmillaan paskaa susta muille. Miten tätä kestää vielä 2 vuotta?! Kuraattori/terkkarikaan ei ymmärrä. Pitäskö mun suunnilleen ruveta lintsaamaan ja laiminlyömään läksyt yms, et tilanne huomataan? Mä en todellakaan viihdy siinä koulussa!
En haluu mennä kouluun
Whatsername?
151902
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
.. Kaikenlisäks otin viel ranskan valinnaiseks kasille ja siellä sit istutaan yksin ja katotaan ku klikit suputtaa omissa pöydissään..
Mulla oli sama tilanne kutosella. Mun tilanne meni niin pahaksi, että jäin pois koulusta. Sen jälkeen mä jouduin erityiskouluun ja olen siellä vieläkin, menen myös kasille. Se on kyllä totta, mäkin puhuin meiän kuraattorille, eikä se tajua. tai mun äiti puhui ja kuraattori vaan sanoi että kyllä se menee ohi. Eipä menny.. Mä masennuin jne. Jos sun isäs eikä kuraattori eikä terkkari tajua sun tilanteen vakavuutta, sun pitää sanoa sun isälle, että kasilla sä et enää mene siihen kouluun, koska sä et kestä sitä tilannetta siellä. Sä haluat vaihtaa koulua, ja jos se ei käy, sä et mene kouluun ollenkaan. Puhut suus puhtaaksi miltä SUSTA tuntuu, koska sä siitä koulusta hyödyt, tällä hetkellä et varmaan hyödy ellet vaihda koulua. Selität koko tilanteen, itket vaikka jos se auttaa, jos se ei vieläkään auta, niin sitten et vaan mene sinne kouluun. Silloin se ymmärtää, sen on PAKKO ymmärtää että tää tilanne on oikeesti vakava. Voimia sulle! Jos haluat vielä jutella tästä asiasta jonkun kanssa laita mulle meiliä ossaan: [email protected] mä autan sua mielelläni, kohtalotovereita kun ollaan :)
Kesäterkuin: Meguli
Mulla oli ysiluokan ihan sama, oli mulla bestis samalla luokalla, mut kun se alko viihtyyn muitten kaa, niin jättäydyin syrjään. Siltikin, koulun peruskoulun viimesillä viikoilla mietin, et miten mä selviän, en haluu mennä toiseen kouluun. Halusin pois silti ja ajattelin, et oon tosi ilonen et pääsen täältä pois, mut siltikin mulle tuli surullinen olo... Kaikki itki vikana päivänä ja halaili toisiaan. Mäkin itkin... Mut en niitten luokkatovereitten takia vaan sen koulun. Sitä koulua mun tuli ikävä, ei niitä "kavereita". Koko ysiluokka meni päin puuta ja toivon, et voisin mennä takas ajassa, et voisin käydä uusiks seiskan ja kasin. Ne oli mun parasta aikaa tähän mennessä, mut kyllä varmaan parhaat ajat tulee vastaan lukiossa vasta... Toivottavasti sä kestät vielä, tiedän miltä susta tuntuu.
ei koulussa pidä olla hauskaa paitsi välkällä röökillä mut kuitenkin koulun jälkeen vasta ja joss sä ees yrität tutustuu kunolla ihmisiin ja moikailet niitä niin kyll koulun käynti kin menee sujuvammin
Keskity koulussa vain ja ainoastaan opiskeluun. Muista että ei siellä koulussa ystävien kanssa käydä.
Koulut on niin "paskoja paikkoja" ja systeemi mätäpaise, ettei niiden takia edes kannata vaivautua itkemään. Anna paskan tippua ja ota rennosti ja tartu pulloon.
Käydään siellä koulussa saatana kun on alotettu. Tehdään niitä läksyjä ja unohdetaan kaikki muu. Ollaan välitunnilla ja koitetaan kestää kaikki vittuilut. Käydään vessassa jos opettaja antaa siihen luvan. Luntataan kaikki kokeet. Lintsataan jatkuvasti ja tartutaan siihen pulloon. Näpistetään vanhemmilta rahaa. Piäretään ja syljeskellään.
Niin kai sitten.. Paneudutaan vaan siihen opiskeluun.. Saa nähä miten menee.. Jos ei jaksa ni kyllä mä alan lintsata.
Mäkin olen ton opiskelun kannalla. Siis, mieti jos sä masennut ja alat linsaamaan yms., niin sittenhän ne muut ovat saaneet "palkintonsa", tyyliin "joo, me kiusattiin se pois koulusta". Sitäpaitsi mä en antais toisten pilata omaa elämääni ja arvosanojani. Joo, tiedän että helpommin sanottu kuin tehty, mutta kumminkin.
nii alota kasil! älä jätä sitä ysiin koska sitte on vähä homo homma ku niillä numeroilla koitetaa päästä opiskelee.... mäki lintsasin melkee koko kasin koska koulu oli tylsää :D
Joo siis päättötodistuksen arvosana määräytyy 7:n, 8:n ja 9:n todistusten keskiarvosta. Joten ei riitä, että käyt koulussa ainoastaan 9:llä. Paskaa riittää, kun rupeet ysin keväällä kyselemään päättöarvosanaa maikoilta ja jäät 5:een. Lintsaaminen ei kannata pitkällä tähtäimellä. Helpoin tapa on hoitaa koulu kerralla kunnolla niin ei tuu sitten paskoja yllätyksiä myöhemmin. Mulle kävi niin..
Mullakin oli vähän ongelmia kun olin yläasteella, mua ei vain kiinnostanut, osaksi kavereiden syytä ja osaksi muita syitä. Mä puhuin vanhemmille että nyt ei ole kaikki okei, ja eihän ne mitään sitä tosissaan ottanut. Seiskaluokka meni nyt jotenkuten, ja sitten kun kasiluokka alkoi, niin ajattelin näyttää miten asiat on ja jättäydyin pois koulusta. Tätä nyt kesti jonkun aikaa. Yhdessä vaiheessa mut siirrettiin erityiskouluun, sitä kesti 5viikkoa, ja koska ei homma siellä onnistunut yhtään paremmin vaan päinvastoin, niin pääsin sitten takaisin tavalliseen kouluun. Ja vasta kasiluokan joulun jälkeen alkoi porukka uskomaan sitä mitä minä itse sanoin, ja sitten aloin saamaan asiat edes vähän paremmalle mallille. Koska tein kasilla sen tempun että jäin koulusta pois, niin jäin siksi muista senverran jälkeen että tuplasin sen luokan, ja kävin yläasteen 4vuoteen enkä normaalissa 3vuodessa. Porukat koitti joskus saada mua millon lahjomalla ja millon uhkaamalla kouluun, mut ei ne siinä onnistuneet.
Jos ei kukaan sua usko, ja nykyinen tilanne tuossa koulussasi on yhtä tuskaa, niin onhan se sulle mieluisampaa että jotenkin pääset siitä pois. Mut jos jäät koulusta pois, niin sulla voi kohtalona olla se että käyt yläasteen 4vuoteen niinkuin minä. Sun kannattaa miettiä että onko se sen arvoista. Voi jopa olla jos sua ei enää mitenkään muuten uskota.
Mulla oli ala-asteela kutakuinkin sama tilanne.
me muutetti kaukaa pohjosesta suomesta etelään ja nelos ja vitos luokalla maailma rupes tuntuun niin
tyhjältä. En saanu illalla unta, ja muistan ne entisen kämpän vanhat tapetit (missä me sillon nelos ja vitos luokalla asuttiin) ne valkoset seinät oli
niin tyhjät. Tuntu niinku oisin ollu jossain vankilassa. itkin joka ilta vähintään puoltoista tuntia ennenku
sain unta. Et tiiän miltä susta tuntuu.
Mun mielest tollaset paskaneuvot niiku tartu pulloon ja anna paskan valua vois jättää sinne mistä ne on lähtösinki.
Nyt meen kasille ja mulla menee nykyään ihan hyvin. Toivottavasti sunki elämä paranee.
mulla on sama ongelma koulussa..ei huvittais käydä yhtää ku ei siel o ketää kavereita ku kaikki kaverit on toises koulus..
Mitä väliä jos koulus ei oo kavereita. ei siellä koulussa kavereiden takii olla. opiskele vaan ahkerasti niin et jää luokalle ja saa lisä vuotta. ittelläni on koulussa kavereita mut tunneilla ne vaan höpöttää kun yrittää keskittyä. sitä vaan et koulussa kavereista on vaan harmia, usko pois!