mikä kumma kun noi kaupungin naiset -30v on niin kauhiasti pyrkimässä tänne maalle.....
aivan pitää hätyytellä jo osaa pois.....
aivan pitää hätyytellä jo osaa pois.....
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
lopulta tunnistaa...
että on tunkua. Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla elämänmeno tuntuu olevan niin pinnallista, kiireistä ja minuuttiaikataulua noudattelevaa ja valtaosalla ihmisistä oikeat arvot kateissa. Kyllä siinä maaseutu alkaa näyttämään ja kuulostamaan hyvältä vaihtoehdolta =) Itsekin kolmekympin kieppeillä olevana naisimmeisenä tänä kesänä on tullut ajatus, että jos sitä vaikka joskus vielä muuttaisi maalle ja jättäisi tän hömpönpömppökaupunkilaiselämän, pinnallinen elämänmeno kun ei ole koskaan iskenyt.
pestään ne kaupungin pölyt pois tuola ranta saunassa!! lupaan sinut löylyttää oikein kunnolla!!
Ainahan kunnon löylyt kelpaa.
Omalla kohdallani olen pohtinut paljon, että pystyisikö sitä oikeasti jättämään kaikkea tätä, mitä täällä on (työ, asunto, sukulaiset ja ystävät). Sekin helpottaisi, jos saisi jatkaa oman alan töitä myös maaseudulla asuessa. No luulenpa, että rakennusalan töitä löytyy muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta, toivottavasti. Mut hei älä peljästy, reppu ei ole vielä pakattu ;-)
.. se vaan on suuret muutokset pitää päättää ja tehdä joskus sitten voipi tulla eteen ajatukset, ei olisi tai olisi pitänyt!!
Ei se maalla yhtään sen kiirettömämpää ja vähemmän pinnallista elämä ole. Mitä sillä pinnallisuudella sitten tarkoitetaankin? Rahaa, omistamista, ulkoisten seikkojen tärkeyttä, niin juuri nehän on maaseudulla tosi tärkeitä asioita. Arvostetaan omistamista (maata, metsää, elukoita), muhkeaa tiliä ja ulkoisestikin emännän pitää olla rivakka ja räväkkä, kova tekemään töitä ja tehokas. Mielellän vielä miellyttää silmää tämän lisäksi.
Maalaistalossa se vasta elämä onkin aikatauluihin sidottua, etenkin jos on eläimiä. Minuuttipeliä eikä laiskottelulle ole sijaa. Työnteko ja tehokas ajankäyttö ovat arvossaan.
Kaupunkilaisilla on maaseudun elämästä yliromantisoitu kuva - johtuneeko jostain menneen maailman Suomi filmi mielikuvista? Kiire ja stressi ovat sekä maaseudulla, että kaupungeissa tätä päivää.
Olisihan se kiva elätellä jotain romanttisia toiveajatuksia maaseudun rauhasta ja kiireettömästä "ei pinnallisesta" elämänmenosta maalla, totuus valitettavasti on toisenlainen. Emänniltä ja isänniltä vaaditaan tosi paljon nykyisessä "tehomaataloudessa". Enemmän vapaa-aikaa jää kaupungissa.
Varmasti asia voi noin olla.
Täällä kiireinen ja pinnallinen elämänmeno on aistittavissa, kun menee 120:n moottoritielle, että pääsee töihin tai yrittää epätoivoisesti etsiä autolleen parkkipaikkaa, sitä kuitenkaan löytämättä tai sitten vain katselee vartin Helsingin menoa. Kiireisyydellä en tarkoittanut sitä, että maalla voisi laiskotella ja kaupungissa pitäisi tehdä paljon töitä. Mielestäni eri tyyppisiä töitä on aivan turha edes vertailla. Ja mitä asumiseen tulee..
Tuntuu myöskin jotenkin hassulta maksaa täällä kerrostaloasunnosta sama kun jostain kauempaa samalla rahalla saisi jo ison omakotitalon ja pihapiirin. Tähän liittyy myös elämä lapsen kanssa, harrastuksiin ajelutetaan kilometritolkulla, että lapsi pääsee ratsastustunnilleen tai ajamaan polkuautollaan. Ajatuksissani maaseutu vaan tuntuu terveemmältä elinympäristöltä. Kirjoitukseni ei siis todellakaan ollut kaupunki-/maalaiselämän vastakkainasettelua.
olla kylän suurin ja mahtavin tila, juosta hullunlailla sen rahan ja komeuden perässä, tekeekö se onnelliseksi.
No mä nyt hoitelen tälläsitä pientä "rappiotilaa", työtä teen vaan ja ainoastaan itseäni varten piittaamatta mitä muut mun elämästä ja tavasta elää ajattelee, en ala juosta minkäänlaisten työnsankarinkunniataulujen perässä, silti tälläsellä "rappiotilallakin" voi viettää "onnellista" elämää.
Itse me sen elämämme vaikeaksi teemme.
Tuo oli positiivista kuultavaa. Vielä on siis olemassa 'normaaleja', henkseleitä paukuttelemattomia ihmisiä ja onnellista elämää riippumatta siitä kuinka paljon metsää/peltoa/elukoita on.
kapuloita lyödään rattaisiin vähän joka suunnalta.
Älä anna elämäntavan/ lajin kuolla sukupuuttoon ;-)
Muuten, missä päin Suomea tuollaista lajia esiintyy? Tietää sitten pitää silmät ja korvat auki reissatessa.
tämä nyky-yhteiskunta on melkoinen vastus kaikessa raadollisuudessaan.
Löytyy meitä varmaan ympäri maan en minä ainoa ole, ei meitä vaan huomata kun eletään hiljaa omalla tyylillämme turhaa meteliä pitämättä.
Äiti sano että meillä ei kaupunkilaisakkoja tarvita. Kyllä talonpoikaissäädystä pitää periytyä. Muuton ei keenit yhteen sovi.
tekee just tuollaista, arvomaailma vinoutuu.
sopiva emäntä 'oikeista' geeneistä?
Tuo ilmaus hiukkasen sotii sen asian kanssa, että monellahan meillä kaupunkilaisella on maalla juuret ja monessa sukupolvessa vielä. Eli...
Jooo, maalta löytyy sitä maatiaisrotua ...
Lyhyt jalkainen, pitkäselkäinen mätiperse sen pitää olla ...
Tässä on kiikarissa agrologi amk koulutus -> työ ja elämä maalla. Miestä en ole katsellut vielä, koska en halua jättää ketään kaupunkiin perääni itkemäään. Eikä täällä niitä maajusseja ole, muita en harkitsekaan. Saa nähdä, minne elämä heittää!