Elän epäuskossa ja mieleni tekee päästä vielä joskus perille taivaaseen.
En vaan uskalla tehdä aloitetta ja mennä uskovaisten luo koska olen ollut vuosikaudet ulpeä ja töykeä uskovaisia kohtaan.
Rohkaiskaa minua.
En vaan uskalla tehdä aloitetta ja mennä uskovaisten luo koska olen ollut vuosikaudet ulpeä ja töykeä uskovaisia kohtaan.
Rohkaiskaa minua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
vihaisia siitä, päin vastoin mielellään antavat synnit anteeksi!! Ei tarvi muuta kuin kysyä. Ota ensi askeleet jo.
Mene ihmeessä rohkeasti vain kyselemään, jos sinulle annetaan armo uskoa synnit anteeksi, niin silloin kaikki sinun syntisi ovat taivaassa asti anteeksi annetut, eikä niitä sen jälkeen ole kenenkään lupa muistella!
Suuntaa vain rohkeasti askeleesi seuroihin tai uskovaisten sukulaistesi/ystäviesi luo. Tartu vaikka kaulasta kiinni ja kysy, että vieläkö Jumalan armo kuuluu minullekin, suurelle syntiselle. Isä armahtaa kotiin palaavan tuhlaajalapsensa. Ei varmasti löydy sellaista Jumalan lasta, joka ei Sinua päästäisi synneistäsi, sillä itse Jumala sen päästön antaa lastensa saastaisten huulten kautta, Kristuksen sovitustyön tähden. Jos yksikin syntinen palaa, silloin taivaan enkelitkin iloitsevat.
Sielunvihollinen saattaa kuiskutella, että älä vielä, odota vielä vähän aikaa. Älä usko sitä valheen isää. Sielunvihollinen haluaisi, että kulkisit etsikonaikasi ohitse ja vaipuisit paatumuksen rauhaan.
Jes.55:
"5 Katso, sinun pitää kutsuman pakanat, joita et sinä tunne, ja ne pakanat, jotka ei sinua tunteneet, pitää juokseman sinun tykös, Herran sinun Jumalas tähden, ja Israelin Pyhän tähden, joka sinua kaunisti.
6 Etsikäät Herraa, kuin hän löytää taitaan: rukoilkaat häntä, koska hän läsnä on.
7 Jumalatoin hyljätköön tiensä, ja pahointekiä ajatuksensa, ja palatkaan Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänen tykönänsä on paljon anteeksiantamusta."
Jos vielä luet tätä, haluan yhden asian sanoa.
En tiedä, tuliko tämä jo esiin. Kertausta sitten.
Paavali sai parannuksen armon vähintäänkin ansiottomalta paikalta. Ihmismielessä täysin ansiottomasti. Mutta tätähän se Jumalan armo on eli ansioita ei ihmisellä voi olla suuntaan tai toiseen.
Paavali raateli, vainosi ja häpäisi Jumalan seurakuntaa. Epäuskossa!
Jumalan lapset pelkäsivät häntä ja kun Paavali oli saanut parannuksen armon, Jumalan lapset edelleen pelkäsivät häntä, kunnes huomasivat, että ei se olekaan sama vanha Paavali vaan Kristuksessa uudestisyntynyt Paavali. Vain Jumala saa tällaista aikaan. Jumalan lahjoittama rakkaus saa pahimmankin vihollisen näkymään rakkaana. Paavalistakin tuli hyvin rakas veli uskovaisille ja kyllä siinä oli varmasti kiitoksen ja ihmettelyn aihetta seurakunnassa, että se, jota ennen pelättiin aivan hengenkin puolesta, olikin tullut rakkaaksi veljeksi Herrassa.
Olet oikeassa: vaikka ihminen olisi vuosikymmeniä panetellut uskovaisia, hän voi tulla tuntoihinsa, jollei ole tehnyt Pyhän Hengen pilkkaa. Sellaisenkin ihmisen parannuksesta iloitaan Jumalan valtakunnassa ja ihmetellään Jumalan suuria tekoja, kuinka entisestä kristittyjen vastustajasta tulikin Jumalan valittu ase. Alussa voidaan toki olla vähän varautuneita, uskovaisetkin kun olemme inhimillisiä olentoja.
ETULAHJANA KAIKKI SYNNIT JA EPÄUSKON ANTEEKSI,JEESUKSEN NIMESSÄ JA SOVINTOVERESSÄ! OLE TURVATTU JA SIUNATTU ISÄN SYDÄMELTÄ ASTI. MUTTA KÄY VIELÄ KUULEMASSA JOLTAIN USKOVAISELTA "ÄÄNELLISEN" SAARNAN KAUTTA SYNTEIN PÄÄSTÖ. USKO TULEE KUULOSTA JA KUULO JUMALAN SANAN KAUTTA. JOLLA KORVA ON SE KUULKAAN! ISÄKIN JUOKSI TUHLAAJAPOIKAA VASTAAN,KUN HÄN VIELÄ "TAAMPANA" OLI, JA SEN JÄLKEEN HÄNET RIISUTTIIN JA PUETTIIN JA JUHLAT ALKOI. TERVETULOA TAKAISIN! TAIVAASSA ILOITAAN ENEMMÄN YHDESTÄ JOKA ITSENSÄ PARANTAA KUIN 99:STÄ,JOTKA EI PARANNUSTA TARVITSE..
Sain itse kokea Jumalan ihmeen ja sain parannuksen armon tasan viikko sitten. Rohkeutta ja nöyrtymistä se minulta, naurajalta, rötöstelijältä, viheliäiseltä syntiseltä, totisesti vaati! Mutta nyt on rauha Jumalan kanssa ja ihana olla!
siinä se on