Tyttöystäväni taitaa olla raskaana, tehdään vielä raskaustesti, niin saadaan lopullinen varmuus. Ei tarvitse todellakaan neuvomaan asiassa vaan haluaisin todella tietää, että täytyykö abortista ilmoittaa vanhemmille... Olemme jo asiaa tarpeeksi tutkineet, että emme ala puhumaan vanhemmille asiasta erinnäisistä syistä. Ollaan oltu tyhmiä, nuoria ja kokemattomia. Ollaan siis kumpainenkin 15-vuotiaita. Anteeksi sekavasta tekstistä, kun on elämäni sekavin olo tällä hetkellä..
Tarviiko abortista ilmoittaa vanhemmille?
tyttöystävä raskaana
1225710
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 122
Vanhimmat
Jos katsovat että tyttö on vaarassa lastensuojelumielessä, niin silloin ilmoitetaan käsittääkseni. Vai oliko että 16-v on se raja? Toivottavasti joku auttaa paremmin.
Muistaakseni lääkäri ei voi kertoa vanhemmille mistään vaitiolovelvollisuuden takia.
On suositeltavaa, että te molemmat ilmoitatte asiasta omille vanhemmillenne heti. Voitte kertoa asian yhdessä. Miettikää, mikä poru syntyy kun mahdollinen abortti jostakin syystä tulisi jälkikäteen ilmi. Ilmoittamalla asiasta ja rauhallisesti keskustelemalla ja harkitsemalla voitte jopa välttyä koko abortilta ja tulla onnellisesti pienokaisenne isäksi ja äidiksi.
Vanhemmille kertominen on tietysti suositeltavaa, itse ainakin toivoisin sitä lapsiltani, mutta muuten Mikon neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa. Neuvoja saatte ehkäisyneuvolasta, ottakaa yhteys sinne heti. Huomenna on maanantai, neuvola aukeaa kahdeksalta. Sieltä myös neuvotaan miten välttyä samalta ongelmalta uudestaan, vaikka testi näyttäisikin negatiivista, pitää silti miettiä ehkäisyasiat uudestaan. Ehkäisyneuvolasta saa myös tehtyä raskaustestin. Mene tyttöystäväsi mukaan terveydenhoitajan juttusille, hänellä on asiaa teille molemmille. Ole rohkea ja pysy tyttöystäväsi tukena jatkossakin, vaikuttaa että sinusta on tulossa kunnon mies, mutta toivottavasti ei vielä isä.
Pysyn edelleenkin täysin edellisen kirjoitukseni takana. Vanhemmille kertominen on oman hyvinvoinnin ja parhaan ratkaisun hakemiseksi välttämätöntä. Jos aborttiin päädytään jollakin salamyhkäisellä tavalla, se kostautuu. Tyttö joko saa fyysisiä komplikaatioita ja paljastuu välittömästi tai sitten ei saa, mutta hermostuu ja itkee suruaan iltaisin ja niinikään paljastuu vanhemmillensa. Sitä myötä pojan maine onkin sitten myöskin samantien pilalla.
Abortin, jos siihen kertakaikkiaan on niin välttämätöntä päätyä, mitä en usko, on oltava harkittu ja informoitu ratkaisu, jossa asiaan lähimmin liittyvät aikuiset ihmiset (eli syntymättömän lapsen isovanhemmat, mahdollisesti myös alaikäisen parin aikuiset isotveljet ja -siskot) tulevat olemaan osapuolia. Täällä on niin paljon murheellisia viestejä, joissa abortti on kohdattu kauhulla, pitääkö joidenkin itsepäisesti käydä sama tie?
"ja tulla onnellisesti pienokaisenne isäksi ja äidiksi"..... siis oikeesti mikko, me puhutaan nyt 15-vuotiaista lapsista, jotka mokas ja jotka on jo jollain asteella päätyny aborttiin.
jos aletaan ihan realistisesti miettiä asiaa niin sen ainoat osapuolet ovat kaksi teiniä joille sattui vahinko ja he haluavat nollata tilanteen. Just on ripille päässeet!
Eteenpäin kun ajatellaan niin mikä on visio? Ei todelalkaan yleensä mikään onnellinen pikkuperhe vaan nippanappa peruskoulun käyneet vanhemmat joilla on koko elämä ja tulevaisuus edessä ja sitä hankaloittamassa lapsi joka on heistä täysin riippuvainen. Tiedän että moni selviää ja hyvin tässäkin kuvassa, mutta sitä lasta pitää haluta ja vahvasti ettei se ala rasitteeksi.
Nuorten sisaruksilal ei ole mitään roolia tässä, sillä tuskin ikänsä puolesta voivat tukea juurikaan antaa. Ehkä jos todella olisi vanhempia sisaruksia niin sitten ja puhun nyt sitten ihan aikuisia ihmisisä tarkoittaen. Tässä jo spekuloidaan aika rajusti..
Tulevat isovanhemmat ilman uskonnollista näkemystä tuskin tahtovat vielä mummoiksi ja vaareiksi. On nimittäin aivan selvää että kypsin ja toimeliainkaan tuon ikäinen ei yksin pärjää vaan tarvitsee apua ja nimenomaan tukea osakseen. Luultavasti vanhemmat ovat vielä työelämässäkin mukana ja oma lastenhoito alkaa painua unholaan vähitellen.
Oletetaan että pari muuttaa yhteen. Kauanko onnea riittää? Kauanko sitä on nyt riittänyt? Kuka edes puhui suhteen vakavuudesta ehkä he juuri ja juuri tuntevat toisensa? Nytkö heidän noilla eväillä kun tuskin vielä itse tietävät millaisia ovat pitäisi sitoutua toiseen ihmiseen joka muuttuu vielä paljon aikuistuessaan? Siitä vaan sossun varaan perhettä perustamaan?
Jos taas kumpikin jää kotiinsa niin mitä vanhemmuutta se on? Tyttö on kiinni vauvassa ja poika toivon mukaan pitkään, mutta kuinka pitkään?
Kyllä heillä kummallakin on aikaa tulla vanhemmiksi silloin kun he kokevat sen olevan sopiva aika ja ennen kaikkea silloin kun heistä on siihen hommaan! On ihan vastuullista hoitaa asiaa omatoimisesti vaikka salailun maku asiassa onkin. Ehkä on hyvä kertoa ehkä ei, ehkä se toisen tuki asiassa riittää ja bestiksen varmaan myös. Voihan olla että ainoa tunne asiasta on helpotus?
Oma riparilaiseni joka on kyllä vakaa ja harkitseva tyttölapsi kaiken kaikkiaan monin tavoin ja tottunut huolehtimaan itsestään ja asioistaan aivan vastuullisesti jo ei osannut päättää kuukauteen tukkansa väriä. Kamala ajatus että hänellekkin tarjoaisit onnellisen perheen vaihtoehtoa! Niin tosin tilanne on absurdi sikäli että teinivanhemmuus ja teiniseksi on poissuljettu hänen elämästään ainakin toistaiseksi oman harkintansa perusteella varoittavien esimerkkien avittavana..
Siis todella törkeää kirjoittaa loppuun, että toivottavasti susta ei ole tulossa vielä isä. Siinä on taas yksi abortin tehnyt katkeroitunut nainen, joka haluaa että muut tekisivät myös abortin, jotta heillekin tulisi paha olo asiasta. Tai sitten olet ns."murkun vanhempi", joka ei ymmärrä nuoria tai muutenkaan ymmärrä ihmisiä, tai ei muuten vaan ole yhtään lapsirakas. Siis lapsen vanhempana olohan on aivan ihanaa ja niin kaunis ja kunnioitettava asia!
Voi vitsi, täällä osaa ihmiset käyttäytyä. Viestin otsikoksi on laitettu, että suksi Mikko suolle. Siis ihan ala-arvoista ja todella epäkypsää käytöstä. Mun mielestä on kunnioitettavaa, että "Mikko" kertoo rehellisesti oman mielipiteensä. Ja paljon arvostavampaa ja kunnioitettavampaa se on, että rohkaisee nuoria pitämään lapsen kuin se että yllyttää keskeyttämään jo alkaneen elämän. Mikon käytös on esimerkki siitä kuinka hän tarkoittaa ja haluaa hyvää muille.
Itsekkin arvostan näkökulmia ja mielipiteitä asiasta ja toivottavasti te ymmärrätte meidänkin tilanteen, että me ollaan tähän päädytty jo melkein vuoden harkinnan jälkeen. Kiitos kaikille kannanotoille!
Kirjoittajahan selvästi toivoi, että alkuperäisestä kirjoittajasta ei ole tulossa isä vielä, sillä hän itsekin kirjoitti, että ei ole valmis.
Niin, ja onko törkeää puhutella toista kirjoittajaa "abortin tehneeksi katkeroituneeksi naiseksi, joka haluaa, että muutkin tekisivät abortin, jotta heillekin tulisi paha olo asiasta". Et ole itsekään mikään puhtoinen pulmunen ;)
Ja sitten vielä: "Siis lapsen vanhempana olohan on aivan ihanaa ja niin kaunis ja kunnioitettava asia!"
Onkohan se noin ihan jokaisen mielestä?
On monia pienten lasten vanhempia, jotka lapsen tulon yllättäessä olivat "jollakin asteella päätymässä aborttiin", mutta joiden osalta järki voitti ajoissa. Tässä tapauksessa olisi kerrassaan ensiarvoisen tärkeää, että omille vanhemmille ilmoitettaisiin heti. Joskus se kylläkin johtaa siihen, että aborttiin joka tapauksessa päädytään, mutta vanhemmat ovat mukana tukemassa raskasta päätöstä ja auttamassa, joskus taas ilmenee, että he suostuvat paljonkin auttamaan lapsen hoidossa ja abortilta siten vältyttäisiin.
...pojan isä käy pojan kimppuun ja lyö tätä ja tytön äiti kieltää tyttöä enää ikinä tapaamasta poikaa.
> ...pojan isä käy pojan kimppuun ja lyö tätä ja
> tytön äiti kieltää tyttöä enää ikinä tapaamasta
> poikaa.
Ja jos näin olisi asianlaita, olisiko se mitenkään toinen kun salaa tehty abortti väistämättä tulee heille ilmi?
Jos pelätään, että kertominen vanhemmille suoraan on liian vaikeaa, voisi siitä kertoa ensin jollekin muulle läheiselle sukulaiselle kuten isovanhemmalle, sedälle, tädille tai kummille. Jos tällaisia ei ole käsillä, voi asiassa avustaa myös vaikkapa raskauden todennut lääkäri tai seurakunnan pastori. Tällainen hillitsee varmasti kaikkein hätäisimpiä ja epätoivottavimpia vanhempien reaktioita jos niiden pelko on aiheellinen.
Näin nuorisotyötä hyvin läheltä katselleena(vieläpä paikassa, joka oli suunnattu nuorille tytöille ja heidän seksuaalikasvatukselleen) voin sanoa, ettei vanhemmille kertominen ole aina välttämätöntä eikä edes suositeltavaa!
Valitettavasti suurin osa vanhemmista ei pysty ajattelemaan tilannetta "pienen" lapsensa näkökulmasta, vaan painostaa siihen ratkaisuun joka heidän omasta mielestä koituisi lapsensa parhaaksi. Ja se toimii, koska vanhempi on auktoriteetti ja elättäjä. Eli jos nuori tietää tai vaistoaa vanhempiensa suhtautumisen hyvin erilaiseksi kuin omansa, ei kertomisella saa aikaiseksi "happy ending":iä vaan surua ja syvää katumusta.
Niin, ja syntymättömän lapsen kohdalla ei ole vielä muita osapuolia kuin äiti, lapsi ja (osittain) isä. Jos ratkaisu, oli se mikä tahansa, on täysin loppuun asti harkittu ei tyttö nyt viikkokausia itkeskele ja ole masentunut. Sureminenkin on yksityisasia, josta nuorella ei ole tilivelvollisuutta kenellekkään. Myös komplikaatiot ovat harvinaisia.
En myöskään usko, että kukaan tulee raskaaksi käydäkdeen sen "itsepäisen tien", vaan abortti on aina surullinen asia. Se ei tee siitä kuitenkaan väärää ratkaisua(sen kummemmin kuin oikeatakaan) vaan jokainen tietää itse parhaiten, mikä on se oman ja lapsen kannalta paras vaihtoehto.
Haloo!!! Millaisia nuorisotyöntekijöitä nykyään on, kun näytetään neuvovan teinejä valehtelemaan eli tässä asiassa olemaan kertomatta? Kasvatatteko niistä tahoillanne ketkuja, jotka oppivat ensin salailemaan, sitten valehtelemaan, jos käry on lähellä?
Toivottavasti lapseni ei koskaan tule kaltaisesi "neuvontaa" kuuntelemaan. Kyllä lähtökohtana on se, että alaikäisen vanhempien pitää saada tietää.
Se, että aborttiin päädyttäessä olisi ajateltu syntymättömän lapsen parasta, on niin tolkuton väittämä, että ihmettelen miten kukaan voi sellaista vakavissaan esittää. Monet sellaista sepustaneet ovat kuitenkin tällä palstalla tituleeranneet itseään mm. nuorisotyöntekijöiksi tai sairaanhoitajiksi. Parempia "arvonimiä" voisivat olla "musta leski", "kuoleman enkeli" tai "vampyyrikreivi". Kenen etu on joutua myrkytetyksi tai silputuksi hengiltä?
Myös se, että yllytetään salaamaan noin tärkeitä asioita vanhemmilta, on merkillistä. Eritoten kun kysymyksessä on sellainen toimenpide, joka tuskin salaisuutena loputtomiin heiltä pysyy.
Kuka puhui mistään neuvomisesta? Nuoren päätös se vanhemmille kertominen on siinä missä ratkaisu raskauden suhteen, ja siihen ei lähtökohtaisesti vaan voi puuttua salassapitovelvollinen henkilö. Vielä rautalangasta(jos joku ei ymmärtänyt): Työntekijä EI saa yllyttää valehtelemaan, muttei myöskään itse alkaa juorukelloksi. Capisco?
Mitenhän kävisi jos KAIKKI vanhemmat, joiden kakarat ovat pamahtaneet paksuksi, saisivat tietää asiasta? Tottakai paljon oikeita ratkaisuja ja tukea, mutta valitettavan paljon ei-toivottuja abortteja ja lapsia. Lapsille. Tämäkö sitten on oikein?
Otsikkoosi: En ole paljastamassa sinulle sen "klinikan" nimeä. En vaikka en työskentele enää alalla.
Omilta eettiseltä näkökulmiltani kyllä, on parempi myrkyttää tai silputa hengiltä alkio/sikiö siinä vaiheessa kun se on tiedostamaton tapahtuneesta kuin antaa sen syntyä maailmaan, johon edes oma äiti ei häntä olisi halunnut.
Siinä suhteessa olemme samoilla linjoilla, että aborttia pitäisi välttää viimeiseen asti ja miettiä ensisijaisesti muita vaihtoehtoja. Vedän rajan kuitenkin lähemmäs kuin sinä: Lähdetään siitä, että äiti ja lapsi omaavat molemmat oikeuksia. Lapsella on oikeus syntyä. Äidillä on oikeus päättää kehostaan ja elämästään, johon lapsi oleellisesti vaikuttaa. Meillä on ristiriita. Vain toinen saa oikeutensa. Kuitenkin, niin kauan kuin lapselta puuttuu aivotoiminta ja keskushermosto, se/hän ei ole ajatteleva, tunteva ja tiedostava olento. Se/hän ei osaa kaivata oikeuksiaan. Äiti on ajatteleva, tunteva ja tiedostava olento. Hän osaa kaivata oikeuksiaan. Silloin äidin oikeudet menevät MINUN mielestäni edelle. Kun sikiö on niin kehittynyt, että hänellä on edellytykset inhimillisyyteen menee hänen henkensä äidin edelle, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta (äidin terveys&henki, lapsen terveys). Tästä meillä on suomessa oikein hieno lainsäädäntökin!Tämä siis omaa pohdintaani.
En siis ole väittänyt, että olisin nuorisotyöntekijä, vaan olen päässyt tutustumaan ammattiin lähietäisyydeltä työharjoittelun kautta. Ja arvostan ko. ammatilaisia sen verran että antamasi "arvonimet" tuntuvat todella loukkaavilta. Pakko myöntää, että hieman häpeän puolestasi. Mitä tulee yllyttämiseen, kts. vastaus ylempänä.
> Omilta eettiseltä näkökulmiltani kyllä, on parempi
> myrkyttää tai silputa hengiltä alkio/sikiö siinä
> vaiheessa kun se on tiedostamaton tapahtuneesta
> kuin antaa sen syntyä maailmaan, johon edes oma
> äiti ei häntä olisi halunnut.
Tämän legitimiteetti rajoittuu suunnilleen "jälkiehkäisyn harmaan alueen" paikkeille, mutta sitten kun on kysymyksessä pidemmälle menevät ensimmäisenkin kolmanneksen abortit (esim. 10. vko), niin tällöin voidaan ulostulleesta "raskausmateriaalista" usein tunnistaa pieniä ihmisruumiin osia. Jos vanhemmat ovat kerta kaikkiaan niin lopussa tai vaikeassa tilanteessa, ettei lapsesta huolehtiminen onnistu, niin sitten asiaa voidaan helpottaa päivähoidolla ja vaikeissa tapauksissa sijaisperhejärjestelyillä. Teinivanhempien tapauksessa on enemmän kuin todennäköistä, että isovanhemmat ovat myös paljon apuna. Paljon parempia kuin hengenmeno!
.. we call this REILUMEININKI! Ihan sitten "mustiksi leskiksi", "kuoleman enkeleiksi" ja "vampyyrikreiveiksi" nimittelet nuorisotyöntekijöitä ja sairaanhoitajia.
No jos täällä nimiä aletaan jakelemaan niin minä tituleeraan sinut "pyhäksi mikko n:ksi", joka on ilmeisesti sellaisessa asemassa, että voi tuomita arvokasta työtä (liian pienellä palkalla) tekeviä ihmisiä.
Tiedänpä onnellisen perheen, jossa äiti ja isä olivat 15-vuotiaita, kun lapsi ilmoitti tulostaan. Parin vuoden kuluttua tehtiin harkiten toinen lapsi. Toisaalta tiedän niitäkin, jotka ovat tehneet abortin, eivätkä ole koskaan selvinneet henkisesti siitä.
"Jos ratkaisu, oli se mikä tahansa, on täysin loppuun asti harkittu ei tyttö nyt viikkokausia itkeskele ja ole masentunut."... siis tosissasi?
Etpä taida paljoa asiasta tietää, koska se itkeskely, suru ja katumus voi jatkua vuosia ja vuosia...
En halunnutkaan teitää klinikan nimeä. Enasimmäisessä kirjoituksestasi sai vain sen käsityksen, että siellä neuvotaan olemaan kertomatta vanhemmille.
Abortin voin hyväksyä tietyissä tapauksissa, mutta en sitä, että joku instanssi alkaa neuvoa ja yllyttää nuoria vanhempiaan vastaan. Mielestäni vanhemmuuteen kuuluu myös se, että vastaan tulee tosiasioita, jotka eivät ole kovin miellyttäviä, mutta ei ole olemassa asioita, joista ei voisi tulla esim. äidille kertomaan.
Kyllä varmasti monenkin mielestä vanhempana olo on ihanaa ja palkitsevaa. Ei ehkä kaikkien, ei varmaankaan sinukaan mielestäsi Tiina. Mutta uskon kirjoitustesi perusteella, että sinulla ei ole edes kokemusta siitä ja silti olet kovin vanhemmuutta vastaan.
kokemusta, mutta pidän silmäni auki.
"Kyllä varmasti monenkin mielestä vanhempana olo on ihanaa ja palkitsevaa. Ei ehkä kaikkien, ei varmaankaan sinukaan mielestäsi Tiina. " Niin, mitä uutta? Edellinen kirjoittaja kirjoitti että hänen mielestään se on ihanaa. Minä kirjoitin että ei se ehkä kaikkien mielestä ole ihanaa. Ja sitten sinä kirjoitit että on ihanaa , mutta ei ehkä kaikkien ei varmaankaan minun mielestäni.
...........................
Ja en ole vanhemmuutta vastaan mutta haluan sanoa vain sen että lapsi ei tuo välttämättä onnea. Kaikille se ei ole ihana asia! Ajatelkaa huostaanotettuja lapsia!
Minua ärsyttää kun te abortin vastustajat ette millään voi hyväksyä sitä tosiasiaa, että vauva itsessään ei ratkaise ongelmia. Se, että synnyttää vauvan esim. 14-vuotiaana ei todellakaan tarkoita, että tulisi onnelliseksi äidiksi ja kaikki asiat järjestyisivät. Niin voi käydä, mutta miksi ette voi myöntää myös sitä mahdollisuutta, että kaikki menee päin seinää! Niinkin voi käydä.
Te ette kerro, ettekä hyväksy koko totuutta ja se tekee teidän teksteistänne vajaita.
Sitä suuremmalla todennäköisyydellä et voi tietää, mitä rakkautta ja onnea lapsi tuo elämään, jos sinulla ei itsellä ole lapsia. Omaa lastaan varmasti jokainen maan päällä rakastaa, eikä halua omalle lapselleen mitään pahaa. Kun taas abortin tehnyt usein harmittelee tapahtunutta ja asia voi tuoda suurtakin epätasapainoa elämään. Lapsi taas yleensä tuo juuri sitä tasapainoa. Ehkä juuri siksi sinun on helppo neuvoa ihmisiä tekemään abortti, koska sinulla ei ole omaa lasta, etkä pysty välttämättä käsittämään sikiötä elävänä lapsena.
olen vähän yksinkertainen ihminen enkä oikein ymmärrä tuollaisia vaikeita juttuja.
Pysyn edelleen kannassani: en yllytä ketään aborttiin. Se on vain vaihtoehto.
Mikäli jollekin on noin käynyt, niin hänellä on melko varmasti taustalla muitekin mielenterveyden ongelmia, normaali terve nuori tyttö ei tee noin.
se abortti todennäköisesti on sen lapsen parhaaksi josta yrität väkisin tehdä aikuista ja vanhempaa! Jos on valittava kenen lapsen elämän kannalta ratkaisun tekee niin kyllä mielestäni kahden jo elossa olevan lapsen elämällä on suurempi arvo kuin vasta tuskin alkioksi kehittyneellä..
Kannattaa tässäkin keskustelussa pitää mielessä visusti että vaikka lapset tekee aikuisten hommia niin ne ovat silti vain ja ainoastaan edelleen lapsia eikä ole oikein vaatia aikuisen vastuuta ja velvoitteita sellaiselta joka ei siihen ole valmis..
Joku tuossa kirjoitteli onnellisesta samanikäisestä perheestä. Tunnen minäkin sellaisen jopa niin että ennen vauvan syntymää oli jo yksi keskenmenokin ollut. Perheessä myös kaksi lasta siinä vaiheessa kun vanhemmat tulivat täysi-ikäisiksi. Onnellisia ovat, mutta kuulemam olisi voinut fiksumminkin toimia.. Ei siis kaduta tms mutta uudelleen ei kumpikaan samaan alkaisi; lapsuus jäi kuulemma sittenkin vähän väliin..
Olen vanhempi ja minut se tekee onnelliseksi. En vastusta silti aborttia - ihmettelen vain niin kovin itsekeskeistä maailmankatsomustasi.
Pelottaako sinua se, että et aina ja välttämättä voikaan hallita ja kirjoittaa elämääsi etukäteen?
Minusta sinun pelkosi elää tekee sinusta vajaan.
Silti sinä pidät abortin vastustajia joteskin vain huonompina. Onko kaikki vai nsilloin Ok ja hyvää, jos ajattelee kuten sinä?
tunne minua on ihan turha ruveta spekuloimaan sillä mikä minua pelottaa ja mikä ei ja kuinka vajaata elämäni on, eikös vain?
En pidä heitä huonompina ihmisinä, mutta ne abortin vastustajat, jotka moralisoivat, katsovat nenänvarttaan pitkin ja haukkuvat murhaajiksi abortin tehneitä naisia voisin kyllä lähettää tekopyhien marmattajien saarelle hurskastelemaan keskenään.
Tottakai kaikki saavat ajatella niinkuin haluavat, mutta kaikkea ei tarvitse muille kertoa tai jos kertoo niin valmistautuu sitten siihen, että joku voi ottaa "herneen nenuun".
Sinäkin spekuloit usein toisten elämää. Miksi muut ei saa tehdä samaa sinulle?
saat spekuloida.
spekuloi toisten persoonaa. En teeskentele tuntevani heitä, kuten ihminen joka arveli pelkoni rajoittavan elämääni. Sellaisen väitteen voi heittää vain ihminen joka tuntee minut.
Eihän siinä ole muuten mitään järkeä!
turha yrittää vähätellä abortin tehneen katuvan ihmisen tuskaa. Hyvin usein abortin tehneellä ei ole mitään aikaisempia mielenterveysongelmia. Sitä on myös psykiatriystäväni minulle kertonut. Hän on sanonut, että syyllisyyden tuskat voivat tulla hyvin yllättäin. Ja vaikka 20 vuoden päästä abortista, ihminen alkaa kerrata elämänsä tapahtumia, ja alkaa ajattelemaan asioita tarkemmin, syvä masennus voi alkaa. Usein sellainen ihminen,joka tekee abortin ja katuu sitä myöhemmin rankasti, on hyvin itsekriittinen. Tyyppillisiin luonteenpiirteisiin kuuluu perfektionismi, kova omatunto ja itsekriittisyys, ja usein tällaiset ihmiset ajattelevat asiaa enemmänkin tunteella. Kysymys ei suurimmassa osassa tapauksia varmasti ole se, että olisi jo aiemmin kärsinyt mielenterveysongelmista.
Eli siis koet sen hurskasteluksi, jos neuvoo empivää raskaana olevaa naista pitämään lapsen, eikä tekemään abortin. Mielestäni on ihan hyvä, että tässä maailmassa on sellaisia jotka ajattelvat asioita myös moraalin kannalta. Jos kaikki ajattelisivat kuin sinä, niin aborttiluku olisi varmasti vielä suurempi ja lapsia jäisi enemmän syntymättä.
Mielestäni ainut ihmisruumiin osa millä on tällaisessa tilanteessa merkitystä on aivotoiminta. Se, että jokin näyttää ihmiseltä ei tarkoita, että se tuntisi kuten ihminen.
Ja loppujen lopuksi vanhemmat ovat lapsensa kanssa yksin. Abortin syiden taustalla kun ei yleensä ole puhdas laiskuus ja itsekkyys vaan sellaiset asiat mitä ei millään sijaisperheillä, päivähoidolla, rahalla ym.korvata.
Raskaudenkeskeytyksen ei tarvitse tulla ilmi. Sairaalassa ollaan yksi päivä, jonka jälkeen 3(?) pv saikulla. Mitään papereita tai laskuja ei lähetetä suoraan kotiin jos näin pyydetään eikä surua yhdistetä automaattisesti abortin tekoon. Tukea täytyy saada, mutta sellaiselta henkilöltä joka ymmärtää.
En voisi kyllä ikipäivänä antaa moista neuvoa, kun taustalla on perheväkivaltaa! Sekin on yllyttämistä ja vieläpä täysin vastuutonta sellaista!
On totta, että viidennes abortin tekijöistä katuu päätöstään. Kun taas neljä viidestä ei. Siksi käytin ilmaisua "Täysin loppuun asti harkittu." eli en todellakaan vähättele niitä, jotka ovat päätöksensä hätiköidysti tai painostuksen alla tehneet. Aloittajan tapauksessahan asiasta keskusteltiin jo vuosi sitten, ja päätös on (tietääkseni?) pysynyt samana kuin silloin. Surua tottakai aiheutuu, mutta vuosien masennusta, katumusta ja itkeskelyä- tuskin, jos päätöksen kokee oikeaksi. Tätä minä tarkoitin.
Mikä ihmeen avautumismania sinulla oikein on? Kerro kerro kerro... Olet varmaan keskivertoa puheliaammasta ja avoimemmasta suvusta kotoisin, kuin suurin osa suomalaisista. Kyllä 15-vuotiaalla on oikeus intimiteettisuojaan! Eikä muuten abortti tule "väistämättä ilmi". Se tulee ilmi vain jos kerrotaan. Ellei asu jollain lestialueella, missä kuulemma toisinaan henkilökunnan vaitiolovelvollisuus unohtuu uskonsisarten kesken.
Voi jee, ilman muuta teini juokseekin seurakunnan pastorin luokse - tämä on jo vitsikästä :D
oletko miettinyt tuota, että abortti on lapsen parhaaksi, jos tulevan lapsen vanhemmat ovat vaikka hyvin nuoria/haluttomia vanhemmiksi(esim.jos on sattunut vahinko vaikka pillerit pettänyt tai kondomi mennyt rikki)/rahattomia/alkoholisteja/narkkareita/kykenemättömiä vanhemmiksi/vakavasti sairaita, eikö silloin sinusta ole lapsen parhaaksi tehty abortti jos tulevat vanhemmat meittivät tulevaisuutta ja tietävät että eivät pysty lapsesta huolehtimaan mitenkää ja päätyvät aborttiin. onko sinusta parempi jos vanhemmat jo valmiiksi tietävät että lapsesta ei pystytä huolehtimaan ja synnyttävät pienokaisen ja lapsi tulee kokemaan ns. huonon elämän ja vielä vaikka ei rakastettuna, vaiko se että jos vanhemmat jo valmiiksi tietävät että eivät ole kelvollisia vanhemmiksi ja päättävät olla synnyttämättä lapsen?
Olet onneton idiootti!
Paljonkohan tuollaisia vanhempia oikeasti onkaan? Voin myös kokemuksesta kertoa, että vanhempien reaktiot ovat usein itsekkäitä eivätkä lainkaan niin lastaan tukevia.
Älä sinä ole kuitenkaan huolissasi; jos sinulla on hyvät välit lapseesi ja hän tietää voivansa kertoa sinulle kaikkein pahimmistakin asioista ilman että raivostut, tuomitset ja/tai rankaiset, silloin hän varmasti uskaltaa kertoa sinulle myös mahdollisesta raskaudestaan teini-iällä. Monella ei kuitenkaan ole näin.
vanhemmille jollei itse halua. Tietysti se on suotavaa että kertoo jos jälkeen päin tuleekin komplikaatioita tai joutuu jäämään sairaalaan jne.
Kiitos oikeesti paljon teidän vastauksille ja tuelle tälle asialle. Toi mikon vaihtoehto tuntui ihan mahdottomalta... Ei vain oikeasti onnistu. Me ollaan kummatkin vahvoja ja päästään tästä yli tavalla tai toisella... Esim. mun isä saattais kävästä kimppuun, jos asiasta kertoisin, niin oisko se sitten parempi? Johtais vaan isompiin ongelmiin... Tyttöystäväni äiti ei tajua asioista niin paljoa ja tuskin antaisi enää nähdä minua sen jälkeen ja siitähän se riemu vasta syntyisi. Tämä homma voidaan todennäköisesti hoitaa omassa hiljaisuudessaan ja päästä tästä yli kavereiden, sekä tällaistan palstojen tuella. Tuen tyttöystäväänikin täysillä, niin paljon kuin mahdollista. En halua olla se poikaystävä, joka jättää tällaisen tilanteen tullen. Kiitos oikeesti tosi paljon kantaanotoistanne... Tämä on kuiteskin melko iso juttu näin nuorelle...
ainakin itse joskus abortin tehneenä piti olla kaavinnan jälkeen täysi-ikäinen saattaja/hakija mukana. Tämä ei tietenkään tarkoita, että sen pitäisi olla jommankumman vanhempi jos joku muukin hakija löytyy! Tsemppiä teille ja jaksamista!
Voi kun joku osaisi kertoa varmasti... Ja sitten hinnasta vielä kyselisin... Eikö olekkin 9 vikkoa [ja nyt meillä on max. 3-5 viikkoa oltu rasakaana] takaraja sille pilleriabortille? Olikos se hinta jotain 20-40€?
Aloittakaa raskaustestin ostolla. Hyvällä tuurilla hän ei ole edes raskaana.
Jos hän on raskaana, kannattaa ihan suoraan soittaa terveyskeskukseen. Siellä osataan auttaa eteenpäin. Henkilökunnalla on velvollisuus olla kertomatta vanhemmille.
Mutta aloittakaa testillä ja sitten vasta murehditte lisää.
...tosi hienoa muuten, että tuet tyttöystävääsi. Se osoittaa kypsyyttä ja että hänestä todella välität. Tilanne on hänelle monta kertaa kauheampi kuin sinulle, hyvä että tuet!
Tänään hommaamme raskaustestin, jotta saamme varmuuden asiasta. Kiitos tiina-tiikeri, kun selvitit asiaa. On kamalaa elää tietämättömyydessä ja välitän tyttöystävästäni aidosti ja haluan tehdä kaikkeni sen eteen, että hänellä on kaikki mahdollisimman hyvin.
Nyt täytyy ajatella järkevästi ja kertoa vanhemmille, mikäli raskaustesti näyttää positiivista. On tuskaista tulevaisuudessa pitää tuollaista asiaa sisällään. Kun itse olin raskaana, oli minun todella vaikea kertoa vanhemmilleni, mutta se oli tehtävä, olisinpa valinnut minkä vaihtoehdon tahansa. Isäni suuttui silmittömästi, ja halusi minun tekevän abortin, mutta minä en sitä pystynyt enkä halunnut tehdä. Äitini oli kuitenkin sitä mieltä, ettei lasta saa abortoida, hän on terveydenhoitaja ammatiltaan ja ei työnsä puolestakaan kannata aborttia. Äitini sanoo, että usein teiniraskauksissa on hyvä loppu sinänsä, että teinit kasvavat hoitamaan lasta. Ja se riippuu ihmisestä kuka on valmis vanhemmaksi, eikä niinkään iästä. Muistakaa että se on teidän oma valintanne haluatteko pitää lapsen. En ole sekuntiakaan katunut sitä että päätin pitää lapsen. Sitä olisin kyllä katunut, jos olisin tehnyt abortin, ja varmasti paljon olisinkin katunut.
Abortti on myöskin todella iso taakka parisuhteelle. Abortin jälkeen yleensä myös parisuhteeseen tulee ongelmia. Usein hyvässä parisuhteessa aborttiin harvemmin päädytään. Joten voin sanoa, että mikäli päätyisitte aborttiin, niin varmasti se jää jonkin verran kaivamaan parisuhdettanne.
Viesteistäsi huomaa, että olet todella kypsä ikäiseksesi. Ja on hienoa huomata kuinka tuet tyttöystävääsi. Mutta muista että sinun tulee tukea häntä myös silloin, jos hän haluaisi pitää lapsen. Sinun täytyy nyt tarkkaan miettiä, kuinka ehkä tulisit myöhemmin katumaan sitä, että lapsenne ei saanutkaan syntyä ja mitä ihanaa siitä voisi tulla. Ärsyttää lukea täällä ihmisten kommentteja, kuinka he yllyttävät nuoria tekemään abortin. Yleensä sellaiset ihmiset ovat itse tehneet abortin ja katuvat jälkeenpäin ja haluavat sitten että muille tulisi myös paha olo.
Jos minulla olisi todella paha olo siitä että olisin tehnyt abortin, pyrkisin päinvastoin kannustamaan muita pitämään lapsen. No ihmisluonne on kiero.
Äläkä pelkää isäsi reaktiota. Siinä vaiheessa kun lapsi syntyisi, ei isääsi harmittaisi enää sekuntiakaan, että päätitte pitää lapsen.Ja vaikka kirjoitit viestissä siitä, kuinka luulette olevanne tarpeeksi vahvoja tekemään abortin, niin usein ihmiset yllättyvät omaa reaktiotaan. Ja monesti se voi aiheuttaa esim. pahoja mielenterveysongelmia. Tietenkin se riippuu ihan ihmisestä. Mutta vaikuttaa siltä kun jo nyt tässä vaiheessa funtsit asiaa noin paljon, ei asia mitenkään helpolta tunnu. Tottahan on että olette vielä kovin nuoria, mutta mikäli todella olette rakastuneita ja välitätte toisistanne ja haluatte suhteen jatkuvan eheänä, pitäkää lapsi. Koska toisten syyttely abortin tiimoilta varmasti tulisi suhteeseen jossain vaiheessa. On surullista se, kuinka paljon näillä keskustelusivuilla on ihmisiä, jotka ovat tehneet abortin ja sitten senn jälkeen masenutneina katuvat asiaa enemmän kuin mitään muuta. Ja silti sellaiset ihmiset, jotka harkitsevat tekevänsä itse abortin eivät ota toisten kirjoituksia tosissaan siitä, kuinka paljon ongelmia abortin tekeminen voi tulevaisuudessa tuoda. Muista myös se, että abortista päättäminen kuuluu viime kädessä tyttöystävällesi, joten älä ainakaan painosta häntä siihen. Enkä kyllä usko että niin tekisitkään. Se on joka tytölle kova paikka päättää tollaisista asioista. Ja varsinkin noin nuorelle ihmiselle. Mikäli tyttöystäväsi on raskaana, neuvon todella harkitsemaan lapsen pitämistä. Sitä ette varmasti tulisi katumaan, mutta abortin tekeminen voisi myöhemmin tuntua totaalisen väärältä ratkaisulta ja ainakin parisuhteellenne se olisi suuri koetinkivi. Onnea.
Ollaan harkittu tätä asiaa siitä asti, kun aloitettiin seksin harrastaminen [aina oli kortsu], mutta kerran unohtu, eikä tehty loppuun [vaikka ei takaa, että tulee raskaaksi]. Mutta ollaan siis puhuttu asia melkein jo vuosi sitten selväksi, että ei lasta missään nimessä. Tyttöystäväkin on ehdottomasti sitä mieltä asiasta ollut aina. Asenteet vaikuttaa paljon, joten jälkimasennusta ei välttämättä tule. Hänen äitinsä ei ymmärtäisi tilannetta, joten ei antaisi meidän nähdä toisiaan. Onhan hän jo niin sanonut tyttöystävälle, että jos tulee raskaaksi, niin ei saa enää tapailla tätä poikaa. Enkä haluaisi hyvää suhdetta heittää pois tämän takia, eikä myös hänkään. Olen ehdottomasti hänen tukenaan ja arvostan hänen valintojaan, jos hän mieltään muuttaa, mutta abortti vaikuttaa nyt ehdottomalta. Myös hänelle.
Tälleen ollaan alusta asti siis mietitty, että jos vahinko sattuu joku kerta.
Tänään hän käy hakemassa raskaustestin apteekista, jotta saadaan varma varmuus, koska kuukautiset voivat olla myös muutenkin myöhässä, kun eikö teini-iässä heittele kierto? Ja väsymys jne. vaikuttaa asiaan... Olen vakavasti miettinyt, että voisin luopua seksistä siihen asti, kunnes ollaan todella valmiita mahdolliseen toiseen raskauteen joskus tulevaisuudessa, mutta jos aiotaan seksiä vielä harrastaa, niin teemme sen varmasti kondomin kanssa, eikä mennä lähellekkään ilman sitä.
Voin sanoa, että se, jos tekisitte abortin olisi varmasti tosi vaikea pala suhteellenne ja tulisi varmasti kummittelemaan tulevaisuudessa suhteessanne. Silloin kun parisuhttessa elävä tekee abortin, tietty yhteys katkeaa kumppaniinsa, koska ei olla haluttu pitää yhteistä lasta. Kyllähän asiasta voi toipua jollain tasolla, mutta vaikea asia se tulee aina olemaan. Olimme myös minun poikakaverin kanssa aiemmin päättäneet, että jos tulisin raskaaksi, tekisin abortin, koska olin sen verran nuori. Sitten kuitenkin kun niin tapahtui, en halunnut sitä tehdä. Yksi syy oli se, että tiesin sen olevan niin rankka pala parisuhteelleni, etten tiedä olisinko pystynyt jatkamaan poikaystäväni kanssa. Tai ainakin se olisi ollut vaikeaa. Eikä olla hetkeäkään kaduttu päätöstämme. Muistakaa että uuden raskauden aloittaminen, ei välttämättä tuntuisi enää niin hienolta, jos olisitte sitä ennen lopettaneet aikaisemman raskauden.
Luitko sen kohdan, jossa kirjoittaja epäili, että hänen isänsä saattaisi jopa ruveta väkivaltaiseksi. Luulen, että hän ei keksinyt sitä päästään vaan että väitteelle on olemassa jokin syy. Kertoisitko itse, jos saattaisit joutua pahoinpidellyksi?
Ota huomioon, että hänen vanhempansa eivät ole samanlaisia kuin sinun vanhempasi.
"Äitini sanoo, että usein teiniraskauksissa on hyvä loppu sinänsä, että teinit kasvavat hoitamaan lasta. Ja se riippuu ihmisestä kuka on valmis vanhemmaksi, eikä niinkään iästä."
Miten hän perustelee väitteensä? Törmäsin juuri eilen kahteen yläastetuttuuni. Tyttö tuli raskaaksi 16-vuotiaana ja erikoista kyllä poika jäi kuvioihin ja he pitivät lapsen. Pitserian parkkipaikalla sitten molemmat (röökit suussa) huusivat lapselleen ja isä rettuutti lasta hihasta melko ronskisti. Oih perheonnea! Totta on, että se riippuu ihmisestä kuka lapsen pystyy milloinkin pitämään, mutta ei voi yleistää että yleensä teinivanhemmista tulee onnellisia kun asia ei ole niin!
"Abortti on myöskin todella iso taakka parisuhteelle. Abortin jälkeen yleensä myös parisuhteeseen tulee ongelmia. Usein hyvässä parisuhteessa aborttiin harvemmin päädytään. Joten voin sanoa, että mikäli päätyisitte aborttiin, niin varmasti se jää jonkin verran kaivamaan parisuhdettanne."
Miten tuon nyt sitten voi selittää.... Yleistät taas! Abortti voi muuttua taakaksi jos se ei ole yhteinen päätös.
Ja miten niin hyvässä parisuhteessa harvemmin päädytään aborttiin?? Jälleen esimerkki: ystäväni tuli hiljattain raskaaksi. Hän seurustelee todella mukavan ja ymmärtäväisen miehen kanssa (joka on töissä). Ystäväni ei kuitenkaan hetkeäkään epäröinyt päätöstään vaan se oli hänelle selvä (poikaystävä tuki päätöstä): hän teki abortin. Näin sivustakatsojana voin sanoa, että abortti on lähentänyt heitä. Se ei ollut mitenkään kevyt päätös ystävälleni, mutta tämä yhteinen (epämielyttävä) kokemus on lujittanut heidän suhdettaan.
Eikö tästä maailmasta muka löydy yhtäkään liian nuorena lapsen saanutta, joka katuisi päätöstä pitää lapsensa? Väite on melko radikaali (jopa tälle palstalle) mutta muistelen lukeneeni jonkun kirjoittajan kokemuksia aiheesta.
Vauva ei takaa auvoista perheonnea ja onnistunutta parisuhdetta!
Edelleen haluan sanoa; kun neuvotte nuoria tai ketään joka on vailla apua; pysykää totuudessa! Kasvatus/valistus lähtee siitä, että esitetään faktat ja annetaan ihmisten tehdä omat johtopäätökset faktojen valossa tilanteestaan. On erittäin hirvittävää, että syötetään valmiita ajatusmalleja ja valhetta aivopesu mielessä. Se ei palvele ketään ja sillä tehdään vain tuhoa.
Faktaa, jonka kysyjä tietääkin, kun ovat tutustuneet asiaan, mutta nyt vielä tälle valistajallekin tiedoksi. Viidesosa naisista kokee abortin takia syyllisyyttä ja henkisesti raskaana asiana. Ne jotka ovat sinut ratkaisun kanssa ovat siis ne neljä viidestä. Kun ratkaisu on tehty terveellä pohjalla ja parisuhde on muutenkin terveellä pohjalla, abortilla ei ole mitään vaikutusta parisuhteeseen, eikä myöhemmin mahdollisesti hankittaviin lapsiin.
käytöstä!
Sinusta voisivat monet vanhemmatkin ottaa oppia.
Tuntuu siltä, että teillä on erittäin hieno suhde, vaikka olettekin noin nuoria :)
Toisin kuin muutamat muut täällä, minä edustan toisenlaista näkökulmaa: älä pelkää, yhdessä selviätte kaikesta, jopa abortista jos päätös on yhdessä tehty ja kunnolla harkittu.
Meidän liitto on kestänyt oikein hyvin vaikka aborttiin päädyimmekin. Ja 14 vuoden jälkeen meillä on nyt kaksi lasta ja emme ole katuneet tekemäämme. Olimme todellakin liian nuoria.
Lapsen saaminen ei ole mikään auuaallisen onnellinen happy end juttu, jos ei lasta halua. Voi vaikka käväistä lukemassa lapset ja parisuhde palstalta ihmisten kokemuksia. Lapsen saaminen mullistaa koko elämän ja paluuta ei ole, jos tuntee olevansa liian nuori.
Mielestäni tämä nuoripari on miettinyt asiaa monelta kannalta ja päätyneet heille parhaimpaan vaihtoehtoon.
Ei meidänkään vanhemmat tienneet silloin tai eivät tiedä edelleenkään abortista. Enkä ole siitä kärsinyt vaikka eivät sitä tiedäkkään. Se asia selvitettiin mieheni kanssa yhdessä silloin.
Kannattaa tehdä niinkuin tuntuu omaan tilanteeseen tuntuu oikealta. Ei abortti tee elämää "helvetiksi".
Nyt vain raskaustestin ostoon, sitten toimitte sen mukaan. Keskustelkaa asiasta ja jos edelleen olette abortin kannalla, niin aika terveyskeskukseen lääkärille, joka kirjoittaa lähetteen. Saatte ajan sitten keskeytykseen. Riippuen siitä missä asutte, niin lähetteen voi viedä suoraan sairaalaan josta saa henk.kohtaisesti ajan, silloin ei lähetetä mitään kirjeitä kotiin. Ja kannattaa mainita myös ettei kotiin saa lähettää mitään papereita. Lääkäri kertoo itse toimenpiteestä jne.
Onnea matkaan, teitte miten tahansa!
Itse olin "jo" 20-vuotias kun sain ensimmäisen lapseni, mutta kyllä monta kertaa mietityttää kuinka paljon helpompaa opiskelut ja töissäkäymiset olisivat olleet jos olisi päätynyt toiseen ratkaisuun.Ikinä en lastani mihinkään vaihtaisi ja rakastan häntä ylikaiken, mutta olisi ollut noin 100 kertaa helpompaa.Eikä kaikki vanhemmat kypsy lapsentulon myötä.15- vuotiaana esikoisensa saaneelta tuttavaltani on nykyiset jo aikuiset 4 lasta aikoinaan huostaanotettu kun nuoruutta piti elää aina vaan uudestaan.Kyllä se mielestäni kertoo kypsyydestä tehdä päätös kuin päätös.Tuttava pariskunta on muuten onnellisesti yhdessä abortista huolimatta.Nyt ovat oppineet olemaan huolellisia ehkäisyssä, eikä suunnitelmissa lapsia olekkaan.Kohta tulee heilläkin 10v täyteen
En väitäkään, että kaikki parisuhteet kaatuvat abortin myötä. Tietenkin se riippuu ihmisistä. Mutta sanotaan näin, että suuressa osassa tapauksia, jolloin parisuhteessa on tehty abortti, parisuhde kaatuu ei pelkästään sen takia, että on tehty abortti, vaan myöskin sen takia ettei lasta ole haluttu pitää sen vuoksi, ettei ole koettu parisuhteen olevan vielä kypsä siihen. Minusta on pöyristyttävää, että niille ihmisille jotka yllyttävät ihmisiä täällä aborttiin, käytös on heidän mielestään todella sallittua, mutta ne jotka neuvovat harkitsemaan lapsen pitämistä, ovat fanaattisia abortin vastustajia.
Edellisissä viesteissä olleet henkilöt, jotka kertoivat olevansa täysin sinut aborttinsa kanssa, tuskin kirjoittelisivat tällaisille palstoille. Varsinkin "Tiina-tiikeri", joka joka välissä enemmän tai vähemmän pyrkii ohjaamaan ihmisiä abortin teossa. Ja sitten mainostaa kuinka ihmissuhde ja muutenkin, on hyvin abortin jälkeen. Tuntuu, että jonkun verran on ainakin selvittämättömiä asioita abortin suhteen, kerta palstalla olo on niin aktiivista. Se on vaan mielestäni harmillista, että rohkaistaan ihmisiä aborttiin. Se myöskin lisää varsinkin nuorilla sitä, että aborttia pidetään jonkinlaisena ehkäisykeinona. Äitini, joka on äitiysneuvolassa
on nimenomaan työssään nähnyt sen, että lapsen hyvä hoito ei ole niinkään riippuvainen vanhempien iästä vaan heidän luonteestaan.
Vielä sen verran siitä, miten abortti voi myöskin vaikuttaa perisuhteeseen. Se on varmasti totta, että vaikka parisuhteessa tehtäisiin abortti, ei tarkoita sitä, että rakastaisi kumppaniaan jotenkin vähemmän tai että parisuhde kaatuisi sen takia. Mutta mielestäni eheässä parisuhteessa olevilla ihmisillä on sen verran hyvät edellytykset pitää lapsi, joten miksi silloin päätyä aborttiin. Lapsi saisi kuitenkin rakastavat vanhemmat. Sitten toisekseen myös niitä tapauksia löytyy, joissa abortin jälkeen parisuhde on katkennut. Esim.eräät ystäväni olivat kihloissa, nainen tuli raskaaksi ja teki abortin, ja ei mennyt pitkään kun pariskunta erosi. Myös eräät toiset kaverini tekivät abortin ja heille tuli myöskin melkein heti tapahtuneen jälkeen ero. Varmasti eroihin on voinut olla muitakin syitä, mutta kyllä se raskauden keskeytys oli molemmille parisuhteille rankka paikka. Edellisille kirjoittajille vielä sen verran, että on todella hienoa, jos olette päässeet noin hyvin asian yli, kuten kirjoituksessanne annatte ymmärtää. Ja vaikka asiasta olisikin päässyt yli, on hienoa, että jaksatte vuosienkin jälkeen antaa omia kommenttejanne sivuilla. Ja on myös hyvä, että asiasta saadaan keskustelua aikaan.
Se vielä, että katkeroitunut nainen sanaa käytin siksi, että siltä se kuulostaa kun nainen, joka on tehnyt abortin, vaivautuu tulemaan näille sivuille ja tieten tahtoen kirjoittelee täällä empiville ihmisille, että nyt varaat heti ajan lääkäriin, että saat asian pois päiväjärjestyksestä. Näitäkin tapauksia nimittäin ko.sivuilta löytyy. En minäkään täällä kirjoita, että nyt perut heti sen ajan ja pidät lapsen! Pyrin antamaan aihetta ajatella, kuinka asiat voivat myöskin mennä abortin jälkeen. Kun täällä on niin paljon niitä hehkuttajia, kuinka hyvä ratkaisu abortti heille on ollut. Eräässä viestissä luki jopa, että abortti on ollut parasta mitä on koskaan elämässään päättänyt tehdä. Ja minusta se on todella kylmästi ilmaistu.
On minullakin usea ystävä, joka on tehnyt abortin, eikä heitä näytä asia pahemmin harmittavan. Kuitenkin mikäli ihmisen luonteeseen kuuluu se, että on esim. kova omatunto tai on hyvin itsekriittinen, niin abortin jälkeen voi hyvinkin tulla pahoja ongelmia oman itsensä kanssa. En missään vaiheessa kirjoittanut, että abortin tehneen elämästä tulisi "helvettiä", kuten tossa edellä olevassa viestissä sanottiin. Monet varmasti toipuvat abortista ihan hyvin. Mutta täytyy muista, että joka viides kärsii mielenterveysongelmista ja itsemurhariski kolminkertaistuu. Mielestäni nuo on kuitenkin isoja lukuja. Eikä niitä kannata vähätellä. Siksi ainakin sellaisille ihmisille, jotka ovat tunneherkkiä, neuvon mieluummin pitämään lapsen. Itse olen tosi tunteellinen ja itsekriittinen,ja siinä on tarpeeksi syytä jo siihen, miksen itse koskaan tekisi aborttia. Eräs ystäväni, joka on psykiatri, kertoi puhuessamme abortista, että valitettavan usein törmää tuossa ammatissa tapauksiin, jossa asiakas on tehnyt tarpeeksi harkitsematta abortin, ja sitten myöhemmin elämässä voi saada pahoja mielenterveysongelmia. Mikäli päätyy aborttiin, on ainakin hyvä sitten, että miettii asian todella loppuun ennen sitä, ettei sitten myöhemmin joudu itsensä kanssa taistelemaan asian suhteen.Silloin varmasti asian kanssa voi olla hyvin sinut.
Tuskin pelkkä abortti kaataa parisuhdetta. Ja jos kaataa, niin olisi kaatanut lapsen saantikin. Ja sitten voi miettiä onko oikeasti valmis kasvattamaan lapsen yksin. Kaikki eivät todellakaan ole.
sitten täällä teet? Jos sinulle ei ole edes aborttia tehty, etkä ole edes joutunut asiaa omalle kohdallesi koskaan miettimään, mitä sinä tällä palstalla teet? Aivan, sitä samaa kuin me muutkin, keskustelemme asiasta, joka meitä kiinnostaa.
"Tuntuu, että jonkun verran on ainakin selvittämättömiä asioita abortin suhteen, kerta palstalla olo on niin aktiivista."
Edelleen: mitkä ovat sitten sinun motiivisi aborttipalstalla keskustelemiseen, jos sinusta kaikki aborttia katumattomat ja täällä kuitenkin olevat valehtelevat itselleen (näinhän sinä sanot, koska et usko, etteivät he kadu)? Oletko itse katunut, ettet aborttia ole tehnyt? Muuten en logiikkasi perusteella ymmärrä, miksi täällä oleilet...
Eikö ole ihan ymmärrettävää, että abortin tehneet haluavat keskustella asiasta SAMAN KOKENEIDEN kanssa?!! Abortti on kuitenkin niin intiimi asia, ettei siitä puhuta kovin yleisesti ja kuitenkin niin moni on sen omalla kohdallaan kokenut. Siksi haluamme jutella aiheesta, vaihtaa ajatuksia ja tunteita sekä AUTTAA niitä, jotka ovat asiaa omalle kohdalleen miettimässä. Auttaa sekä käytännön toimenpiteiden kertomisessa sekä päätöksen eri puolien esittelemisessä. MIKÄ ON SINUN MOTIIVISI? Tuomita kaikki abortintehneet? Nostaa itsesi heidän yläpuolelle? Puolustaa ihmiselämää; kumman, alkion vai sen naisen? Estää abortinkokeneita kertomasta omasta aidosta kokemuksestaan sekä toisilleen että asiaa miettiville TODENMUKAISESTI, eikä vain omien luulojen mukaisesti, kuten sinä teet.
Miksi sinusta ei saisi sanoa, ettei aborttia kadu? Koska sinusta sitä ei voi olla katumatta? Me olemme ajattelevia ihmisiä, onneksi meidän muiden ajatusmaailmaamme ei ole rajoitettu vain niihin raameihin, jotka sinä täytät. Huomaa, ettei tämä nyt ollut kielteisesti sinua kohtaan, vaan todellakin vain selostus siitä, että ihmisillä on paljon tunteita, joita joku toinen ei ymmärrä ollenkaan. Siksi on niin turhauttavaa lukea kaltaistesi viestejä, joissa kovin sanoin väitetään, etten voi olla katumatta asiaa...
"Kun täällä on niin paljon niitä hehkuttajia, kuinka hyvä ratkaisu abortti heille on ollut. Eräässä viestissä luki jopa, että abortti on ollut parasta mitä on koskaan elämässään päättänyt tehdä. Ja minusta se on todella kylmästi ilmaistu."
Ja mistähän tuon kaltaiset "hehkutukset" johtuvat... Juuri sinun kaltaisistasi viesteistä, joissa sanotaan "kaikkien normaalien ja lämminsydämisten" naisten katuvan aborttia. Tämä ei ole kuitenkaan totta. Te siis tosissaan valehtelette väittämällä "kaikkien" saavan elinikäisiä traumoja ja parisuhteiden tuhoutuvan, jos lasta ei pidetä. Näiden osuus joukosta on kuitenkin kohtalaisen pieni kun valtaosa on tyytyväisiä ratkaisuunsa. Aborttia harkitsevallakin on oikeus kuulla FAKTAT, eli ettei todellakaan kaikki toimenpidettä kadu!! SIKSI täällä on myös viestejä, joissa päätökseensä tyytyväiset naiset kertovat omasta elämäntilanteestaan.
Ja vielä: ei täällä käytännössä kukaan ole käskenyt varata aikaa nopeasti "aborttia tekemään" JOkainen aborttioikeuden puolestapuhujakin tähdentää päätöksen varmuuden ehdottomuutta; aborttia ei kannata missään tapauksessa tehdä, jos ei ole varma päätöksestään. On täysin eri asia sanoa, että menkää nopeasti lääkäriin ottamaan selvää, oletteko todellakin raskaana, jotta ei tarvitse pähkäillä tiedottomuudessa...
Ei täällä kukaan yllytä aborttiin, ei ainakaan abortin tehneet ihmiset. Nimenomaan he kannustavat harkitsemaan asiaa, mutta taas aborttia ehdottomasti vastustavat kavahtavat jo pelkkää mahdollisuuden tarjoamista.
Näistä (vastustajien) kirjoittamista viesteistä oikein pomppaa rivien välistä kuinka heitä kismittää ja ärsyttää kun joku abortin tehnyt kertoo pitävänsä sitä oikeana ratkaisuna, ja lisää vielä perään, ettei ole katunut ratkaisuaan pätkääkään. Sinunkin viestissäsi on kohta, jossa epäilet että heillä on sittenkin jotain selvittämättömiä asioita kun täällä roikkuvat ammentamassa kokemuksiaan niitä kipeästi kaipaaville.
On todella helppoa ottaa mustavalkoinen asenne ja tuomita muita, mutta sitten kun joku esittääkin pulmatilanteen (esim. raiskaus) saattaa joutua pyörtämään puheensa tai väittämään jotain, mitä ei itse kuitenkaan pystyisi tekemään.
Ja vielä kerran: en ole tehnyt aborttia, joten voit nyt ihan suoraan lopettaa nuo ilkeät vihjailusi selvittämättömistä asioistani. Kerroin omia kokemuksiani aiheesta muutaman näkemäni esimerkin kautta.
Ja todellinen syy miksi kirjoitan tälle palstalle on siinä, että abortin vastustajat ajattelevat mustavalkoisesti: abortti on aina väärin. Piste.
Itse ajattelen myös kiiltokuvan kääntöpuolta ja mielestäni se kuuluu tähän keskusteluun. Muuten tämä olisi melko yksitoikkoista ja mikä tärkeintä koko kuva ei hahmottuisi. Ihmiset saattaisivat jopa kokea järkytyksiä kun todellisuus iskisi päin kasvoja.
Ei kaikki ole ihanaa vaaleanpunaista vauvaunelmaa ainakaan kaikille meistä.
Siis vaihtoehtoja ihmisille, omaa harkintaa ja ennenkaikkea näkökulmia keskusteluun!
T.Tiina
Minä ainakin tulkitsen, että sellaiset kirjoitukset, joissa selitetään, ettei toivo jo lasta odottavan pariskunnan (heidän iästään riippumatta) ryhtyvän vanhemmiksi ja joissa aborttia pidetään "järkipäätöksenä", "harmittomana", "sopivana tilanteen nollauskeinona", "ehkäisyn varamenetelmänä" tai joissa muuten kuvataan aborttia positiivisesti ylistävin termein, OVAT aborttiin yllyttämistä!
Sitäpaitsi se vanhemmille kertomattajättämissuunnitelma ei osoita mitään kypsyyttä vaan olisi toteutuessaan kerrassaan kardinaalivirhe. Eräässä toisessa viestissä esitin mahdollisuuden kertoa asiasta ennen omia vanhempia jollekin luotetulle aikuiselle.
Mitäs sitten itse teet?
Minä ainakin tulkitsen sellaiset kirjoitukset joissa kehotetaan IHAN SUORAAN pitämään lapsi ja kerrotaan miten suhde kaatuu jos abortti tehdään ja taas toisaalta miten ihanaa lapsen pitäminen on omalla tavallaan erittäin TÖRKEÄKSI yllyttämiseksi! Siinä jätetään somasti kertomatta kaikki ongelmat mitä nuorilla vanhemmilla on ja hehkutetaan vain miten vauvaan rakastuu ensinäkemältä.
Ja mitä voin vastata väitteeseesi siitä, että me täällä yllytämme aborttiin niin minä en ainakaan menetä yöuniani. En ole lukenut yhtäkään viestiä, jossa ei painotettaisi harkintaa ja omaa valintaa. Täällä ei ole yhtäkään "tee abortti" viestiä, mutta täällä on monia "pidä lapsi" viestejä.
Jos tehdään tästä mustavalkoinen kuva ja asetetaan vastakkain abortin vastustajat ja kannattajat niin kyllä siellä vastustajien puolella sitä rumaa peliä pelataan: jätetään kertomatta asioita ja kaunistellaan totuutta. Ja mikä parasta: ohjataan ja painostetaan ihmisiä toimimaan niinkuin teistä on hyvä (esim. jos teet abortin parisuhteesi tuhoutuu) ja (meinas unohtua) satunnaiset kommentit "olet murhaaja".
Ei täällä kukaan ole viaton.
Älkää jaksako itkeä ihmiset vaan perustelkaa väitteenne.
Syy siihen miksi täällä sivuilla käyn on se, että mikäli saan yhdenkin naisen olla tekemättä aborttia, tai ainakin harkitsevan asian loppuun asti, ettei sitten myöhemmin tarvitse oman mielensä kanssa kamppailla, niin silloin olen onnistunut tavoitteessani. On kauheaa kun täällä puhutaan lapsesta solumöykkynä. Kannattaisi mennä katselee vaikka nettiin kuvia, minkä näköinen sikiö on jo alle 8 viikkoisena. Neljä viikkoisena lapsella on jo sydän mikä sykkii. Sitä ihanaa pientä sydäntä en haluaisi kenenkään lopettavan sykkimästä. Laissa se tietenkin on sallittua, mutta toivoisin, että kuitenkin ihmiset miettisivät loppuun asti. Enkä missään nimessä tuomitse abortin tehneitä, toivon vaan heille jatkossa hyvää ja sitä ettei asia vaan tulisi toistumaan.
Toinen syy miksi olen täällä sivuilla on se, kun itse tulin raskaaksi nuorena, minua jotkut ulkopuoliset painostivat tekemään abortin ja se tuntui ihan kauhealta. Itsestäni tuntui silloin, että ne jotka tukivat minua siinä, että en halunnut missään nimessä mitään sellaista ajatella, tuntui ihmisiltä, jotka oikeasti ajattelivat parastani. Haluan vaan oman kokemukseni perusteella sanoa, ettei pidä välittää muiden painostuksesta vaan tehdä totaalisen oma päätös. Ja vaikka raskaana olevista nuorista tuntuisi kuinka pahalta kertoa vanhemmilleen, neuvon ehdottomasti sen tekemään. Se on vissi, että sitten kun lapsi on syntynyt varmasti jokainen henkilö joka on alkuraskaudessa painostanut tai ohjannut tekemään abortin, ovat tyytyväisiä lapsen synnyttyä elävänä, että lapsen vanhemmat päättivät pitää lapsen.
Kolmas syy siihen miksi käyn antamassa omia mielipiteitäni sivuilla on se, että olen lukenut yliopistossa psykologiaa, ja minä haluan auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat vaikean päätöksen edessä. Olipa se abortti tai jokin muu vaikea päätös. Pyrin aina käyttämään omaa pitkäjänteistä harkintaa. Haluan myös tukea niitä, jotka ovat jo abortin tehneet, ja ottavat asian raskaasti. Toivon vaan sitä, että jokainen aborttia harkitseva miettii päätöksensä loppuun asti, ettei sitten myöhemmin tule ongelmia. Ja miettii asian myös oman parisuhteensa kannalta. Sillä en ole siinä asiassa missään nimessä samaa mieltä, että abortin tekeminen jotenkin yhdistäisi ja lähentäisi pariskunnan välejä. Mielestäni abortti on kuitenkin parisuhteeseen liittyvä negatiivinen asia.
Mielestäni sen neuvominen, että neuvoo pitämään lapsen on vaan moraalisesti huomattavsti parempi ohje kuin se, että neuvoo tekemään abortin. Onhan se totta, että varmasti nuorilla vanhemmilla on raskasta käydä koulua samaan aikaan ja elämänsuunnitelmat menevät totaalisen uusiksi. Mutta lapsi tuo niin paljon hyvää elämään, että harvat lapsen syntymän jälkeen katuvat sitä, että päättivät pitää lapsen.
Omat mielipiteeni tunnen itse olevan moraalisesti oikeita ja tietenkin minun on vaikea suhtautua ihmisiin, jotka neuvovat muita tekemään abortin, varsinkin esim. "Tiina-tiikeri", joka ei ole edes itse tehnyt aborttia, neuvoo muita tekemään, niin tulee väkisinkin mieleen se, että hän haluaa muille pahaa. Mutta ehkä olen väärässä, kun en ihmistä tunne enkä hänen taustojaan.
On kuitenkin hyvä, että tällaiset asiat herättävät keskustelua ja erilaisia mielipiteitä tulee ilmi. Jos koen itse moraalisesti abortin vääränä, en silti halua tuomita kaikkia niitä, jotka ovat niin tehneet. Mutta toivon, että abortteja tapahtuisi vähemmän ja vähemmän. Joka vuosi Suomessa tehdään noin 100 000 aborttia, ja mielestäni luku on järkyttävä.
JOS tietäisit asiasta jotain ja JOS olisit lukenut viestejäni tietäisit että kirjoitin jopa kerran yhdelle naiselle että mahtaakohan abortti olla hänelle oikea ratkaisu!!
Jos joku on pohtinut aborttia ja ollut siinä tosissaan olen painottanut harkintaa ja kehottanut vielä miettimään ennen abortin tekoa. Et löydä viestiä jossa kirjoitan: tee abortti, heti, kannattaa tehdä heti!!!
Ja haluan vielä sanoa sen,että 1977 on todellakin oikeassa kirjoittaessaan maailman tilanteesta ja ylikansoituksesta.
Totuus on, että täällä on viestejä, jossa ihmiset todella käskevät varaamaan ajan aborttiajan sopimiseen.Niin kauhealta kuin se kuulostaakin.
Ja se vielä, että sinun on vissiin vaikea käsittää, että jotkut ihmiset haluavat toisille ihmisille hyvää. En tajua mistä olet keksinyt motiivikseni kirjoitella sen, että harmittaa kun itse en ole tehnyt aborttia. Itselleni oli aivan selvää raskaaksi tullessani, etten aborttia voisi edes unissanikaan harkita. Pidän aborttia lapsen tappamisena, tai kauniimmin ilmaistuna lapsen elämän keskeyttämisenä. Minulle äidin vatsassa oleva lapsi ei ole mikään solumöykky. Itse sen voin sanoa, pienen rakkaan lapsen synnyttäneenä Pidän loukkaavana kutsua sikiötä solumöykyksi. Mielestäni se kun ohjaa toista tekemään abortin, ei voi haluta silloin toiselle ainakaan hyvää.
Mielipiteitä on erilaisia, mutta minä koen vatsassa olevan sikiön lapsena. Sikiön sydän sykkii jo neljännellä raskausviikolla. Toivon sitä, että jos joku kuitenkin pitkän harkinnan jälkeen tekee abortin, tekee sen mahdollisimman nopeasti päätöksen tehtyään. En ole millään tavalla tuominnut abortin tehneitä kylmiksi ihmisiksi. Ne keskeytyksen tehneet, jotka harmittelevat myöhemmin keskeytystä, eivät varmasti ole kylmiä. Mutta ne jotka yllyttävät muita tekemään abortin ovat mielestäni kylmiä, tai ainakin siinä asiassa kylmäkiskoisia. Tai sitten vain ajattelemattomia, eivätkä ajattele asioita tarpeeksi pitkälle.Sinun olisi hyvä lukea viestejä esim. Keskustelusta, jonka aiheena on :"Älkää kannustako aborttiin". Siinä keskustelussa käy hyvin ilmi, mitä aborttiin yllyttäminen voi aiheuttaa ihmisille. (Esim.syvää masennusta). Itsemurhariski on kolminkertainen abortin tehneillä naisilla niihin naisiin verrattuna, jotka eivät ole tehneet aborttia. Kuitenkaan itsemurhariski ei kasva ihmisellä silloin, jos nainen päättää tehdä lapsen. Joten mielestäni tämä tosiasia jo osoittaa sen, ettei aborttiin ohjaaminen kannata ja sellainen ohjaaminen, jossa neuvotaan harkitsemaan lapsen pitämistä, ei voi olla ainakaan mitenkään pahan suopaa, päinvastoin.
En nyt halua haastaa riitaa, mutta lueppa tekstinpätkäsi uudelleen:
"Toivon sitä, että jos joku kuitenkin pitkän harkinnan jälkeen tekee abortin, tekee sen mahdollisimman nopeasti päätöksen tehtyään."
Itse olen kirjoittanut samaan tyyliin ja voi että kun on niskaan satanut p*skaa! Tuollainen teksti on monen mielestä aborttiin yllyttämistä. Eikö olekin epäreilua?
Tarkoitin asialla sitä, että aborttia ei tehtäisi tyyliin 12 viikolla, jolloin käytännössä kaavinnassa, lapselta ensin revitään jalat irti ja sitten edetään muihin vartalonosiin. Kirjoitin nimenomaan viestissäni, että jos nainen on todella pitkän harkinnan jälkeen sitä mieltä, että haluaa abortin, ei lapsen kannalta ole järkeä pitkittää monia viikkoja. Tietenkin toivon, ettei kukaan päätyisi aborttiin, kuten olen viesteissäni kertonut. Kun taas sinä olet johdonmukaisesti jokaisessa viestissä ohjannut abortin tekoon. Kun otit viestiisi viittauksen tekstistäni, niin olisi varmaankin kannattanut ottaa pidempi pätkä, jotta ymmärtää asian oikein. En minäkään sinun viesteistäsi poimi lauseita sieltä ja täältä ja erota niitä asian yhteydestä.
Olen nimenomaan viesteissäni kehottanut aina harkitsemaan pitkään ja tarkkaan ja toivonut, että ihmiset loppujen lopuksi pitäisivät lapsen ja unohtaisivat abortin tekemisen.
Minä ajattelen abortin suhteen eniten sitä, että lapselle annettaisiin mahdollisuus elää, ja ajateltaisiin aborttia viimeisenä vaihtoehtona. Mutta jos joku nainen kerta päättää hankkiutua aborttiin, eikä sille mahda mitään, niin parempi se, että lapsi ei joudu esim. 12 viikkoisena kärsimään kivuista abortoinnin yhteydessä. Jokaikinen lääkäri tai terveydenhoitaja tai psykiatri on siinä asiassa kanssani samaa mieltä, että mikäli nainen on LOPULLISEN harkinnan jälkeen sitä mieltä, että haluaa sataprosenttisella!!! varmuudella abortin, on niin lapsen kuin raskaana olevan naisenkin takia parempi, ettei lapsi ole jo kasvanut esim. niin isoksi, että nainen joutuu sen alateitse itse synnyttämään, jolloin lapsikin joutuu kärsimään todella paljon. Tällaisenkin tapauksenkin tiedän. Ja tuntui pahalta kuulla kuinka nuori nainen oli jo ajat sitten päätöksensä tehnyt, muttei vain saanut aikaiseksi mentyä aborttiin.
Kannattaisi myös lukea niiden abortin tehneiden viestejä, jossa kerrotaan siitä, miten ei koskaan tulisi toisia ainakaan yllyttää aborttiin. Se voi meinata joillekin ihmisille pahoja mielenterveysongelmia. Enkä minä ainakaan haluaisi olla sellaiseen johtamassa ja avittamassa.
et ole lukenut minun viestejäni!
Samaan minäkin pyrin: omaan valintaan ja harkintaan ja mikä tärkeintä: että äiti ei kautuisi päätöstään vaan olisi sitä tehdessään tietoinen kaikista muista mahdollisuuksista.
"Kun taas sinä olet johdonmukaisesti jokaisessa viestissä ohjannut abortin tekoon."
Alappa perustelemaan ihan samantien! Minä en ala kuuntelemaan tuollaista törkyä ilman todisteita!
Kun kirjoitit viestissäsi, ettet ole yllyttänyt mitenkään aborttiin, niin jotenkin tietämättäsi tai tajuamattasi se siltä puhtaasti kuulostaa. Esimerkiksi yhdessä viestissä, sanoit sitä samaa, ettet mitenkään yllytä aborttiin haluat vaan että ihminen harkitsee tarkoin, eikä lapsen kasvattaminen ole mitenkään helppoa. Sitten viestin loppuun olit kirjoittanut, että olet samaa mieltä yhden toisen kirjoittajan kanssa siitä kuinka tämä maailma on ylikansoitettu, että abortti tulisi olla senkin takia vaihtoehto. Minä kuvittelen kaikki ihmiset aina yksilöinä. Ja jos sinun mielestäsi viesteissäsi ei ole mitään abortin suuntaan yllyttävää, niin jo pelkkä ylikansoituksesta puhuminen ja sen liittäminen näihin aborttikeskuteluihin on selvä argumentti siihen asiaan, kuinka kannattava asia abortti olisi. Kannattaisi tarkemmin miettiä kelle raskaana olevalle menee tuollaisia laukomaan ja mitä se voi aiheuttaa. Kannattaa lukea tarkkaan keskustelun aiheena olevat viestit:Älkää kannustako aborttiin! Siinä tulee hyvä kannaotto siitä, kuinka abortin tehnyt nainen neuvoo muita olemasta ohjaamatta ihmisiä abortin tekoon, tai varsinkaan kannustamasta. Se voi aiheuttaa suurta pahaa niille jotka tällaisia ohjeita kuuntelevat.
Mikä sinun mielestäsi on "johdonmukaista aborttiin ohjaamista tai yllyttämistä"? Sekö että puolustaa aborttioikeutta yhtenä vaihtoehtona? Sittenhän edes mielipidettään ei asiaan saisi sanoa, jos ei aborttioikeutta vastusta.
Kehottaisin sinuakin miettimään mitä kirjoitat, ja erittelemään tarkemmin johdonmukaisuuden rajat. Minun mielestäni kun aborttiin johdonmukaisesti kehottaminen, ohjaaminen tai yllyttäminen on pikkuisen eri asia kuin abortin vaihtoehdoksi hyväksyminen.
"Esimerkiksi yhdessä viestissä, sanoit sitä samaa, ettet mitenkään yllytä aborttiin haluat vaan että ihminen harkitsee tarkoin, eikä lapsen kasvattaminen ole mitenkään helppoa. Sitten viestin loppuun olit kirjoittanut, että olet samaa mieltä yhden toisen kirjoittajan kanssa siitä kuinka tämä maailma on ylikansoitettu, että abortti tulisi olla senkin takia vaihtoehto."
Jooh... tässä on viestini loppuosa jota kommentoit: "Ja haluan vielä sanoa sen,että 1977 on todellakin oikeassa kirjoittaessaan maailman tilanteesta ja ylikansoituksesta."
Ja se todellakin loppuu tuohon. Ei mitään puhetta siitä että abortti olisi ylikansoittumisen takia vaihtoehto!
Minä kommentoin 1977 kirjottamaa toista viestiä kun en erikseen jaksanut kirjoittaa vastausta.
Olet uskomaton!
"Ja jos sinun mielestäsi viesteissäsi ei ole mitään abortin suuntaan yllyttävää, niin jo pelkkä ylikansoituksesta puhuminen ja sen liittäminen näihin aborttikeskuteluihin on selvä argumentti siihen asiaan, kuinka kannattava asia abortti olisi."
Ei voi olla totta, oletko tosissasi?? Ai että pelkkä ylikansoituksen MAINITSEMINEN (fakta) samassa keskustelussa missä puhun oman harkinnan tärkeydestä aborttiasioissa tekee minusta aborttiin yllyttäjän.
Jos täällä oikeasti on ihmisiä, jotka tekisivät abortin vain tuollaisen kirjoituksen takia vastoin omaa harkintaansa niin ehkä ei kannata liikkua tälläisillä palstoilla ollenkaan!!
Voi nimittäin saada vaikutteita!
Suomessa tehdään vuosittain noin 10000 aborttia, ei sentään onneksi sataatuhatta. Mutta tuo 10000:kin on aivan liikaa. Siitä yli 90% tehdään sosiaalisista syistä. Ne paljon mainostetut tapaukset ja joita käytetään runsaasti abortin hyväksyttävyyden "keppihevosina", joissa abortti tehdään äidin hengen pelastamiseksi tai siksi, että raskaus sai alkunsa seksuaalirikoksista kattavat yhteensä alle 20 aborttia vuodessa, eli 2 _promillea_ kaikista aborteista.
Suurin osa aborttiongelmasta johtuu asennevammoista, jotka saavat aikaan, että
- seksi aloitetaan niin nuorena, ettei sen merkitystä ja kaikkia vastuukysymyksiä kunnolla etukäteen ymmärretä
- ehkäisyyn suhtaudutaan välinpitämättömästi, vaikkapa kondomin käyttöä koskevat ratkaisut tehdään ennemminkin "mukavuudenhaluisuuspohjalta" kuin ajattelemalla tarkemmin, _miksi_ kondomi kuitenkin on olennaisen tärkeä
- jotkut nuoret naiset eivät osaa sanoa poikaystävälleen oikeassa paikassa "ei" tai "myöhemmin", vaan epäluonteviinkin seksiasioihin kuten keskeytettyyn yhdyntään saatetaan suostua vain kumppania miellyttääkseen
- aborttia pidetään jo etukäteen helppona "varmuuskeinona", "ulospääsynä" ja tilanteen "korjaajana" eikä koko proseduurin merkitystä täysin mielletä. Tämä ajattelutapa on yleistä monille miehille.
Ylikansoituksen oikea hoitotapa on sosiaalisten olojen parantaminen. Se hoitaa homman itsestään, naisten oikeuksien, seksuaaliterveyden ja ehkäisyn parantuneen saatavuuden hillitessä lapsilukuja. Ylikansoituksen väärä hoitotapa on kansanmurha, pakkoabortit ja muut ihmisoikeusloukkaukset.
Sen sijaan Suomessa ei ole ylikansoitusongelmaa. Täällä ei kukaan voi puolustella aborttia "ekologisten syiden" varjolla.
Joo huomasin et oli vahingossa tullu yks nolla liikaa, et piti laittaa 10 000. Mut luku on siltikin on tosi suuri, varsinkin kun ajatellaan Suomen väestön lukumäärää.
Ystävä hyvä, kahdeksanviikkoiset sikiöt näyttävät kovasti ihmisiltä myös sellaisella eläinlajilla kuin sialla. Tässä en nyt vertaa ihmis-sikiötä sian sikiöön muuten kuin ulkonäön puolesta, mutta aborttikeskustelua käytäessä olisi mielestäni syytä käyttää parempia kuin tällaisia tunnepohjaisia "minusta tuntuu" ja "minusta se näyttää ihan-" tyylisiä perusteita. Pelkkää mutu-tietoa ja kuvista tehtyjä päätelmiä ei pidä käyttää perusteina kun pohjalla ei ole vankempaa biologista tietämystä. Vai vastustaisitko palavasti myös sikojen sikiöiden abortointia, jos niitä tehtäisiin?
Tällä kirjoituksella tarkoituksenani ei ole ottaa kantaa abortin puolesta tai vastaan, vaan että perustellessa mielipiteitä olisi syytä harjoittaa myös hieman itsekritiikkiä.
Tarkoituksenani oli vastata tuohon mikko n:n ylikansoittumista koskevaan viestiin, mutta jostain syystä se ei onnistunut. Tietsikkani herjaa, että viestin "hierarkia on liian syvä"...? Mitä se sitten tarkoittaakaan... Joten vastaan nyt tähän tiina-tiikerin viestiin, mutta osoitan vastaukseni mikolle.
Ensinnäkin mielestäni ylikansoittumisen mainitseminen ei ole aborttiin ohjailua, painostamista tai siihen kannustamista. Se on ainoastaan erään faktan toteamista.
Toiseksikin ylikansoittuminen on maailmanlaajuinen ongelma ja sen seuraukset tuntuvat, ja tulevat tulevaisuudessa tuntumaan entistä enemmän maailmanlaajuisesti. Sitä ei voi spesifioida alueittain siten, että koska Suomessa ei ole liikaa ihmisiä, tämä ongelma ei meitä koskettaisi. Ihan Suomessakin on syytä olla huolissaan ylikansoittumisen seurauksista, etenkin ekologisista syistä. Maailman ekosysteemiä ei pelkästään pohjoismaiden vähäinen väestömäärä yksinään pelasta.
Ylikansoittumisen hoito onkin sitten asia erikseen, ja oikeita tapoja ei missään tapauksessa olekaan pakkoabortit tai kansanmurhat. Toisaalta tällaista ei lienee kukaan edes vitsinä ole kai ehdottanutkaan. Abortti ei ole kansanmurha, eikä aborttioikeuden puolustaminen ole aborttiin pakottamista.
Vai että alat sitten vertaamaan sikaa ihmislapseen. Jos sinun mielestäsi oman lapsen elämän lopettaminen ennen syntymää on sama asia kuin sian tappaminen, niin sulla on elämänarvot aika kieroutuneet.Olen itse tutkinut ihan kyllä tarkasti minkä näköinen sikiö, toisin sanoen ihmislapsi on neljä tai kahdeksanviikkoisena. Ja kyllä se ihan ihmiseltä näyttää. Neljä viikkoisena sikiöllä sykkii jo sydän.Kannattaisi varmaan sinun itse tutkia jostain, että miten esim.kaavinta suoritetaan. Voin sen verran valaista, että ensin kaavinnassa kiskotaan sikiöltä jalat irti, koska kokonaisena sikiö ei mahdu tulemaan ulos. Tämän voit tarkistaa vaikka lääketieteellisestä oppaasta. Mielestäni turha alkaa pilkkua viilamaan ja miettimään kuinka elävä sikiö on. Elävä kun elävä.
Jos sinua ei harnita bortin tekeminen, niin se on sinun asiasi, mutta puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ei siellä mahassa ole sika vaan lapsi tai sikiö niinkuin varmaan paremmin haluat ilmaista.
ole sitä mieltä, että abortti on kiva juttu, hei vaan ja hellät tunteet.
Kannatan vapaata aborttioikeutta, mutta ilman muuta olen sitä mieltä, että onnellisinta olisi, mikäli kukaan ei milloinkaan joutuisi siihen tilanteeseen.
Olen myös sitä mieltä, ettei kukaan saa joutua auton alle suojatiellä eikä tulla hakatuksi taksijonossa....
Edellinen kirjoittajahan halusi tekstillään tuoda esille sen, että sikiön kehityksen alkuvaiheessa on teknisesti ottaen melko sama onko kyseessä sika ihminen vai lammas, sillä ne ovat niin samanlaisia. Ei hän sanonut että ihminen on sama-asia kuin sika.
Ja edellinen kirjoittaja oli vielä kaiken lisäksi aivan oikeassa siinä, että varhaisessa vaiheessa alkio on kuin muutkin eläinalkiot. Alkio alkaa olemaan ihmisen näköinen vasta kun solut ovat erilaistuneet riittävästi. Siksi aborttiakin kannattaa ajatella myös järkevästi eikä pelkästään tunteella.
Lisäksi kun puhutaan että jo viikolla neljä alkion sydän alkaa sykkiä ja että viikolla kahdeksan se on jo ihmisen näköinen niin minun mielestäni millään sellaisella ei ole alkion ihmisyyden kannalta merkitystä. Mielestäni alkio alkaa olemaan ihminen siinä vaiheessa kun se alkaa aistimaan maailmaa ympärillään. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
On hassua, miten yhdessä viestissäsi kirjoitit, että et mitenkään pyri neuvomaan tai johdattelemaan ihmisiä abortin tekoon ja nyt kun luen noita sun lähettämiä viestejä näihin keskusteluihin, niin jos tuo ei ole johdattelua niin 1 1=3. Tuo on turhaa selittelyä.
Mielestäni nuo tappelut siitä onko alkio sikiö vai lapsi vai siannäköinen, niin ovat aivan turhia. 9 kk:en raskauden jälkeen nainen synnyttää lapsen ja sillä on väliä. Mielestäni on naurettavaa, että joku käsittelee sikaa, ihmistä ja lammasta "niin samanlaisina". Mutta se toisaalta suvaittakoon ihmiseltä, joka ei ole koskaan ollut raskaana, tehnyt aborttia tai synnyttänyt.
Loppupeleissä tekipä abortin millä viikolla tahansa niin abortti se on joka tapauksessa. Ja mielestäni hyvin eri asia kuin jonkun sian tappo tai itikan liiskaus. Tietyissä tilanteissa realismi on ihan ok, mutta nuo edellsiet kommentit olivat mielstäni jo selvästi fiktiivisen selittelyn puolella.
Jos olisit lukenut viestini kunnolla (tai kenties olet vain lukutaidoton) olisit huomannut minun kirjoittaneen, etten ota kantaa abortin puolesta tai vastaan vaan ainoastaan totesin, että on typerää käyttää 8-viikkoisen sikiön ULKONÄKÖÄ perusteena aborttikeskustelussa, sillä lähes samalta näyttää myös sian sikiö. Tarkoitukseni ei ollut loukata ketään ja kuten sanoin, en verrannut sian sikiötä ihmissikiöön vaan vain totesin, että näissä keskusteluissa on syytä säilyttää asiallinen linja eikä vajota tunnehaahuiluun. Selvät ja hyvät perustelut mielipiteille eikä mitään mutu-tietoa! Jokainen voi itse vaikka bilsankirjastaan tarkistaa asian. Ja mikäli olet tullut palstalle vain riitelemään etkä keskustelemaan asiallisesti, ehdotan että siirryt harrastamaan jotain muuta. Tämähän on keskustelupalsta, vai?
(Olen nyt eri nimimerkillä koska en ole kirjautunut)
näistä ihmisistä lukee mitä haluaa lukea. Melko sama mitä kirjoittaa...
Ehkä on ihan hyvä, että täällä sivuilla on myös näitä tunnehaahuilijoita. Koska siinä vaiheessa kun abortintehnyttä naista alkaa kunnolla masentaa ja ahdistaa abortin teko, niin siinä vaiheessa on todella tunteet kyseessä. Ja aborttia harkitsevan tulisi mielestäni ajatella asiaa niin tunteella kuin järjelläkin. Ei pelkästään järjellä.
Ja se, jos on asioista eri mieltä ei ole mielestäni riidan haastamista. En vain yleensäkään pidä siitä, että täällä ensin rivienvälissä neuvotaan kuinka hyvä ratkaisu abortti on ja sitten myöhemmin väitetään, että ei ole ollut mitenkään abortin kannalla tai puolustaja. Saatte minun puolestani ihan rauhassa esittää omia mielipiteitänne, kunhan puhutte asioista oikeilla nimillä. Ja jos riidoista puhutaan, niin kuinkakohan monta kertaa minua on sanottu hurskastelijaksi, tai uskontohöperöksi tms. Silti en ota sitä itseeni. Ensinnäkin en ole himouskovainen vaan minulla on omakohtaista kokemusta siitä kuinka oman raskauteni alkuvaiheissa vanhemmat ihmiset painostivat tai välillisesti ohjasivat minua aborttiin ja minusta se on väärin. Onneksi minulla on sen verran vahva oma mielipide asiaan, ettei painostus mitenkään vaikuttanut päätökseeni ja minun suhtautumistani aborttiasiaan. Mutta joillakin ei saata olla, tai he eivät tunne itseään tarpeeksi hyvin.
Ihmisten suurin ongelmahan on ravinnon ja veden puute. Se on sellainen ongelma, joka aiheuttaa sen, että kaikki muutkin ongelmat kasaantuvat juuri niille alueille joista nuo puuttuvat.
Koulutuksella ja sivistyksellä noista asioista päästäisiin, eli ne ovat sosiaalisia ongelmia kuten sanoitkin. Mutta sivistäminen ja kouluttaminen ei käy, kun niillä ihmisillä on täysi työ tyydyttää alempia tarpeitaan. Ei ne halua alkaa itseään sivistämään kun lapset ja itsekin on kuolemassa nälkään, vaan ne taistelevat pysyäkseen hengissä. Siellä raiskataan ekologiset systeemit, siellä myydään itseään, tehdään mitä vain, että saadaan sen päivän eväät.
Ongelma on siinä, että siellä tuotetaan hyödykkeitä meille. Meillä on omaa viljaa ja ruokaa omiin tarpeisiimme, jos käyttäisimme vain sen verran mitä tarvitsemme, mutta me käytämme enemmän. Veden puute johtuu siitä, että juomakelpoinen vesi juotetaan eläimille, joilla tuotetaan meille kehittyneisiin maihin lihaa, viljat syötetään niille samoille eläimille, ei nälkää näkeville ihmisille.
Ja kehityyneet maat ottavat mielellään, kun halvalla saa. Mitä sitä itseään rasittamaan työllä kun muualta saa melkein ilmaiseksi.
Eroosio syö jatkuvasti kehitysmaita, kun siellä ihmiset repivät viimeisetkin juuret maasta, saadakseen jotain suuhun, mutta samassa maassa olisi ruokaa, sitä olisi ehkäpä jokaiselle, mutta se käytetään länsimaiden hyväksi, tuotetaan tänne halvalla.
Siinä kehitysyhteistyön haasteet suunnilleen. Ja jokainen voi aivan omin aivoin varmasti ajatella mikä on länsimaisten kuluttajien ja kulutustottumusten osuus asiassa. Jokainen voi miettiä sitä, että jos vähennettäisiin alkuun meitä länsimaalaisia, jotka kulutamme kehitysmaiden viimeisiä varoja ja joilla on sivistystä (eli kykyä) säännöstellä omaa lisääntymistämme, niin kehitysmaille jäisi tarpeita ruokkia omansa. Ja kun ne ovat saaneet vatsansa täyteen, nekin voivat alkaa kipuamaan seuraavalle tarpeidensa tasolle, eli alkaa kehittämään itseään henkisesti. Hekin oppisivat sivistyksen myötä säännöstelemään syntyvyyttään, kun annettaisiin mahdollisuus heille hankkia sitä sivistystä, eikä vain tapella hengissä selviämisestään.
On kuitenkin tärkeää huomata se, että Suomen paikallista väestöräjähdyksen puutetta ei pidä kompensoida liian suurella maahanmuutolla muualta, ainakaan kovin nopeasti. Siinä häviäisivät Suomen kansa ja suomen kieli.
...ja perinteet kunniaan, mutta ei kai niiden takia sentään voi antaa muiden kuolla nälkään? Oman kulttuurin harjoittaminenkin on hiukan korkeamman tason tarpeita jo kuin ravinnon saanti.
Sitä paitsi Suomalaiset ottaisvat varmasti mielummin lapsia tänne, adoptoisivat, niin kasvavathan lapset jokatapauksessa meidän kulttuuriimme. Olemme aina olleet nihkeitä ottamaan pakolaisia vastaan ja muutenkin ratkaisu on auttaminen sinne, sivistyksen vieminen kehitysmaihin, ei kehitysmaiden tuominen tänne, sillä kyllä heilläkin on kansalliset identiteettinsä mitkä on hyvä säilyttää.
Ratkaisu on se, että meidän on lopetettava sieltä vieminen (hyödykkeitten) ja alettava viemään sinne enemmän (sivistystä, koulutusta, ruokaa, rahaa...).
Vastauksen kysymykseesi oletkin jo saanut, siksi haluaisin vähän ohi aiheen huomauttaa jotain.
Abortti päätös vaikuttaa enemmän tyttöystäväsi elämään, jolloin sinä -epäreilua kyllä- olet pienemmässä osassa asiasta päätettäessä. Sanoit monesti, että olette etukäteen tilanteen miettineet läpi ja ratkaisu on teille selvä. Raskaaksitulo on kuitenkin sellainen asia jota kukaan ei voi aavistaa mitä päässä silloin liikkuukaan. Etukäteen tehdyt päätökset eivät välttämättä ole silloin päällimmäisenä mielessä. Olette tehneet asiasta järkiratkaisun, mutta kun raskaus on todella tunnepitoinen juttu naiselle/tytölle, ei silloin järkipäätökset välttämättä ole voimassa.
Tämän haluan muistuttaa sinulle. Et tule koskaan naisia ymmärtämään, ne yllättävät aina, mutta sama toimii toisinkin päin. Koskaan ei tiedä täysin mitä toisen päässä liikkuu, vaikka kuinka ollaan läheisiä.
Olet varman oloinen päätöksestänne, mutta muista varmistaa, että tyttöystäväsikin on edelleen kanssasi samoilla linjoilla. Nyt tuo sinun varmuutesi voidaan tulkita myös painostukseksi. Mutta ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään. Tyttöystäväsi täytyy olla täysin varma päätöksestään, sinun varmuutesi ei siihen riitä. Toivottavasti ymmärtämisesi ja halusi olla yhdessä jatkuvat myös mikäli hän mieltään muuttaa asian suhteen.
Muista siis kuunnella mitä hän on mieltä asiasta nyt. Nyt kun tilanne onkin oikeasti päällä, eikä vain ajatuksen tasolla. Painostuksella tehdään vain huonoja ratkaisuja, tälläisissä asioissa huonot ratkaisut saattavat johtaa täydelliseen terveyden menettämiseen. Älä siis sinä toimi "päällä päsmärinä" asiassa joka kuitenkin vaikuttaa enemmän toisen elämään kuin sinun.
Oikein hyviä näkökantoja tytön huomioimisesta, tietysti se abortista puhuminen "järkipäätöksenä" kyllä lievästi sanoen särähtää. Omille vanhemmille kertominen, edelleenkin, koska heillä on runsaammin elämänkokemusta, voi myös muuttaa tilannetta paljonkin. Sen sijaan, jos abortti tehdään tytön vanhemmilta piilossa ja se sitten tulee väistämättä ilmi, niin siinä on koko teinien parisuhdekin sitten isossa kriisissä. Pojan maine voi olla tytön vanhempien silmissä silloin niin matala, että tytön vanhemmat saattavat painostaa seurustelusuhteen katkaisemiseen, jos ei abortin järkytys ja jälkimasennus ole sitä tehtävää tehnyt jo ennen.
En ymmärrä näitä Mikon ja muutaman muun sepostuksia abortista parisuhteen kaatajana. Eiköhän lapsen saanti ole kuitenkin se todennäköisempi parisuhteen kaataja? Varsinkin kun kyseessä on 15-vuotiaat on aika turha kuvitellakaan että pari pysyisi yhdessä seuraavat 18 vuotta lapsen saannin jälkeen. Lapsi on iso taakka/ koetinkivi jo aikuistenkin parisuhteessa.
Muistuttaisin myös, ettei sikiö ole sama asia kuin vauva. Sikiö on solumöykky, joka ei ajattele eikä tunne mitään. Turhat romanttiset kuvitelmat "vauvasta" voidaan siis unohtaa.
Kuitenkin, vaikka aborttia teille suosittelen, kehotan harkitsemaan asiaa juuri tytön kannalta. Onhan tyttö varmasti samaa mieltä? Olisi hyvä jos voisitte keskustella myös muista vaihtoehdoista, ihan realistisesti (ei romantisoiden), millaista olisi vauvan pitäminen tai adoptioon anto. Kaikki vaihtoehdot on hyvä käydä keskustelemalla läpi, ettei myöhemmin iske katkeruus.
Voimia teille!
Tyttöystävä sitten teki tänään sen testin ja tulos näyttää negatiivista, eli ei siis ole raskaana, mutta kuiteskin epäillään, että testi meni pieleen tai jotain, tai onkohan se sitten vain kuukautiskierron heittoa. Pitäisi vissiin varmuudeksi käydä jossain testeissä vielä...?
Edelleen... Vaikka jankutan tätä. Paljon kiitoksia mielipiteistänne... Arvostan oikeasti todella vastauksia ja näkemäänne vaivaa. Mutta jos mahdollinen raskaus on olemassa, niin aiomme abortin tehdä. Tyttö on EHDOTTOMASTI sitä mieltä. Hänkin on lukenut näitä ja on ollut aivan ihmeissään siitä, että miksi hän siitä mua alkais syyttää, vaan ymmärtää että vastuu on ollut molempien. Joissakin tein minä väärin ja joissakin hän. Siitä huolimatta en usko, että suhde tästä kärsii vielä... Ehkä tulevaisuudessa otetaan puheenaiheeksi, mutta en minä usko, että tällainen ehdoton päätös rikkoo suhdetta pahemmin. Yhdessä me kuiteskin tästä läpi pusketaan ja tuen häntä niin hyvin kuin voin nyt ja jatkossa. Kyllä me todella ollaan niin läheisiksi jo vuoden aikan tulleet, että hänkin vakuutteli minua, että ei jättäisi minua missään nimessä tämän jälkeen ja, että puhuu kavereilleen asiasta, jos hän halua sydäntään purkaa, tai minulle.
Teetättäkää se testi terveyskeskuksessa.
Hyvä, että tyttö ei olekaan raskaana! Aika hyvä opetus teille kuitenkin, muistatte tämän varmasti ja osaatte varoa (olisiko esim. e-pillerit parempi ehkäisy?). Stressaamisesta luultavasti vain johtui, toki suosittelen terveyskeskuksen testiä jos asia vielä painaa mieltä.
Apteekista/kaupasta ostetut testit ovat melko varmoja, mikäli noudattaa käyttöohjeita. Miksi epäilette että testi olisi mennyt pieleen?
Jos asia vaivaa, kannattaa toki käydä vielä varmuuden vuoksi terveyskeskuksessa testaamassa, sieltä ainakin saa varman tuloksen.
Onko tyttöystäväsi harkinnut e-pillereitä? Mikäli hormonaalinen ehkäisy hänelle vain sopii, se voisi olla hyvä vaihtoehto, pillerit kun suojaavat raskaudelta paremmin kuin kondomi (oikein käytettyinä tietenkin), eikä tarvitse hermoilla kondomin unohtumisesta/rikkoontumisesta. E-pillereistäkään ei tarvitse kertoa vanhemmille, mikäli vain pystytte ne itse kustantamaan, maksavat vähän merkistä riippuen n. 25-30 €/3 kk.
Hyvä. Sinä suosittelisit kertomaan vanhemmille, minä suosittelisin kertomaan vanhemmille. Siksi me sen tekisimme, että meillä ei ole hajuakaan siitä millaista olisi elää väkivallan pelossa, meidän vanhempanne eivät ilmeisesti koskaan ole olleet samanlaisia kuin aloittajan vanhemmat.
Järjellä minä tälläisessä tilanteessa kuitenkin sanoisin, että vanhemmille kannattaa kertoa, mutta omaa fyysistä turvallisuuttaan ei koskaan saa vaarantaa, eli mikäli käy niinkuin aloittaja kuvittelee, minä en suosittele kertomaan vanhemmille.
Jos kuitenkin halutaan kertoa, on se silloin tehtävä niin, että lastensuojelu on paikalla tai muut viranomaiset, jolloin asia ei pysy enää perhepiirissä. Mutta kuka viranomainen on turvaamassa sitten jatkossa, kun lapsi meneekin kotiin vaikka viikon päästä kun kotona ei ole enää muita kuin vanhemmat. Kuka takaa silloin turvallisuuden?
Meidän on helppo suositella tekemään jotenkin, koska me emme voi kuvitella sitä, että vanhempi voi satuttaa lastaan, koska meillä ei ole siitä omakohtaista kokemusta. Mutta maailmaa ympärillä seuraamalla tiedämme, että perheväkivaltaa tapahtuu ja sitä tapahtuu paljon. Sitä ei oikeuta se että se tehdään kasvatus mielessä. Ja jokainen viisas ihminen välttää tilannetta jossa joutuu väkivallan uhriksi. Jos isällä ei ole muuta keino puuttua asiaan kuin väkivalta, on paljon onnellisempaa, että isä ei tule tapahtuneesta koskaan tietämään. Ainakaan sille ei tieten tahtoen kannata mennä mitään kertomaan.
Ehkä tässä on teille tarpeeksi opetusta.
Sorry ekan viestini törkee otsikointi, mutta nää abortin tekoa periaattesta vastustavat saa mut näkemään punaista.
Vaikka testi näytti negatiivista, menkää silti sinne ehkäisyneuvolaan. Menkää yhdessä ja jutelkaa th:n kanssa ehkäisyasioista, teidän ikäisille todennäköisesti suosittelevat ns. tuplaehkäisyä, eli pillerit kondomi. Terkkari kertoo tarkemmin. Jos tyttö on aloittanut seksielämän on aika alkaa ottamaan myös papa-kokeita ja sekin hoituu siellä ehkäisyneuvolassa. Sinne siis mars. Hienoa, että olet tuntenut vastuusi ja olette yhdessä miettineet asioita, se osoittaa kypsyyttä ja toisesta tosissaan välittämistä. Onnea teille molemmille jatkossa!
Hyvä, jos tilanteesta on tosiaankin selvitty "säikähdyksellä", mutta esittäisin kyllä tähän perään sellaisen suosituksen, että seurustelu voi jatkua, mutta sekstaamisen voisi lopettaa siihen asti kunnes molemmat ovat aikuisia ja henkisesti etukäteenkin valmiimpia lapsen pitämiseen, jos ehkäisyyn syystä tai toisesta jää lapsentulon salliva aukko.
Eli olet kuitenkin mennyt muuttamaan mielipiteesi... Seksiä harrastetaan vain lisääntymismielessä ja ne jotka eivät halua lisääntyä, älkööt sitä harjoittako? Joskus vielä olit muuta mieltä, mutta onhan ihmisellä toki oikeus muuttaa mielipidettään. Mutta nyt vain meidän muiden pitää tehdä suuremmin töitä, sillä oletettavaa on, että tulet vielä mielipiteesi muuttamaan koko abortti kannassasi, kun näytit miten helposti se sinulta tapahtuu... Vai onko odotettavissa?
Mikä rankaisu minulle mielestäsi täytyisi nyt langettaa? Rehellisesti (pilke silmäkulmassa) kiinnostaisi nyt saada tietää; mikä olisi mielestäsi se keino miten kaltaisiani rangaistaisiin? Eli lapsia ei haluta, mutta seksiä kyllä, aikuisia ollaan, ehkäisyä käytetään ja tuplanakin, mutta koska kumpikaan ei ole sataprosenttista, niin aina jää nimellinen riski tulla raskaaksi... Miten minua pitäisi tästä sakottaa, kun elämällä näin leikitään?
Nyt oli kyse alaikäisistä, jotka joutuivat tylysti ravistetuiksi hereille tosimaailmaan. Jos kerran heidän suhteensa tilanne kertakaikkiaan on se, että lapsen saaminen on silkka mahdottomuus ja lisäksi heidän vanhempansakin ovat niin nihkeitä heidän (lasten) seksipuuhillensa, niin sitten pitää kyllä laittaa koko tuo sänkyhomma tarkempaan puntariin toistaiseksi. Et kai toivo heille oikeata aborttitilannetta eteen?
kuitenkin seksin lopettamisen siihen saakka, kunnes on valmis lapsen pitämiseen. Eli mitäs ne jotka eivät koskaan halua lasta ja ole halukkaita ja valmiita sen pitämiseen, edes aikuisina??
Tuo seksin lykkääminen aikuisikään asti on jo suuri edistysaskel ongelmallisten tilanteiden torjunnassa. Sitten kun aikuisikä on onnellisesti saavutettu ja parisuhde myös kohdallaan, niin sitten herää myös kysymys kihlautumisen ja avioliiton aikataulusta. Jos ei niinkään, niin ainakin ehkäisyn osalta asiat voidaan kyllä sopia kohdalleen.
Suunnitelma on siis kaksijakoinen, sen osa A tarkoittaa sitä, että ehkäisystä huolehditaan erittäin huolellisesti silloin kun katsotaan, että lapsen saaminen olisi helpointa vasta myöhemmin. Tällöin saadaan kuitenkin pitkälti yli 95% vuotuinen varmuus ja useimmat ehkäisykysymyksensä vakavasti ottavat ovatkin tyytyväisiä. Suunnitelman osa B tarkoittaa sitä, että jos lapsi olisi tullakseen, selvitetään miten kauan äitiyslomaa kannattaa pitää, miten pienen lapsen päivähoito järjestetään työn tai opintojen ajaksi jne. Selvitetään myös se asia, ettei mies tällöin lähde suhteesta kävelemään. Monilla kampusalueilla on varta vasten perheasuntoja ja jopa varsinaisia "perhekyliä" (niinkuin Otaniemen teekkarikylässä). Näissä päivähoitomahdollisuudet ja neuvolapalvelut on tarkoituksella saatu hyvin lähelle.
Suunnitelmaa B koskevia asioita voi selvittää myös etukäteen (suositeltavaa). Tällöin pari ikäänkuin alitajuisesti pääsee orientoitumaan niin, että mahdollinen lapsi olisi toivottu ja suunniteltu.
jos ei halua lapsia koskaan, milloinkaan ja ikinä?? Ja on aikuinen. Saako seksiä mielestäsi harrastaa vain ne aikuiset, jotka haluavat lapsia?
Tämä alkaa mennä jo absurdiksi irti-maan-pinnalta pyörittelyksi. Sellainen yhtälö, että vapaussarake on korkealla plussalla ja vastuusarake nolla, ei toimi. Se ei toimi seksissä kun se ei toimi missään muussakaan asiassa. Vähän niinkuin laittaisi ison grillinuotion kuivaan kuusimetsään metsäpalovaroituksen ollessa voimassa. Joku ei koe haluavansa lasta, mutta onko tällainen vakaumus sitten niin painava, että sillä voisi oikeuttaa jo alkunsa saaneen syntymättömän lapsen hukkaamisen aborttiin, joten tässä kohden tulee sitten sitä vakaumusta tarkistaa. Ehkäisyä sillä vakaumuksella kylläkin voi perustella. Monesti viimeistään raskauden eteneminen pidemmälle ja lapsen syntymä kypsyttävät kohtaamaan vanhemmuuden.
Kannattaa myös huomata, ettei tuo esittämäsi ole ainakaan muodollisesti laillinen abortin peruste Suomessa. Lähinnä olevana periaatteena käytetään usein tätä:
24.3.1970/239
...
1§ 2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus;
...
7§ Ennen raskauden keskeyttämistä koskevan päätöksen tekoa on, jos siihen katsotaan olevan syytä, varattava odotettavan lapsen isälle tilaisuus esittää käsityksensä asiassa. (6.4.2001/328)
Ennen sellaisen päätöksentekoa, joka perustuu 1 §:n 2 kohtaan, on, milloin siihen katsotaan syytä olevan, pyydettävä sosiaaliviranomaisen taikka kätilön, terveyssisaren tai näitä vastaavan henkilön selvitys naisen ja hänen perheensä elämänoloista ja muista olosuhteista.
Milloin nainen on vaikean sairauden tähden saanut erityishoitoa, on lausunnonantajalääkärin ennen päätöksen tekoa hankittava, mikäli mahdollista, naista sairauden vuoksi hoitaneelta lääkäriltä tämän terveydentilaa koskevat tiedot.
...
On siis ainakin teoriassa mahdollista, että lääkäri epäisi abortin täysi-ikäiseltä hakijalta kun tämä tai muutkaan edellytykset eivät täyttyisi. Esimerkiksi sellainen seikka saattaa Suomen lain mukaan vaikuttaa, toisin kuin monet täällä ovat sanoneet, jos lapsen isä sanoisi abortille ei.
Ei abortin jälkeen mitään äitiyslomaa saa!!
Ei kukaan sellaista väittänytkään, tarkoitin sillä suunnitelmalla B tietenkin lapsen pitämistä, kuka muuten pohtisi päivähoitokysymystäkään.
Siis mikko; kyllä vai ei. On kaksi vaihtoehtoa, ei ole sarakkeita.
Saanko harrastaa seksiä mielestäsi?
Vastaus on KYLLÄ, jos sen seuraamukset mielletään ja kannetaan, eli ehkäisyllä, vaikka tuplasellaisellakin (sinun tapauksessasi riskialtis hormonaalinen plus kondomi) raskauden riski painetaan likelle nollaa ja sitten varaudutaan siihen, että siinä pienessä todennäköisyyshaarukassa, jossa lapsi saa alkunsa, suunnitelma kuitenkin muuttuu ja lapsi pidetään. Huomaa, ettet nykyisillä informaatioillasi täytä edes Suomen lain mukaisia edellytyksiä abortille!
Vastaus on EI, jos yllämainittu ja sen ymmärtäminen on pielessä.
Olen näillä eväillä saanut abortin, koska sen saa kuka tahtoo Suomessa tietyssä vaiheessa raskautta.
Olen äärimmäisen pettynyt näkemykseesi asiasta. Aiemmin olen epäillyt nimimerkkiäsi tai siis sukupuoltasi, nyt olen täysin varma, että olet mies... Toivon totisesti, että joskus löydät tyttöystävän, joka ei omaa samaa uskonnollista(?) näkemystä kuin sinä ja ei halua lapsia. Katsotaan sitten onko miehestä elämään oppiensa mukaan, eli kärvistelemään selibaatissa, kunnes maamme sallii sterilisaation. Vai onko selibaatti mielestäsi täysin luonnollinen aikuisen olomuoto? (En tarkoita mitään viikon mykkäkouluun liittyvää seksittömyyttä, vaan useiden vuosien...)
Ei se, että vahinkoa on oikein tuplasti yritetty estää tapahtumasta, tee siitä vahingosta yhtään sen enemmän haluttua.
tähän epäkohtaan, ettei abortti ole Suomessa vapaa? Olemmeko me Puolan kaltainen periferia?
mielestäsi aikuiset ihmiset, jotka eivät ole halukkaita saamaan jälkikasvua, eivät saa harrastaa seksiäkään. Suoraan sanoen, en ymmärrä tätä yhtään. Minusta sellaiset ihmiset kuitenkin yleensä kantavat sen ehkäisyvastuun paljon paremmin kuin monet muut. Ja juuri heiltä olet seksinkin kieltämässä...
Eli siis mieluummin kuin abortti, synnytetään lapsi onnettomiin olosuhteisiin? Mieluummin kuin abortoidaan epätoivottu lapsi jo raskauden alkuvaiheessa, annetaasn sen syntyä ja kokea koko elämänsä olevansa epätoivottu, pallo vanhempiensa jalassa ja heidän elämänsä pilaaja?
On aivan järkevää, ettei aborttia Suomessa ole täysin vapaa vaan vaatii edes jossakin määrin perustelut. Ei se ole mikään epäkohta.
Kaikella kunníoituksella kaikkia palstalaisia kohtaan, onneksi jokainen itse päättää mitä tekee. Siihen ei vaikuta kenenkään mielipiteet tai mielipiteet puoleen jos toiseen.
Se ei pidä missään nimessä paikkaansa, etteikö muiden mieleipiteet vaikuttaisi ihmisten tekemisiin. Kyllä minäkin olen elämässän tehnyt monia asioita niin, että olen miettinyt mitä muut ovat neuvoneet ja kertoneet. Ja monesti ihmisillä on tarve miellyttää muita. Ja nämä asiat kuuluu luontaisena osana ihmisen luonteeseen. Joten kyllä sillä on esimerkiksi väliä mitä ihmiset neuvovat aborttia harkitsevalle.
on syvä kristillinen vakaumus,kaikilla ei sitä ole,jokaisella on valinnan vapaus,kaikissa asioissa, ONNEKSI.
Minusta tuo syvästä kristillisestä vakaumuksesta puhuminen on kyllä liioiteltua, monet muut ovat kyllä paljon kunniallisempia ja kuuliaisempia. Sitäpaitsi monet perhekäsitystä koskevat mielipiteeni ovat _liberaaleja_, konservatiivisemmin asioihin suhtautuvat edellyttävät avioliittoa välttämättömyytenä ennen sukupuoliyhteyttä, minä taas puhun yleisemmin sitoutumisesta, aikuisuudesta ja suhteen stabiiliudesta, toiseksi olen näyttänyt vihreää valoa jälkiehkäisyvalmisteiden käytölle seksuaalirikostapauksissa, tämäkään ei monelta kovemman luokan pro-life-henkilöltä tulisi kuuloonkaan.
Mitä tulee aborttikysymykseen, ei siihen kriittisesti suhtautuminen edellytä mitään erityistä vakaumusta keneltäkään. Aborttiproseduuria koskevat tieteelliset tosiseikat sanovat jo paljon, monille teinitytöillekin niinkin paljon, etteivät missään tapauksessa pystyisi aborttiin turvautumaan.
ITSE kertonut,että nimenomaan kristillisten arvojesi johdosta ET hyväksy aborttia jne.
Joten ihan itse olet tämän kristillisyytesi tuonut esille, mm. tuolla ehköisypalstalla josta sait "lemput", palopuheesi abortista ja jälkiehkäisyn vaarallisuudesta/moraalittomuudesta jne. EIVÄT kuuluneet eivätkä kuulu sinne.