Mitä tekemistä liikkuvalla kuvalla on Taivaaseen pääsyn kannalta ollut edes silloin, kun liikkuvan kuvan synti oli voimassa (vrt. oikeat synnit, esim. valehtelu, irstaus, kateus, pahan puhuminen ...)?
Milloin
liikkuvan kuvan synti kumottu?
10732
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mahdollista, että aina vain puhutaan liikkuvasta kuvasta ja tv.stä.Esim. tv on jo vanhanaikainen kapistus.Nykyään jo muut ihmisryhmät, kuin uskovaiset moittii televisiosta tulevia ohjelmia enemmän ja lupaavat peruuttaa luvan.Nyt kyllä on tainnut jäädä vanha levy päälle.
Hyviä havaintoja olet tehnyt. Suuntaat huomion kuitenkin pois asian ytimestä.
Kyse ei suinkaan ole siitä että televisio-ohjelmat (YLE; Nelonen, MTV) ovat huonoja tai hyviä. Maailmassa on kaikkialla hyvää ja huonoa sisältöä tarjolla.
Kyse on siitä, että television kotiin hankkinut erotetaan rauhanyhdistyksessä yhteisestä rakkaudesta ja häntä pidetään pakanana ja publikaanina.
Tällainen sääntö ja sen rikkomisesta seuraava rangaistus ei perustu Raamattuun millään tavalla.
Se on selkeästi taitamattomien ihmisten keksimä sääntö, jolla rauhanyhdistyksissä pilkataan Jumalaa, kun sellaista pidetään Jumalan Sanana.
onko se tätä päivää se eroittaminen.
Jos muut pahentuvat vaikkapa liikkuvan kuvan sallimisesta? Onko silloin parempi pidättäytyä liikkumattomiin kuviin vai miten asia tulisi esittää pahentujille? Voi olla että alettaisiin puhua eriseuran vaarasta ja väärästä sieluntilasta. Näinhän se menee.
porukasta. Onko siis jotain muuttunut ja onko Pyhähenki ollut läsnä ihmissääntöjä sorvattaessa? Juman Sana on kuitenkin muuttumaton. Missään ei ole sanottu julkisesti koskaan, että Pyhähenki ei ole ollutkaan läsnä aina uskovaisten yhteisissä päätösten teossa mukana.
on minulle aivan outoa ja vierasta.En ole koskaan kuullutkaan tälläistä puhetta meidän siionissa.En viidentoista vuoden aikana kun olen ollut uskomassa.Ei ainuttakaan kertaa ole mainittu liikkuvasta kuvasta, ja sen kielteisyydestä.On vain saarnattu raamatusta jumalan sanaa.Tämä sinun kirjoituksesi on minulle kuin jotain utopiaa.
On selkeä historiallinen tosiasia, että koulu-tv:n eli liikkuvan kuvan katselu koulussa oli ehdottomasti kielletty vl-liikkeessä, ainakin joidenkin vuosien ajan.
Jos kieltoa ei olisi ollut, mikä syy SRK:lla olisi ollut informoida rauhanyhdistyksiä että sellaista kieltoa EI ole. Näin SRK teki, lähettäessään paikallisille rtauhanyhdistyksille tästä selventävän tiedotteen vuonna 1981.
Tässä tilannetta kovkieva nimim. Silminnäkijän kuvaus (toisesta ketjusta):
>> Muistan kun tuo kirjelmä luettiin johtokunnassa, se aiheutti melkoista hämmennystä. Eräskin isä, jolla oli saman ikäisiä lapsia kuin minulla, sanoi:"pitääkö meidän nyt mennä sanomaan koulun opettajille, että lapsemme saavatkin osallistua TV-tunneille". Joku toinen vastasi:"tuollahan teemme itsemme naurunalaisiksi, jatketaan vain samalla tavalla kuin tähänkin asti".
Tämän SRK:n lähettämän kirjeen löytää paikallisen rauhanyhdistyksen arkistosta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000018084818
koulussa: ei VL:t katsoivat niitä televisiosta ja VL:t yleensä uskovaisen opettajan kanssa kuuntelivat niitä radiosta eri luokassa. Opettajakin (VL) oli joskus ollut niin haltioissaan kuunnellessaan kilpailuja, että oli ihan nyrkillä pöytään välillä lyönyt kilpailun tiimellyksessä; että kyllä kuullun perusteella sai kuitenkin eläytyä kilpailuhenkeen.
Tuolla toisessa ketjussa joku keskustelija muisteli näin:
"Muistaakseni vuonna 1984 (tai 1985) annettiin "tarkennus", että kyllähän toki sopivia koulu-TV-ohjelmia voivat uskovaiset katsoa. "
Itse en muista nähneeni tällaista tekstiä Päivämiehessä. Mutta on se voinut olla, muistaako joku?
Nimimerkki 1776, joka on vanhoillislestadiolainen, kirjoittaa toisesa ketjussa televion syntinä pitämisestä näin:
"Vaikka kyse olisi isien perinnäissäädystä/tavasta, sitä tulee noudattaa, kunnes se sääty/tapa tehtäisiin kaikille tiettäväksi, että siinä ei ole tarvetta pitäytyä. "
Tämä käsitys on selkästi Tunnustuskirjojen vastainen. Voisitko sinä hyvä nimimerkki 1776 selióstaa mihin oma käsityksesi nojaa?
Kristillisyyden opin selitysteos, Augsburgin Tunnustus, ehdottomasti kiistää perinnäissääntöjen noudattamisen vaatimukset ja pitääniitä harhaoppina:
Ks. Augsburgin Tunnustuksen puolustus:
XV uskonkohta
’- - meidät vanhurskautetaan uskolla, siten että uskomme Jumalan leppyneen meille, ei omien tekojemme tähden, vaan lahjaksi, Kristuksen tähden. Tämä on aivan varmasti evankeliumin oppi. Sanoohan Paavali Ef. 2:8-9 selvästi: "Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja, se ei ole peräisin ihmisistä." Nyt nuo kuitenkin väittävät, että me ansaitsemme syntien anteeksiantamuksen noudattamalla ihmisten säädöksiä. Eikö tämä ole selvästikin sitä, että Kristuksen sijaan asetetaan toinen vanhurskaaksitekijä ja toinen välimies? Paavali sanoo galatalaisille: (Gal. 5:4) "Te olette joutuneet pois Kristuksesta, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi", toisin sanoen: jos luulette lakia noudattamalla saavuttavanne sen, että tiedät luetaan Jumalan edessä vanhurskaiksi, ei Kristus ole tielle miksikään hyödyksi.
Mihin näet tarvitsevat Kristusta ne, jotka luulevat olevansa vanhurskaita oman lainnoudattamisensa varassa? Jumala on asettanut Kristuksen, koska hän tahtoo leppyä meihin tämän välittäjän tähden, ei sen perusteella, että me osoittaudumme vanhurskaiksi. Nuo sen sijaan ovat sitä mieltä, että Jumala on lepytetty ja anteeksiantava perinnäissääntöjen eikä Kristuksen tähden. Näin he siis riistävät Kristukselta välimiehen kunnian. Tässä suhteessa ei liioin oman aikamme perinnäissääntöjen ja Mooseksen lain seremonioiden välillä ole mitään eroa.
Paavali hylkää Mooseksen seremonialain, ja aivan samasta syystä hän hylkää perinnäissäännötkin, nimittäin koska niitä pidettiin tekoina, joilla muka ansaitaan vanhurskaus Jumalan edessä. Sitten pimentyivät Kristuksen virka ja uskonvanhurskaus. Sen vuoksi hän siirtää syrjään lain, samoin perinnäissäännöt, ja vakuuttaa, ettei syntien anteeksiantamusta ole luvattu noiden tekojen tähden, vaan lahjaksi Kristuksen tähden, kunhan sen vain uskolla omaksi otamme. Lupaustahan ei voida ottaa vastaan muutoin kuin uskomalla.
Kun me siis uskolla saamme omaksemme syntien anteeksiantamuksen ja kun meillä uskon kautta on leppeä Jumala Kristuksen tähden, niin harhaa ja jumalattomuutta on päätellä, että me perinnäissääntöjä noudattamalla ansaitsemme syntien anteeksiantamuksen.
- -
Tuota ihmisten säätämiin menoihin liittyvää petollista viisauden ja vanhurskauden harhakuvaa vastaan meidän tulee näin ollen varustautua Jumalan sanalla. Kaikkein ensimmäiseksi meidän tulee olla selvillä siitä, ettei noilla menoilla Jumalan edessä ansaita syntien anteeksiantamusta eikä vanhurskautusta ja etteivät ne ole välttämättömiä vanhurskauttamiseen. Yllä viittasimme joihinkin todisteihin. Paavalin kirjeet ovat niitä täynnä. Kol. 2. hän kirjoittaa selvästi: (Kol. 2:16s.) "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen." Tässä hän kytkee yhteen Mooseksen lain ja ihmisten perinnäissäännöt, jotteivät vastustajat yrittäisi väistää näitä todisteita tapansa mukaan väittämällä Paavalin puhuvan vain Mooseksen laista. Hänhän osoittaa selvästi puhuvansa tässä ihmisten säätämistä perinnäissäännöistä. ’
Löytyy täältä:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/puolustus/XV.html