Miltä tuntuu kun et pääse opiskelemaan kovasti haaveilemaasi alaa, vaan joku alasta kiinnostumaton vie paikkasi, koska hän ei päässyt haluamaansa paikkaan?
Itse opiskelen tekniikan ja liikenteen alalla ammattikorkeassa, ja meidänkin ryhmässä on kolme tyyppiä jotka lopettavat sen koulun heti kun pääsevät haluamaansa opiskelupaikkaan. Ja meidän ryhmässä on 30 henkeä. Eli siis 10% on siellä sen takia ettei päässyt sinne minne halusi, ja tuli huvikseen jonnekkin opiskelemaan että saisi edes opintotukea ja "olisi edes jotain tekemistä". Yksikin haluaa lähteä opiskelemaan psykologiaa! Mitä helvettiä hän tekee teknisellä alalla?
Esimerkiksi sosiaalialaa tämähän ei niin suuresti koske, siellähän on pääsykokeissa haastattelut, että soveltuuko kyseiselle alalle. Voihan sielläkin toki näin käydä.
Moni motivoitunut ja alasta kiinnostunut jää ilman opiskelupaikkaa. Mitä tälle ongelmalle pitäisi tehdä?
Itse opiskelen tekniikan ja liikenteen alalla ammattikorkeassa, ja meidänkin ryhmässä on kolme tyyppiä jotka lopettavat sen koulun heti kun pääsevät haluamaansa opiskelupaikkaan. Ja meidän ryhmässä on 30 henkeä. Eli siis 10% on siellä sen takia ettei päässyt sinne minne halusi, ja tuli huvikseen jonnekkin opiskelemaan että saisi edes opintotukea ja "olisi edes jotain tekemistä". Yksikin haluaa lähteä opiskelemaan psykologiaa! Mitä helvettiä hän tekee teknisellä alalla?
Esimerkiksi sosiaalialaa tämähän ei niin suuresti koske, siellähän on pääsykokeissa haastattelut, että soveltuuko kyseiselle alalle. Voihan sielläkin toki näin käydä.
Moni motivoitunut ja alasta kiinnostunut jää ilman opiskelupaikkaa. Mitä tälle ongelmalle pitäisi tehdä?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Jokaiselle alalle haastattelut käyttöön pääsykokeisiin. Niissä kyllä selviää, haluaako tyyppi lainkaan opiskelemaan alaa.
Kyllä noita istuskelijoita meilläkin oli. Pahinta näissä tyypeissä on se, että he laskevat muidenkin opiskelijoiden motivaatiota jatkuvalla narinallaan.
Jep mutta minkälainen haastattelu se tulisi olla?
Ehkä sellainen hyvä olisi jokin 5 minuutin haastattelu, jossa kyseltäisiin mielenkiinnonkohteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Pitäisikö tästä sitten saada hakupisteitä, vai olisiko tämä haastattelu sellainen [soveltuu alalle / ei sovellu alalle] -tyyppinen?
Eipä se haastattelu paljoa auta, tiedän itseni lisäksi kaksi muuta tapausta, jotka pääsivät viime syksynä/tänä keväänä terveys/sosiaalialan opintoja suorittamaan ja aikomus jättää opinnot heti kesken kun paikka yliopistolta aukeaa (meitä on varmasti todella paljon lisää!). Kaikilla meillä on ollut soveltuvuushaastattelut (mulla psykologi ja opettajat), mutta eipä se ole vaikuttanut, kyllä silti sisään pääsee, eivät ne ajatuksenlukijoita ole. Itse lopetan nyt kesken AMK:ssa ja tiedän kyllä että se on epäreilua, mutta en mitenkään voinut olla viime vuonna varma siitä että koskaan saisin haluamaani paikkaa, siksi tämä 2. vaihtoehto.
Sinänsä ymmärrän tilanteesi, onhan sitä jokin ammatti saatava tai jotain opiskeltava jos ei sinne unelmapaikkaan pääsekkään.
Mutta! Onhan niitä kaikennäköisiä opistoja ja "kertauskouluja" ynnä muita, missä voi harjoitella sitä haluamaansa alaa varten. Ja vaikka jokin kotitalouskoulu. Näihin kyllä pääsee lähes kaikki jotka haluavat, ja ne ovat monesti juuri niille tarkoitettu jotka eivät päässeet sisään haluamaansa paikkaan.
Myös töissä voi käydä odotellessa seuraavaa pääsykoetta. Ja avoin yliopisto/ammattikorkea, missä voi suorittaa kursseja vaikka ei sisään pääsekkään. Mikä tahansa näistä vaihtoehdoista on parempi kuin lähteä lukemaan ammattikorkeaan/yliopistoon sellaista alaa mikä ei todellisuudessa niin paljoa kiinnosta.
ole niin, että koulut ottavat parhaat valintakokeen perusteella. Miksi huonommin kokeissa pärjänneiden tulisi saada mieluummin opiskelupaikka. Faktaa on myös se, että todella monet vaihtavat alaa kesken opiskeluiden tai niiden jälkeen. Yhtä henkilöä ajatellen tämä on harmillista, mutta ei kukaan kenenkään paikkaa oikeasti vie, vaan parhaat saavat ne paikat.
Jep, tämä pätee paljon esim. yliopistoissa, joissa monilla aloilla ei kiinnitetä huomiota muuhun kuin teorian hallitsemiseen. On esim. aivan reilua ja luonnollista että jotkut pääsevaät suoraan yliopistoon matikkaa lukemaan sen takia että ovat saaneet ällän pitkästä matikasta.
Mutta luuletko että pääsykoe, jossa testataan pelkästään matemaattista ja loogista päättelykykyä, riittää sanomaan että kenestä tulee vaikka hyvä työelämään sopeutuva rakennusinsinööri?
että kaikkiin kouluihin pääsee vain matemaattisen osaamisen avulla? Niinkuin joku edellä sanoi, vaikka olisi haastattelut ja soveltuvuuskokeet niin kyllä sisälle pääsee sellainenkin, jota ei ala varsinaisesti kiinnosta. Monilla on tavoitteet korkealla ja pelko ettei omaa alaa pääse opiskelemaan. Pitäisikö heidän hakea vain sinne ykköstoiveeseen ja jos paikka ei monista hauista huolimatta aukea hylätä opiskelu kokonaan?
"että kaikkiin kouluihin pääsee vain matemaattisen osaamisen avulla?"
En, enkä ole niin väittänyt. Aloitusviestissäni otin esille tekniikan ja liikenteen, johon käytännössä pääsee jos vain on hyvä matikkapää.
"Niinkuin joku edellä sanoi, vaikka olisi haastattelut ja soveltuvuuskokeet niin kyllä sisälle pääsee sellainenkin, jota ei ala varsinaisesti kiinnosta."
Kyllä, mutta tällainen järjestely varmasti vähentäisi niiden hakemisinnokkuutta, jotka eivät oikeasti ole alasta kiinnostuneita. Sekä antaisi etulyöntiaseman niille, joita ala oikeasti kiinnostaa.
"Monilla on tavoitteet korkealla ja pelko ettei omaa alaa pääse opiskelemaan. Pitäisikö heidän hakea vain sinne ykköstoiveeseen ja jos paikka ei monista hauista huolimatta aukea hylätä opiskelu kokonaan?"
Tähän vastasin aiemmin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000023&posting=22000000018084209
kun kumpikin pysyy kannassaan, mutta mielestäni kukaan ei vie kenenkään paikkaa. Jos ei pääse, on pärjännyt huonommin valintakokeissa. Silloin pitäisi katsoa itseään ja tsempata enemmän eikä syytellä muita. Itse pääsin haluamaani yliopistoon, mutta hain amkhon kakkosvaihtoehtona. Jos yliopistopaikkaa ei olisi auennut olisin mennyt amkhon ilman omantunnontuskia.
"Jos ei pääse, on pärjännyt huonommin valintakokeissa."
Tai sitten oli huonommat aloituspisteet. Oli miten oli, juuri tämän takia nykyistä hakusysteemiä pitäisikin muuttaa. Nykyinen (tekniikan alalla oleva) matematiikka/fysiikka/kemia/looginen päättelykyky-pääsykoe ei paljoa kerro että kuinka motivoitunut kyseinen hakija on tai että tuleeko hän pärjäämään työelämässä.
"Silloin pitäisi katsoa itseään ja tsempata enemmän eikä syytellä muita."
Toivottavasti vallitsevan tilanteen kritisoiminen on kuitenkin sallittua?
"Itse pääsin haluamaani yliopistoon, mutta hain amkhon kakkosvaihtoehtona. Jos yliopistopaikkaa ei olisi auennut olisin mennyt amkhon ilman omantunnontuskia."
Juu, mikäs siinä jos sinua se amk:n ala kiinnosti ja olisit sen aikonut myös suorittaa kunnialla lävitse.
la kiinnosti, mutta todennäköisesti olisin jättänyt sen yliopistopaikan takia.
Oli huonompi sitten kokeessa tai aloituspisteissä on nämä kriteerit kaikille tasapuolisia. Ei sekään olisi oikein, että huonomman koulumenestyksen ja pääsykokeen saanut saisi opiskelupaikan, koska olisi motivoituneempi.
En ole haastatteluita tai soveltuvuuskokeita vastaan, mutta minusta on kohtuutonta sanoa muiden vieneen opiskelupaikan.
Kyllä sille koulumenestyksellekin täytyy antaa arvoa. Jollakin voi olla unelma-ammatti, johon todella haluaisi, mutta ei ole riittäviä kykyjä. Motivaation ei pitäisi olla tärkein kriteeri (niinkuin ei tällä hetkellä olekaan) opiskelijoita valittaessa, koska niin harvasta valmistuu juuri se, joksi hakiessaan suunnitteli.
"Ei sekään olisi oikein, että huonomman koulumenestyksen ja pääsykokeen saanut saisi opiskelupaikan, koska olisi motivoituneempi.... Kyllä sille koulumenestyksellekin täytyy antaa arvoa."
Sellainen joka olisi motivoitunut, ja oikeasti kiinnostunut alasta, tai on alalle soveltuva, pärjäisi paljon todennäköisemmin koulussa eikä keskeyttäisi tai vaihtaisi alaa kesken kaiken. Ja vielä todennäköisemmin olisi innokas ja oma-aloitteinen työntekijä.
Ei tietenkään pelkän motivaation ja soveltuvuuden pitäisi olla ratkaisevia tekijöitä, vaan yksi tekijä muiden joukossa.
En tiedä sinusta, mutta omasta mielestäni on täysin järjetöntä, että hyvin motivoitunut alasta kiinnostunut hakija ei pääse sisään, koska joku alasta kiinnostumaton seuraavia pääsykokeita odottava saa valintakokeesta yhden pisteen enemmän.
"Jollakin voi olla unelma-ammatti, johon todella haluaisi, mutta ei ole riittäviä kykyjä."
Tämä on totta ja monien "ikuisuushakijoiden" olisi hyvä tämä muistaa. Mutta kannattaa muistaa myös se, että vaikka ei pääsisi sisään, niin se ei VÄLTTÄMÄTTÄ tarkoita sitä että olisi liian huono tai kyvytön siihen ammattiin mihin koulu valmistaa.
Itse menin aikanaan vedonlyönnin takia opiskelemaan insinööriksi. Alunperin olin ajatellut lähteä opettajaksi lukemaan, mutta otin haasteen vastaan ja pyrin tekuun ja sattumalta pääsin. Lukiossa luin sen kaikista lyhyimmän fysiikan (siihen aikaan oli kolme vaitoehtoa) ja lyhyen matikan, josta en edes päässyt yo-kirjoituksissa läpi, onneksi reaali kompensoi.
No tekuun pääsin ja kumma kyllä ensimmäisen vuoden sinnittelyn jälkeen huomasinkin, että pidän siellä opiekelemisesta ja sopeuduin hyvin ja opin matematiikkaakin niin, että opin pitämään siitä todella kovasti.
Valmistuin ihan ajallaan, mitä ei tapahtunut suinkaan kaikkien niiden kohdalla, jotka olivat alunperin motivoituneita ja matemaattisesti suuntautuneita.
Pätkääkään en kadu insinööriksi kouluttautumistani, sillä palkka on parempi kuin opetusalalla ja työkin erittäin luovaa.
Se, että ei aluksi ole motivoitunut, voi muuttua kun muistaa, että suoritettu tutkinto on aina parempi kuin monta keskeytettyä. Mikään opiskelu ei mene hukkaan vaan jos yhtään on luovuutta niin sitä voi hyödyntää elämässä.
Sekin kannattaa muistaa, että se unelma-ammatti saattaa olla ihan muuta kuin on kuvitellut ja haluaisi tehdä työkseen.
Mukava lukea tekstiäsi kun itsekin olen haaveillut koko pienen ikäni open ammatista, mutta nyt on alkanut insinöörin ura kiinnostamaan. Mulla tosin on pitkä matikka takana, mutta kemiasta ja fysiikasta ei ole kuin ne pakolliset käytynä. Olen miettinyt, että onko ajatus ihan mahdoton juuri sen takia kun ei ole tuota fysiikkaa tullut enempää luettua... Tosin pärjäsin siinä ihan mukavasti, mutta sillon kun piti tehdä valintoja mun sisällä iti sellanen pieni humanisti... Harmittaa hitosti, mutta minkäs teet.
Alkuperäisestä aiheesta sen verran, että kyllä motivaatiolle pitäisi minunkin mielestäni antaa enemmän arvoa. Joku voi todellakin tietää haluavansa aivan varmasti esimerkiksi opettajaksi, kun toiselle se on voinut olla vaan sellanen hetken mielijohde. Toisaalta juuri opettajankoulutukseen on tietääkseni jotkut haastattelut, mitkä mittaavat motivaatiota.
Aihe on hyvin hankala, katsoi sitä kenen näkökulmasta tahansa. Onko muuten kenelläkään tietoa minkä verran ammattikorkeissa ja yliopistoissa keskeytetään opintoja? Käsittääkseni juuri tekniikan alalla keskeyttämisprosentit ovat suuria?
Siinä olisikin jollekin hommaa keksiä valintamenetelmät, joihin kaikki olisivat tyytyväisiä...
Stadian konepuolella keskeytysprosentti taitaa lähennellä jo neljääkymmentä. Vasta kolmantena vuonna alkaa se lopullinen valmistuva ja motivoitunut porukka hahmottua kun viimeisetkin ruikuttajat ymmärtävät lopettaa tai pääsevät haluamiinsa kouluihin.
"Käsittääkseni juuri tekniikan alalla keskeyttämisprosentit ovat suuria?"
Kyllä vaan. Insinööriksi (ja diplomi-insinööriksi) on kohtuullisen helppoa päästä opiskelemaan. Opiskelu on kuitenkin joillekkin liian vaativaa, jotkut valitsivat itselleen väärän alan ja jotkut ovat siellä vain odottamassa uusia pääsykokeita että pääsisi sinne minne oikeasti haluaisi. Siksi keskeytysprosentit voivat olla joissain kouluissa jopa 50.
Tulee vain väkisin mieleen, että jos nämä keskeyttäjät eivät olisi aloittaneet ollenkaan, niin kuinka moni oikeasti alalle haluava olisikaan voinut aloittaa opiskelut...
"Ei tietenkään pelkän motivaation ja soveltuvuuden pitäisi olla ratkaisevia tekijöitä, vaan yksi tekijä muiden joukossa."
- Näinhän se on tälläkin hetkellä.
"En tiedä sinusta, mutta omasta mielestäni on täysin järjetöntä, että hyvin motivoitunut alasta kiinnostunut hakija ei pääse sisään, koska joku alasta kiinnostumaton seuraavia pääsykokeita odottava saa valintakokeesta yhden pisteen enemmän."
- Johonkinhan se raja täytyy vetää. On aivan yhdentekevää vaikka piste-ero olisi yksi tai kymmenen pistettä.
"- Näinhän se on tälläkin hetkellä."
Ei ole, motivaatiota tai soveltuvuutta juuri tietylle alalle ei mitata millään tavalla esim. insinöörikoulutukseen pyrkiville.
Ja pyydän nyt oikein ystävällisesti sinulta Riksu, että et vastaisi enää tähän ketjuun. Ja olisi myös todella mukavaa, jos et enää pyörisi täällä ammattikorkeapalstalla. Kiitos jo etukäteen todella paljon.
"Ei ole, motivaatiota tai soveltuvuutta juuri tietylle alalle ei mitata millään tavalla esim. insinöörikoulutukseen pyrkiville."
- mitataan ja paras mittari motivaation kartoittamiseen on henkilön oma halu, valmistautuminen, edeltävät opinnot, suoritus "pääsykokeissa", jne. On aivan turha narista, jos et ole itse tehnyt kaikkea sisäänpääsyn varmistamiseksi. Lisäksi, eikös amk:ssa ole soveltuvuuskoe joillekin aloille?
"Ja pyydän nyt oikein ystävällisesti sinulta Riksu, että et vastaisi enää tähän ketjuun. Ja olisi myös todella mukavaa, jos et enää pyörisi täällä ammattikorkeapalstalla."
- Haluat siis rajoittaa perusoikeuksiani, ilmaista mielipiteitäni julkisella foorumilla? Irvokasta. Korostan edelleen, etten puutu mihinkään informaatioon joka pitää paikkansa. Kaltaisesi epätosien argumenttien varassa leijailevat pätijät palauttelen kyllä maanpinnalle aina tarvittaessa.
"- mitataan ja paras mittari motivaation kartoittamiseen on henkilön oma halu,"
Halua ei mitata millään tavalla esim. insinöörikoulutukseen pyrkiviltä.
"valmistautuminen,"
Tätäkään ei mitata, tunnen tyyppejä jotka pääsivät sisään kouluun tekemällä pääsykokeen vasemmalla kädellä silmät kiinni (ovat matemaattisesti lahjakkaita) ja toisia jotka lukivat kunnolla ja pääsivät vasta toisella hakukerralla sisään. Pärjäävät opinnoissaan suunnilleen samalla tasolla, tietty nämä "matemaatikot" saavat parempia numeroita matikasta. Työelämässä pärjäämisestä en tiedä.
"edeltävät opinnot, suoritus "pääsykokeissa""
Nämä nyt ovat ihan hyviä mittareita, varsinkin jos sitä pääsykoetta vähän muuteltaisiin.
"Lisäksi, eikös amk:ssa ole soveltuvuuskoe joillekin aloille?"
Käsittääkseni ainakin sosiaali ja terveysaloille joku on (haastattelu tms.).
"On aivan turha narista, jos et ole itse tehnyt kaikkea sisäänpääsyn varmistamiseksi."
Mutta minähän tein, ja pääsin sisään. Monet tekivät myös, eivätkä päässeet sisään. Jotkut eivät tehneet juuri mitään, ja pääsivät sisään odottamaan seuraavia pääsykokeita.
"Haluat siis rajoittaa perusoikeuksiani, ilmaista mielipiteitäni julkisella foorumilla?"
En vain jaksaisi (ja tuskin kukaan muukaan) lukea noita typeriä juttujasi jotka menevät kokoajan pahempaan suuntaan (olettaen että olet se sama Riksu mikä täällä aiemminkin on pyörinyt).
"Halua ei mitata millään tavalla esim. insinöörikoulutukseen pyrkiviltä."
- No, mikä olisi mielestäsi luonteva tapa tämän mittaamiseen, vannominen kolme kertaa kiven ja kannon kautta, että todella haluaa paikan?
Minusta halu konkretisoituu lopputulokseen, jos et saa paikkaa, et ole halunnut sitä niin paljon kuin joku toinen. Kaikki muutkin mainitsemani asiat ovat vain ja ainoastaan hakijan päätettävissä ja hänen vaikutuspiirissään.
Teksteistäsi huokuu läpi "demarimainen" tasapäistämispolitiikka, jossa kaikille luvataan kaikkea, jos he vain sitä haluavat eikä mitään tarvitse ansaita. Kaikista ei tule korkeakoulutettuja vaikka he kuinka sitä haluaisivat, koska heidän kompetenssi ei siihen vain riitä.
"Mutta minähän tein, ja pääsin sisään. Monet tekivät myös, eivätkä päässeet sisään. Jotkut eivät tehneet juuri mitään, ja pääsivät sisään odottamaan seuraavia pääsykokeita."
- Mitä tarkoittaa "eivät tehneet juuri mitään?" Otatko huomioon, että aikajana on pidempi kuin koetilaisuudessa käytettävä aika? Ehkä he ovat tehneet työn jo aikaisemmin so. edeltävät opinnot, kuten totesin.
"En vain jaksaisi (ja tuskin kukaan muukaan) lukea noita typeriä juttujasi jotka menevät kokoajan pahempaan suuntaan (olettaen että olet se sama Riksu mikä täällä aiemminkin on pyörinyt)."
- Joo, olen sama nimimerkki. Minulla on sentään munaa pitää se samana, vaikka häviön kokeneet argumenttiensa ohuuden paljastuessa alkavatkin nimittää "juttujani" typerinä. Samaa tapahtuu myös lasten hiekkalaatikolla. Minusta tällä palstalla minä en leiki sinun kanssasi, kun olet niin tyhmä -toteamuksella on jonkinlainen relaatio siihen, että häviää väittelyn ja siirtyy henkilökohtaisuuksiin. Tunnistat varmaan itsesi.
Toisten perusteeton haukkuminen / omien oletusten tekeminen ja oman erinomaisuutensa korostaminen ei anna kovin hyvää pohjaa keskustelulle. Olen kyllä huomannut että keskustelun aihe ei sinua oikeasti edes kiinnosta. Jos siis haluat vain keskittyä yksityiskohtiin, mollaamiseen ja riidan haastamiseen (ts. trollaamiseen), niin toivon edelleen että tekisit sen jossain muualla.
Riidan haastajalla (ts. trollaajalla) on yleensä tapana julistaa itsensä "väittelyn" voittajaksi, kun toinen osapuoli ei enää jaksa kuunnella haukkumista tai vastata samoihin kysymyksiin uudestaan ja uudestaan. Tai huomaa että keskustelu ei etene minnekkään ja sen jatkaminen on hyödytöntä.
Vaikka oletkin täysin oikeassa siinä, että kouluihin pääsee ne, jotka ovat eniten opiskelleet tai ketkä osaavat asiat parhaiten, niin tässä kuitenkin sivutaan kokonaan se aihe mistä keskustelun aloitin: eli siis opiskelemaan (varsinkin ammattikorkean tekniikan alalle) tulee paljon sellaisia, joita ei kiinnosta kyseisen alan opiskelu, eivätkä he halua sieltä edes valmistua. Kai ymmärrät, että tällainen järjestely esim. tuhlaa koulujen resursseja aikalailla, ja samalla asettaa tukalaan tilanteeseen ne, jotka haluaisivat oikeasti sinne opiskelemaan.
Ja kouluun ei tulla opiskelemaan opiskelun takia, vaan sen takia, että voisi valmistua hyväksi työntekijäksi. Siksi pääsykokeessa pitäisi mitata muutakin kuin pelkkää matemaattista osaamista.
"No, mikä olisi mielestäsi luonteva tapa tämän mittaamiseen,"
Ihan vaikka pelkkä yksinkertainen haastattelu. Alan ammattilaiset saavat sitten keksiä ne kysymykset. Tuskin täysin poistaa ongelmaa, mutta voi siihen ainakin vaikuttaa.
"Kaikki muutkin mainitsemani asiat ovat vain ja ainoastaan hakijan päätettävissä ja hänen vaikutuspiirissään."
Ikävä kyllä matematiikan osaaminen ei ole kaikkien päätettävissä. Jotkut sen hallitsevat paremmin ja jotkut huonommin. Kaikki eivät voi kirjoittaa ällää matikasta vaikka kuinka haluaisivat, ja vaikka kuinka opiskelisivat.
Jos kyse olisi vaikka minimipisterajoista, joita koulu asettaa, niin tässä asiassa ei olisi mitään ongelmaa.
"Teksteistäsi huokuu läpi "demarimainen" tasapäistämispolitiikka, jossa kaikille luvataan kaikkea, jos he vain sitä haluavat eikä mitään tarvitse ansaita."
En aio jatkossa vastata sanallakaan tämänkaltaiseen paskan jauhamiseen.
"- Mitä tarkoittaa "eivät tehneet juuri mitään?""
Sitä, että joiltain luonnistuu matematiikan opiskelu ilman mitään ongelmia, eikä heidän tarvitse harjoitella vaikkapa pääsykoetta varten. Joillekkin se taas tuottaa vaikeuksia, ja he tekevät suuren työn pärjääkseen pääsykokeessa. Tietty matematiikka on yksi insinöörien tärkempiä välineitä ja sen hallitseminen tärkeää, mutta se ei kuitenkaan saisi olla ainoa asia mikä merkitsee pääsykokeessa. Eikä matematiikan teorian osaaminen kerro vielä siitä mitään, että onko kyseisellä henkilöllä mahdollisuuksia pärjätä työelämässä ja että haluaako hän oikeasti opiskelemaan alaa.
Ilmoitan jo etukäteen, että hyvin todennäköisesti en aio vastata tuleviin viesteihisi. Voit siis pitää itseäsi jo tässä vaiheessa voittajana.
"Toisten perusteeton haukkuminen / omien oletusten tekeminen ja oman erinomaisuutensa korostaminen ei anna kovin hyvää pohjaa keskustelulle."
- Ai niinkuin tässäkin keskustelussa on käynyt? En ole mielestänyt tehnyt mitään noista, vaikka olet niin koettanut koko ajan väittääkin, perusteettomasti.
"Olen kyllä huomannut että keskustelun aihe ei sinua oikeasti edes kiinnosta."
- Ks. yllä oleva kirjoituksesi perusteettomasta haukkumisesta ja omien oletusten tekemisestä.
Sanotaanko ihan kuriositeettina, että _minä_ en jaksa tällaista kitinää kovin kauaa lueskella ja et voi kyllä väittää, että olisit todella laittanut parastasi tässä keskustelussa. Jos näin on, niin olen pahoillani.
"Riidan haastajalla (ts. trollaajalla) on yleensä tapana julistaa itsensä "väittelyn" voittajaksi, kun toinen osapuoli ei enää jaksa kuunnella haukkumista tai vastata samoihin kysymyksiin uudestaan ja uudestaan. Tai huomaa että keskustelu ei etene minnekkään ja sen jatkaminen on hyödytöntä."
- Tai vastapuolella syyllistää toinen edellä mainituin termein, kun huomaa syöneensä omat eväänsä.
"Kai ymmärrät, että tällainen järjestely esim. tuhlaa koulujen resursseja aikalailla, ja samalla asettaa tukalaan tilanteeseen ne, jotka haluaisivat oikeasti sinne opiskelemaan."
- Resursseja tuhlaantuu vielä enemmän huonolaatuiseen opiskelija-ainekseen, jotka hekään eivät varsin usein valmistu ikinä ja syyt tähän ovat toki toiset, mm. oman osaamisen vajavaisuudet, tietotaidon puute tai ylipäätään kapasiteetin riittämättömyys. Pitämällä pääsyrajat edes jollain tasolla tähän voidaan vaikuttaa. Sinä olisit ilmeisesti ottamassa kaikki sisään.
"Ja kouluun ei tulla opiskelemaan opiskelun takia, vaan sen takia, että voisi valmistua hyväksi työntekijäksi. Siksi pääsykokeessa pitäisi mitata muutakin kuin pelkkää matemaattista osaamista."
- Mitä työnantaja tekee insinöörillä, joka ei osaa edes matematiikan alkeita? Onko tämä ns. hyvä työntekijä? Usko pois, mainitsemasi hyvät tyypit pääsevät puhumalla tiettyyn pisteeseen urapolullaan, loppupeleissä vain ja ainoastaan osaamisen ratkaisee.
"Ihan vaikka pelkkä yksinkertainen haastattelu"
- Miten tämä eroaa metodistani vannoa kautta kiven ja kannon? Senhän voi tehdä myös haastattelussa.
"Kaikki eivät voi kirjoittaa ällää matikasta vaikka kuinka haluaisivat, ja vaikka kuinka opiskelisivat."
- Ehkä heidän kannattaisi ottaa se huomioon tehdessään uravalintoja tai pyrkiessään matemaattiselle alalle.
"Tietty matematiikka on yksi insinöörien tärkempiä välineitä ja sen hallitseminen tärkeää, mutta se ei kuitenkaan saisi olla ainoa asia mikä merkitsee pääsykokeessa."
- Eihän se olekaan, käsittääkseni matematiikkaosio on vain yksi kolmesta. Tämä nyt näyttää siltä, että olisit muuttamassa koko hakujärjestelmää ainoastaan omien tai jonkun läheisesi intressien takia ja et näe sen takia kokonaisuutta. Hyvin lyhytnäköistä.
Onhan se noinkin. Mutta minkäs teet. Minäkin lukeudun juuri tuohon kastiin. Hain alalle, jota en ole ikinä mitenkään ajatellut. Kokeilin vaan piruuttani, et pääsenkös ja satuin pääsemään. Tässä jo 3 vuotta yrittäny kouluihin päästä, eikä kertaakaan vielä ole tärpännyt. Tässä vaan auttaa toivoa, että ala kiinnostaa ja opinnot veis mukanaan. Eihän sitä ikinä tiiä, vaikka ihan sattumalta sen unelma-ammattinsa olis löytäny.
Näin se vaan on. Vain parhaat pärjää.
Pitää ottaa myös huomioon se, että amk täyttää heti paikat, jos joku lopettaa koulun kesken. Siis tällätavoin myös ne tyhjentyneet paikatkin pyritään täyttämään.
... tätä tapahtuu todella paljon, opiskelen bioanalytiikkaa ja nyt (3. vuosi alkaa) noin puolet luokasta on joko päässyt yliopistoon tai vaihtanut muuten vaan alaa.
ymmärrän hyvin että sellaisia joita ala oikeasti kiinnostaa eikä aio vaihtaa paikkaa heti kun opsikelupaikan saa, tämä ottaa tosissaan päähän. ala menettää motivoituneita osaajia, kannattaisi tarkistaa hieman pääsykoe-menetelmiä!!!!!!!