NEWTONIN LAIT

Että miten kun on hississä joka menee ylös ja olet siinä miten niitä voimi tuossa tilanteessa on ja millaista liikettä. Onko niin että f=ma pätee vain jos liike on kiihtyvää ja tilanteessa jossa voimien summa on 0 f=ma ei päde ??

aseaaa kirjoitti:

Että miten kun on hississä joka menee ylös ja olet siinä miten niitä voimi tuossa tilanteessa on ja millaista liikettä. Onko niin että f=ma pätee vain jos liike on kiihtyvää ja tilanteessa jossa voimien summa on 0 f=ma ei päde ??

Lue lisää

Jos menet hississä ylöspäin olet edelleen kiihtyvässä liikeessä eli F=m*(g a). F=mg, jossa g=9,81 m/s^2 joka on maapallon painovoiman aiheuttama kiihtyvyys kohti maapallon keskipistettä ja a hissin kiihtyvyys suoraan ylös poispäin maapallon keskipisteestä. Jos hissin kiihtyvyys on tasan a=g ja F=(a-g)*m ja m on sinun massasi olet nolla kiihtyvyydessä eli hissi on vapaassa pudotuksessa (voit hypätä ilmaan ja et tunne maapallon vetovoimaa ennenkuin hissin kiihtyvyys putoaa alle a, jolloin lattia tulee vastaan). Toinen vaihtoehto on, että olet avaruusaluksessa, kumoten maapallon aiheuttaman kiihtyvyyden tai NASAn "painottomassa" lentokoneessa, joka lentää parabolista rataa kumoten tietyssä kohden rataansa maapallon painovoiman. Tällöin avaruusaluksella tai lentokoneella on yhtäsuuri vastaikkainen kiihtyvyys verrattuna maapallon aiheuttamaan kiihtyvyyteen.

edelleen kirjoitti:

Jos menet hississä ylöspäin olet edelleen kiihtyvässä liikeessä eli F=m*(g a). F=mg, jossa g=9,81 m/s^2 joka on maapallon painovoiman aiheuttama kiihtyvyys kohti maapallon keskipistettä ja a hissin kiihtyvyys suoraan ylös poispäin maapallon keskipisteestä. Jos hissin kiihtyvyys on tasan a=g ja F=(a-g)*m ja m on sinun massasi olet nolla kiihtyvyydessä eli hissi on vapaassa pudotuksessa (voit hypätä ilmaan ja et tunne maapallon vetovoimaa ennenkuin hissin kiihtyvyys putoaa alle a, jolloin lattia tulee vastaan). Toinen vaihtoehto on, että olet avaruusaluksessa, kumoten maapallon aiheuttaman kiihtyvyyden tai NASAn "painottomassa" lentokoneessa, joka lentää parabolista rataa kumoten tietyssä kohden rataansa maapallon painovoiman. Tällöin avaruusaluksella tai lentokoneella on yhtäsuuri vastaikkainen kiihtyvyys verrattuna maapallon aiheuttamaan kiihtyvyyteen.

Lue lisää

miten voit "leijua" ylöspäin menevässä hississä kun g=hissinkiihtyvyyys ylöspäin, eikö se hissi jotenki kuitenki tue sua ku seisot siinä ???

asassssss kirjoitti:

miten voit "leijua" ylöspäin menevässä hississä kun g=hissinkiihtyvyyys ylöspäin, eikö se hissi jotenki kuitenki tue sua ku seisot siinä ???

tuo hissin kiihtyvyys 9.81 tosi suuri hissille??? eli mikään hissi ei käytännössä saavuta tommosta kiihtyvyyttä?

edelleen kirjoitti:

Jos menet hississä ylöspäin olet edelleen kiihtyvässä liikeessä eli F=m*(g a). F=mg, jossa g=9,81 m/s^2 joka on maapallon painovoiman aiheuttama kiihtyvyys kohti maapallon keskipistettä ja a hissin kiihtyvyys suoraan ylös poispäin maapallon keskipisteestä. Jos hissin kiihtyvyys on tasan a=g ja F=(a-g)*m ja m on sinun massasi olet nolla kiihtyvyydessä eli hissi on vapaassa pudotuksessa (voit hypätä ilmaan ja et tunne maapallon vetovoimaa ennenkuin hissin kiihtyvyys putoaa alle a, jolloin lattia tulee vastaan). Toinen vaihtoehto on, että olet avaruusaluksessa, kumoten maapallon aiheuttaman kiihtyvyyden tai NASAn "painottomassa" lentokoneessa, joka lentää parabolista rataa kumoten tietyssä kohden rataansa maapallon painovoiman. Tällöin avaruusaluksella tai lentokoneella on yhtäsuuri vastaikkainen kiihtyvyys verrattuna maapallon aiheuttamaan kiihtyvyyteen.

Lue lisää

NIin millaisia voimia siinä vaikuttaa ukkoon joka on hississä ? tai itse hissiin

ass202020 kirjoitti:

tuo hissin kiihtyvyys 9.81 tosi suuri hissille??? eli mikään hissi ei käytännössä saavuta tommosta kiihtyvyyttä?

G voimista, niin 1G on juuri tuo 9.81 m/s^2. Jos hissi kulkee alaspäin juuri tuon 1G:n kiihtyvyydellä, olet käytännössä vapaassa pudotuksessa hissin sisällä. Kovin pitkään tuota ei suuressakaan hississä voi jatkaa, koska hissin nopeus kasvaa suhteessa aikaan. Tuolla kiihtyvyydellä kahden sekunnin jälkeen hissin nopeus olisi jo 2 s* 9.81 m/s^2 eli lähes 20 m/s, joka on jo noin 70 km/h. Jarrutuksellekin pitää varata aikaa. Eikä tunnekaan varmasti olisi mielyttävä ja tekisi aika ilkeän tunteen vatsanpohjassa.

Ylöspäin kiihdytettäessä maan painovoima tietysti vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan ja koettu G voima on yli yhden riippuen hissin kiihtyyvydestä.

Sattui itselle paha lapsus. Kappale on paikallaan tai liikkuu suoraviivaisesti tietysti vain silloin kuin voimien summa on nolla, eikä silloin kun se on vakio. Voimien summa on vakio, jos kappaleen kiihtyvyyden suuruus ja suunta pysyvät vakioina.

Mutta ΣF = ma oli kirjoitukseni tarkoitus.

Onkohan tässä mennyt kaksi asiaa sekaisin? Käsittääkseni teknisissä laskelmissa voimien summa on aina 0, mutta kappaleeseen vaikuttavien voimien summa ei välttämättä ole 0. Esimerkiksi, jos kappaleeseen vaikuttaa jokin nettovoima, kappaleen kiihtyvyydestä aiheutuu tälle vastavoima.

jyllää kirjoitti:

Onkohan tässä mennyt kaksi asiaa sekaisin? Käsittääkseni teknisissä laskelmissa voimien summa on aina 0, mutta kappaleeseen vaikuttavien voimien summa ei välttämättä ole 0. Esimerkiksi, jos kappaleeseen vaikuttaa jokin nettovoima, kappaleen kiihtyvyydestä aiheutuu tälle vastavoima.

Lue lisää

Jos kuvitellaan kappaleeseen vaikuttavan sellaiset kuin hitausvoima ja hitausmomentti niin silloin voidaan kuvitella että kappale tasapainossa:

ΣF = 0
(jolloin massakeskipisteeseen vaikuttaa voima jonka suuruus on ma)

ΣM = 0
(momenttiyhtälö minkä tahansa kappaleen pisteen suhteen, jolloin kyseiseen pisteeseen kuvitellaan hitausmomentti ja ylempänä kuvitellun hitausvoiman momentti kyseisen pisteen suhteen)

Tai Newtonin II lain mukaan:

ΣF = ma
ΣM = Jα

Kuten voi huomata kyse on saman yhtälön pyörittelyä, jossa oikean puolen termit ma ja Jα on siirretty vasemmalle puolelle eli

ΣF - ma = 0 -> ΣF_kuvitelma = 0
ΣM - Jα = 0 -> ΣM_kuvitelma = 0

Ja vielä ketjun aloittajalle:

Siitä Newtonin kolmannesta laista: se ei tarkoita että kappaleeseen vaikuttavalla voimalla on sen kumoava vastavoima. Se tarkoittaa sitä että yhtä suuri voima kohdistuu voiman aiheuttajaan kuin kohteeseen ja saman suuruisena mutta vastakkaissuuntaisena. Jos työnnät kuulaa avaruudessa tunnet kädessäsi saman voima mikä työntää kuulaa. Siinä se. Mitään vastavoimaa ei tietenkään ole joka kuulaa takaisin pökkii, vain Newtonin II (ΣF = ma)

dsfgdefg kirjoitti:

Jos kuvitellaan kappaleeseen vaikuttavan sellaiset kuin hitausvoima ja hitausmomentti niin silloin voidaan kuvitella että kappale tasapainossa:

ΣF = 0
(jolloin massakeskipisteeseen vaikuttaa voima jonka suuruus on ma)

ΣM = 0
(momenttiyhtälö minkä tahansa kappaleen pisteen suhteen, jolloin kyseiseen pisteeseen kuvitellaan hitausmomentti ja ylempänä kuvitellun hitausvoiman momentti kyseisen pisteen suhteen)

Tai Newtonin II lain mukaan:

ΣF = ma
ΣM = Jα

Kuten voi huomata kyse on saman yhtälön pyörittelyä, jossa oikean puolen termit ma ja Jα on siirretty vasemmalle puolelle eli

ΣF - ma = 0 -> ΣF_kuvitelma = 0
ΣM - Jα = 0 -> ΣM_kuvitelma = 0

Ja vielä ketjun aloittajalle:

Siitä Newtonin kolmannesta laista: se ei tarkoita että kappaleeseen vaikuttavalla voimalla on sen kumoava vastavoima. Se tarkoittaa sitä että yhtä suuri voima kohdistuu voiman aiheuttajaan kuin kohteeseen ja saman suuruisena mutta vastakkaissuuntaisena. Jos työnnät kuulaa avaruudessa tunnet kädessäsi saman voima mikä työntää kuulaa. Siinä se. Mitään vastavoimaa ei tietenkään ole joka kuulaa takaisin pökkii, vain Newtonin II (ΣF = ma)

Lue lisää

samalla kohdistuu itseen voima, joka välittyy jalkojen kautta maahan (jos jalat maassa) ja maa muuttaa pyörimistilaansa! Kuitenkin huomaamattoman vähän. Siksi jää yleensä huomioimatta, että aina molemmat kappaleet lähtevät liikkeella samansuuruisen mutta vastakkaisuuntaisen voiman vaikutuksesta. Kysymys on siis reaktiovoimista.