Sellaista kysyisin kokemusta omaavilta, että minkälaisia eroja on uroskoiran ja naaraskoiran pitämisessä? Itselläni on kokemusta vain naaraskoirista. Nyt olen harkitsemassa koiran ottamista ja haluaisinkin kuulla uroskoirista juttua (koulutettavuus, luonne, yms verrattuna narttukoiriin). Tietysti jokainen koira on yksilönsä, mutta noin karkeasti yleistettynä...?
vertailua uros vs naaras
kaktus
11923
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No ainakin saksanpaimenkoirissa tietääkseni yleinen linja on se, että naaraat ovat monessa suhteessa helpompia. Samoin on kuulemma Corgien kanssa, jollainen meillä on. Ilmeisesti erot vaihtelevat roduittain ja kasvattajilla on varmaan parempaa tietoa.
Narttu on minusta vaikeampi kuin uros.Itselläni on ollut narttu ja se oli pirullinen elukka se ei totellu ja se ei tullut pellolta pois vaikka käskettiin.Muutenkin narttu on ongelmallinen jos sitä ei olla leikattu.Nytten minulla on uros ja se on paljon helpompi.
2urosta ja 3 narttua.Urokset on hieman jääräpäisempiä ja ei välttämättä ihan helppoja kouluttaa.Uroksilla esiintyy myös helpommin dominanssia muita koiria kohtaa,kun taas nartut ovat alistuvaisempia ja helpompia kouluttaa.Ja uroksilla esiintyy myös enemmän terävyyttä luonteessa.
kyl uros on papermpi ei oo juoksuja ja uroksella on kovempi luonne ja enemmän voimaa osta uros se kannattaa kuhan pidät koirasta hyvää huolta ja annat sille paljon rakkautta. t.uros rotikan omistaja.
Puhuin kasvattajan kanssa tästä uros vai narttu kysymyksestä kun olin hankkimassa uutta koiraa. Itselläni on 2 urosta. Kasvattaja kertoi, että 2 nartun kanssa voi tulla konflikteja johtuen siitä, että jos nartut selvittelevät välejään tosissaan ja hampaankoloon jää jotain niin se kanssa pysyy siellä. Urokset taas sitävastoin ovat keskinäisissä nahisteluissaan taipuisampia. Mutta kuten edellä on jo todettu niin nämä ominaisuudet ovat aika lailla rotukohtaisia. Omat koirani ovat paimensukuisia lapinkoiria joten perusluonnekin on jo aika sosiaalinen.
Edellinen koirani oli Rottweiler-uros. Enollani ollut Rottweiler-narttu oli huomattavasti ärhäkämpi kuin oma Rotikkani.
Rottweilerin kohdalla käsitykseni on ettei sukupuolella ole niin paljon merkitystä kun koiralta on joka tapauksessa otettava luulot pois ja "nuijittava" se sinne pahnan pohjimmaiseksi. Oma Rotikka oli kyllä hyvinkin lepsu.
Urokset ovat yleensä paljon luotettavampi kuin nartut ja omasta mielestäni myöskin mukavampia kouluttaa koska kun uros oppii jotain niin se myöskin pysyy sen päässä
Minulla on ollut sekä narttuja että uroksia. Eri rotuja kylläkin, niin että suoraan ei voi verrata. Mutta viimeiset noin 10 vuotta on ollut sakemanniuroksia, ja aika helppoja ne on. Nartuilla tuntui olevan niitä "naisellisuuden harhoja", ei aina tiennyt millä päällä sitä satutaan olemaan. Urokset on semmoisia yksoikoisempia, putkiaivoja... Ne ei suotta mieti joutavia, joko tottelee tai sit ei, tai tappelee jos huvittaa. Vähän niinkuin ihmisetkin. Pojankoltiaiset (ja isommatkin) painii huvikseen eikä siinä ole mitään sen kummempaa. Toista se on naistappelujen laita, siis ainakin koirilla. Jostain luin että naaras kun taistelee, se tavallaan taistelee pentujensa puolesta, ja siinä on aina tappamisen maku, uhkaaja pitää saada lopullisesti pois uhkaamasta. Uroksilla ei tämmöistä ole. Lukemani artikkeli ei ollut koirista, mutta siitä sai sen käsityksen että tämä koskee kyllä pitkälti lähes kaikkia nisäkäslajeja.
Narttujen juoksuja ei sinänsä tarvii kavahtaa. Niistä selvitään kyllä, narttu pidetään ehdottomasti kiinni ja valvonnan alla, ei siis jätetä yksin pihalle, edes aidatulle tai tarhaan. Pöksyjä voi pitää sotkujen varalta.
Mutta minä kyllä siis annan puoltoäänen uroskoiran hankintaan, se on jotenkin niin paljon selkeämpi. Ja koulutuksenkin kannalta tuo putkiaivoisuus on helpompaa, uros ei välttämättä ole niin kovin herkkä pahastumaan. Mutta olkoon sitten uros tai narttu, iso tai pieni, kunnon tavoille koira pitää opettaa!
Paljon on varmasti yksilön luonteesta kiinni, mutta itse pidän uroksista. Ne on usein "reilumpia" kuin nartut ja jos ei aio käyttää astutukseen, suosittelen kastrointia. Omalla koiralla jäi kaikki rähinät pois, ei tarttenut pelätä enää tappeluja. Koira oli muutenkin helpompi kouluttaa kun ylimääräiset kiihkot oli poissa.
Rex suosittelet kastrointia.Miksi ei sillä saa kuin alle puolella koirista toivotun tuloksen ja niillä joilla kastrointi ei toimi niin käy usein jopa niin että niiden agressiivisyys lisääntyy ja kohde voi olla jopa narttu.
Itselläni on kokemusta monesta koirasta joilla kastrointi mennyt totaalisen pieleen ja tutkimus tulokset mitä aiheesta tehty tukevat tuota mitä sanoin muistaakseni lukemat oli 70% lisää agressiota ja 30% rauhoitti
Ota naaras.
Naaraat eivät ruiki joka paikkaan keltaruusuja... istahtavat kerran ja se on sillä selvä.
Uroksilla jatkuva kiima, ei muuta mielessä kuin pukille pääsy.
Naaras käytännössä ehdottomasti alistuvampi ja helpompi käsitellä, kuin uros. Itselläni kaksi urosta ja kaksi naarasta.