Maataloustuet menevät pääsääntöisesti Suolahden Valtra traktoritehtaan kautta amerikan markkinoille. Toki myös muut konepajat ovat nostaneet tuotteiden hintoja tukien verran... Tilakoot suomessa eivät edellytä tuollaista trkatoriarsenaalia. Karkeasti ajatellen perunan istutuskoneen edessä on yksi traktori ja nosokoneen edessä toinen. Ei ei - lopettakaa hyvät herrat moinen. Se, että saatte ilmaisen polkupyörän tai lahjakortin kultaseppään on uskomatonta toimintaa...Teitä viedään 10-0 ja päälle nauravat kabineteissaan lujasti. Seinäjoellakin parin viikon päästä on koko perhe Äiti, Isi ja puolenkymmentä pojankossia samanlaisissa Lippahatuissa istuskelemassa kiiltävissä traktoreissa...voi voi.Tuet on saatava loppumaan!
Tuet pois!
Juuri Juristi
1147374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 114
Vanhimmat
kateellinen ja saamaton tuhkamun* citystä.
Osta edes auto ittelles niin ei tarvi tääl itkeä karua ja samatonta elämääsi.
Boring
Suomalainen metallimies puhkuu tyytyväisyyttään Valtran tehtailla Suolahdessa siitä, että maatalous on voimissaan ympäröivästä hektisestä maailmasta huolimatta, jossa ihmisten pikavoittomentaliteetti on yleistynyt urbaanien huolettoman elämänmenon seurauksena.
Ilman Saarijärven Paavoja Suolahti olisi kuollut kaupunki työläiskortteleineen ja rikollisuuden ehkäisy sekä sosiaalikulujen kasvu nielisi veronmaksajien varoja yhä eneneviä määriä mutta virkeä globaalimaailma onkin tuonut kukoistuksen kauden tuohon pikkukaupungin hegemoniaan.
Tilakokojen kasvun myötä maatalouden tehokkuus kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhdilla ja tuohon huomattavaan kasvuun tarvitaan myös tehokkuuden lisäämistä konekannan muodossa.
Suomalainen traktoriteollisuus on tarjonnut hyvät lähtökohdat luoda kansainvälisesti korkealuokkaiset innovatiiviset voimanpesät tehostamaan kannattavan maatalouden harjoittamista nykyaikaisilla tuotantovälineillä.
On kerrottava sinulle totuus! Tein hiljattain traktorioston, jossa kotimainen tuote pärjäsi hintakilpailussa parhaiten välirahan muodossa ja kokoluokka suureni kertaheitolla 6-sylinteriseen voimanpesään.
Pirtinpöydällä ne kauppakirjat laadittiin ja molemmat osapuolet silmin nähden näyttivät tyytyväiseltä.
Kysymys on siitä, tyydyttääkö väliraha kumpaakin osapuolta ja kauppa tehdään sen perusteella.
Tämän päivän viljelijä pystyy seuraamaan hintakehitystä uusien kuin käytettyjenkin koneiden osalta niin tarkkaan, ettei kauppiaan vedätykset onnistu.
Niin se taitaa olla, äiti ja isi viiden pojankossin kanssa rientää maatalouden erikoisnäyttelyyn alansa uutuuksia tutkimaan ja samalla pitää lomanpoikasta kiireiden keskellä.
Samaan aikaan urbaani äiti ja hektinen isi viiden pojankossin kanssa Mc Donald's lippikset päässä kiitää Linnanmäen huvipuistossa ostorannekkeet heiluen erilaisissä hyrrissä päät sekaisin ja nauttivat urbaani elämän menosta.
Siinä Linnanmäen osakkeenomistajat nauravat kabineteissaan tyytyväisyyttään, kun urbaania perhettä viedään 10-0.
Mutta päin vastoin kuin edellinen kirjoittaja, minä en halua tätä lopetettavaksi, päin vastoin lisää sirkushuveja kansalle, siitähän kansa tykkää.
tilakoon kasvun myötä maatalouden tehokkuus kasvaa viisprossaa per vuos. Kysynkin: mikä on se mittari joka on kyseisen tehonlisäyksen mitannut? Kaunko kasvua on näkyvissä? Nopeutuuko tai hidastuuko kasvu? Voitaisiinko tukia leikata samanverran vuosittain?
ne on pieniä rahoja jotka se paikallinen hyrränpyörittäjä ottaa siltä asiakkaalta, ja se asiakas saattaa maksaa työmarkkinatuella, palkalla, toimeentulotuella tai vaikka ympäristötuella, joka napsahti tilille just sopivasti.
Mutta sillä hyrrärahalla ei taitas päästä edes maatalousnäyttelyn portista sisään..
Suomalainen maatalous on globaalimaailmassa joutunut ennusteiden mukaisesti tehostamaan tointaansa ja tässä kilpailussa pärjännyt ennakoitua paremmin.
Euroopan kilpailukykyisimmät tuottajahinnat ovat tästä hyvä osoitus ja ennakkoluuloton usko menestykseen tulevaisuudessakin antaa hyvän lähtökohdan toiminnan jatkuvuudelle.
Tuottavuuden kasvu on ollut huimat viiden prosentin luokkaa vuositasolla eri tutkimuslaitosten mukaan ja kasvuvauhti näyttää samaisten tutkimusten mukaan jatkuvan ennallaan seuraavalle vuosikymmenelle siiryttäessä.
Kaikki tämä edellyttää uusien investointien tekemistä kasvavalla trendillä kautta linjan, sekä yhteiskunnan osallistumista investointien rahoitukseen muun yritystoiminnan tapaan ja nykyaikaistamisen luovan pojaa korkean tegnologian kärkimaaksi myös maatalouden osalta.
Korkea tegnologia edistää tehokkuutta merkittävästi mutta sen vaikutukset tuotteen hintaan ovat kuitenkin markkinoista riipuvaiset, kuten esimerkiksi öljyntuotannossa ja jalostuksessa on nähtävillä.
Ennusteiden mukaan elintarvikkeiden raaka-aineet kallistuvat jossain vaiheessa sellaiselle tasolle, jossa kuluttajien tukeminen tulee entistäkin tärkeämmäksi osaksi sosiaali- sekä yhteiskuntapolitiikkaa, johtuen globaaliväestön lisääntyvästä kulutustottumusten muutoksesta lisääntyvässä määrin länsimaiseen ruokakulttuuriin ja samanaikaisesti pienentyvien maa-alueiden käyttö perinteiseen ruuantuotantoon, jossa merkittävä ala siirretään energian tuotannon käyttöön.
Tässä onkin hyvä kysymys siihen, ollaanko valmiita maksamaan bensan tavoin huikeita hintoja suoraan kuluttajan lompakosta vai tarvitaanko yhteiskunnan mukaan tuloa kompensoimaan ruokalaskua.
Tuottajan kannalta katsoen parempi vaihtoehto on ilman muuta liittyä Fortumin kaltaiseen markkinavetoiseen toimintaan, jossa keskitetysti markkinoita halliten päästäisiin huikeisiin tuotto-odotuksiin.
Mukavaa luettavaa tuo usko suomalaiseen maatalouteen ja sen tulevaisuuteen. Sekä tuottavuus että tehokkuus ovat kasvaneet jo vuosia huimaa 5% vuosivauhtia, ja kasvu jatkuu. Onkohan olemassa vaara että tukia leikataan tulevaisuudessa kertaheitolla paljon, kun nyt tehokkuuden kasvusta huolimatta tukia ei ole leikattu? Tai puristaako teollisuus tuottajahintoja alas jatkossakin esim. tuon 5% vuosittain, tai vieläkin enemän kun huomioidaan tuo aiemmin tapahtunut tehonlisäys? Olisko heittää linkki josta näkisi tuon huiman tuotannon kasvun ja tehokkuuden nousun?
menee tutkitusti tänä päivänä hyvin olisi harkittava tasapuolisuuden nimissä heille verotuksessa matkavähennyksen poistoa. Omavastuu vuodessa 500e ja ylimenevät työmatkat kelpaa poistona verotuksessa...
Semmoinen pikkusumma ei tunnu missään.
"Olisko heittää linkki josta näkisi tuon huiman tuotannon kasvun ja tehokkuuden nousun?"
Ne ovat puolueettomien tutkimuslaitosten tutkimuksista, eli samoja laitoksia joita tehopiikki käyttää tietolähteinään perustellessaan näkökantojaan.
että tuli, tietämättömän kaupunkilaisen tavoin kirjotettua lööperiä...
En ole tohtorin väitöskirjaa tekemässä kyseisestä aiheesta mutta esitä linkki jolla väitteeni kumotaan!
Kerrankin joku kirjoittaa asiaa, työmatkavähennyksillä on saatu hajasijoitettua asuminen pitkin metsiä, kahdella autolla täysin turhaa ajamista ja maailma pelastuu. Mutta yksityisautoilun loppu häämöttää jo, mutta maalla on niin ihanaa.
saatavilla riittämiin: maatalouden oma kirjanpito
tais tulla tehtyä vikaostos kun sen valtran hankit. aina kun ulos pirtistä kurkistat niin siellä se turbokutonen kiiltelee eikä koko elinkaarensa aikana kuoleta itseään, on kallis yllä pitää ja jo muutman vuoden päästä siihen teetät isojaisoja remontteja. lisäksi joudut kaluston uusimaan uutta jotta saisit hyötysuhdetta uudelle sylinteririvistölle.
sitten vielä yrität uskotella ittelles ja muille että maatalouden tuotanto on jo vuosia kasvanut huimaa vauhtia eikä loppua näy..heh ja kaiken kukkuraksi se tuotanto on samalla tehostunut ja vieläpä samaa tahtia tuotannon määrän kanssa, eikä siinäkään loppua näy..heheheh. pistä nyt äkkiä se vallu myyntiin enennkun siihen tulee tunteja jottet haviä Veronmaksajan rahoja niin paljo, ja osta vanha fergu tilalle ja möngi sillä se peltos ni ei tarvi olla aina työntekijän lompsalla. tuu tänne maanpinnalle täällä on paljon tukevampi olla kun siellä pilvilinnoissa haaveilemassa, ei muuta kun fergu käyntiin ja pellolle!! Ja ihan rehellisesti toivotan: Hyviä satoja!!
niin huonoa työtä ettei se kestä käyttöä?
tuotantotalous osasto pitää huolen siitä että valmistuskustannukset pysyvät suhteutettuna koneen suuniteltuun elinkaareen, ja se elinkaari on jo päättynyt sillä ajanhetkellä kun aimon taloussuunitelma osoittaa koneen olevan kuoletettu. ostas vaan se vanha fergu, sillon ei ollu tuotantotalousinsinöörejä
kiinnostas nähä se sun ikiliikkuja fergu...
Moni tila tekee voittoa ja vielä useampi tekisi voittoa ilman loppuvuoden ostoryntäystä, ilman tukitilityksiäkin. Miksi kaikki saavat tuet, eikö tehokkaimmilta voisi tuet poistaa? Tuleeko tuet tuottajien omasta eläke tms. rahastosta, vai onko ne tosiaan veronmaksajien rahoja?
Tuet on viljelijöiden rahoja samalla tavalla kuin sinun palkka.
Palkannauttijoistakin jotkut tienaa enemmän kuin toiset ja silti se on sulatettava.
Miksi tukea sellaista joka omillaankin pärjää?
Urakoitsijan toimesta maksaa n. 100 000 €
Urakoitsijan tuntiveloitus on meilläpäin alkaen 50€/tunti, rehunteko 110€/tunti jne....
Valtroilla ajetaan n. 10 000 tuntia remontoimatta.
Mulla on Valtra 8550 HTT ja ajettu yli 10 000 tuntia ja mitään ei ole remontoitu. Ainoastaan normaalit öljyjen ja suodattimien vaihdot
samanlaista ihmistäkään ole.
Tiedä tuosta loppuvuoden ryntäyksestä sillä itse ostan jo heinäkuussa ensi vuoden lannoitteet,
Ai miksikö? säästetty euro on myös tuloa ja koska tuotantopanokset on pakko ostaa jos meinaa tulosta tehdä.
Tuet ovat maksu siitä että tuottaa yhteiskunnalle sen vaatimaa energiaa.
Kansainväliset sopimukset määrää maataloustuet maksettavaksi ja ellei noudata sopimuksia, niin tuotteita ei voi myydä avoimilla markkinoilla.
Kaikki aktiiviviljelijät ovat maatalousministeriön rekisterissä ja toiminta luvanvaraista Eu:n direktiivien määräämissä rajoissa.
Tiedät varmaan, että mustan pörssin kauppa ei ole sallittua, eikä tuotteet kelpaa järjestäytyneen kaupan myytäväksi ilman maataloustukia!
10000 tuntia kun oot ajanu, olet urakoitsijaan verrattuna suunilleen plusmiinus nollassa, tosin olist voinut olla sen 10000 tuntia vaikka palkkatyössä, paremalla palkalla. tekis semmosen 6v pestin..
Väitätkö, että tuollainen traktori maksaa 500 000€????
Ollaan jo 2000t jälkeen +-0:ssa.
Koska tuollainen traktori ei maksa 100 000€
2000 tuntia ajettuna tuollaisen traktorin arvo on n. 80-85% uuden arvosta.
2000 t ajoa kuluttaa polttoainetta keskimäärin 20 000 litraa, eli 14 000 €
Huoltoja 4kpl. Öljynvaihtoväli 500t. Öljyä menee kerralla moottoriin 19,5 litraa (7,4litr. R6)
Peräöljyt 2 kertaa n. 50 litraa.
Eli hankkii hintansa kahdessa tuhannessa tunnissa kevyesti takaisin, koska urakoitsija otttaa 100 000 € 2000:sta tunnista.
Ilman muuta kannattaa ottaa urakoitsija hommiin, jos se 50 tuntitaksalla käyttää sadantonnin konetta. Korkot pääömantuottovaatimukset, koneen arvon aleneminen tekevät jo vähintään 20 eke kiinteitä kustannuksia, siihen vähintään kymppi huolto ja polttoaine menoja ja sit vielä omapalkkavaatimus niin tasoissa aletaan olla.
Ite kerkeisit sillo lypsylle tai metsälle, vaimon kanssa lomalle, töihin tai mihin vaan kato.. Se on se ongelma just jusseilla kun ei tartte laskea omia menoja kun on rahaa niin maan perusteellisen paljo, ja sitte ihmetellään ku kirjuri ynnää ne menot jotta miten tää nyt näin tehotonta on tää meijä maatalous voivoivoi...
Noilla konsteilla jäisi Suomen pellot viljelemättä!
koknaikustannukset jollakin joka oli koulussa eturivis ja johon luotat ni valkenee sullekin
laski että jos hoommais oman lehmän niin se maksais itsensä kuukaudessa, ja sen jälkee maito olis ilmasta.... sama periaate kun tuossa sun hinta rätingissä
Katsotaampa tilannetta tarkemmin!
Edellinen traktori maksoi uutena 220.000mk ja oli käytössä 16 vuotta.
Vaihdossa sain siitä 125.000mk/ 21.000€, arvonalennusta noin 1000€ vuotta kohden.
Polttoainetta vuodessa keskimäärin laskettuna noin 1000-1500€ ja voiteluöljyt päälle.
Kokonaiskulut alle 3000€ vuodessa.
Urakoitsijan tekemänä noin 500 tunnin työ 50€ tuntipalkalla tekee noin 25000€.
Taisin muuten istua aivan etupenkissä kun laskutaitoa opetettiin mutta sinä taisit olla siellä koulukiusaajan hommissa samaan aikaan vai kuinka se meni?
Haluan nähdä sen vaihtoehtoislaskelman jota niin mielelläsi kaupittelet, taidettiin viedä sinun vaihtoehtoislaskelmaa 10-0 voivoi...
en taida olla riittävän luotettava konsultti sinulle, mutta lämpimästi suosittelen neuvojan luona asioimista tuossa kokonaiskustannuksien määrittämisessä. Se on taatusti Sinun etujesi mukaista. Yritysmaailmassa kun pääoma on itse hankittava myös sen kustannuksia osataan huomioida.
Annas tulla nyt niitä vaihtoehtoiskustannuksia, kovin olit varma mielestäsi.
Mikä sellainen tonttu on joka ei pysy sanojensa takana, hopi hopi vaan tai pitäisikö sanoa voivoivoi.......
tuolla sun löpö määrällä teet töitä jotain 200 tuntia, kun lasket siihen 200 tuntiin kaikki kustannukset, arvon alenukset, huollot öljyt,renkaat, oman työn hinta, pääoman tuottovaatimus, sidottu pääoma, korot. urakoitsija tekee halvemmalla ja ite voit tehä jotain tuottavaa, vaikka käydä mustikassa.
Taisin laittaa kustannuksiin öljystä lähtien kaikki menot ja huollot osaa jokainen vähänkin alaan perehtynyt tehdä itse.
Huomio polttoaineiden hinnat 16 vuoden ajalta, ajalta missä konetta on käytetty, keskihinta on puolet nykyhinnasta!
Ai niin se ajopalkka! Kun istun oman traktorin pukilla, niin hankin 1800€ kuukaudessa kulut vähennettynä, verrattuna ostopalveluun.
Aika hyvä palkka, eikö?
Tuolla rahalla voi käydä "marjassa" vähän kauempanakin, eikö?
Saisinko sen vaihtoehtolaskelman nähtäväksi, please?
kanssa jonkun avustajan luokse.
Vertaat vanhoja 16 vuodentakaisia koneenhintoja ja öljyn hintoja tämänpäivän urakkahintoihin voivoivoi...
asiantuntijalla, jos aiot noin isoja investointeja tehdä verovaroin.
TUO ALKAA OLLEE JO LIIAN PAKSUA!! TIEDÄTKÖS MIHIN SUN PITÄS MENNÄ KUULES, MÄ TIEDÄN KUULE..
No se siitä sinun asiantuntemuksesta, kenties sinun on syytä mennä asiantuntijalle vaikkapa mopon hankintaa suunnitellessasi, sillä muutoin mopo karkaa käsistäsi, aamen!
myllertäessä yli suomen kauniin sinikannen tehostaen suomalaista maataloutta klopaalille tasolle... voivoivoi kyllä ne on ainoastaan kustannukset jotka on noussut tuon väh. 5% vuosittain, eikä loppua kasvulle näy. Maatalouden tuotosluvut suhteessa menoihin näyttävät laskevan hurjaa tahtia. Satotaso on tippunut useita vuosia mullistavista viljelyteknologisista innovaatioista huolimatta. Mikä miehiä oikein vaivaa?
sinitaivaan alla toimivasta, tegnologisesti korkeatasoisella maataloudella on viime vuoden saldona ennätyssato.
Lieneekö palikkatalouden alamäen kerrannaisvaikutukset iskostuneet kertojan mieliin niin suurella intesiteetillä, ettei tunne metsää puilta?
Maatalouden ekonominen ajattelutapa on karsinut globaalin talouden vaikutuspiirissä tuottamattomat, kustannusvaikutuksiltaan vaativat toimenpiteet minimiin ja tehostetusti siiretty painopistettä kannattavampiin toimintoihin.
Vaikka kustannustaso yleisesti on kohonnut myös maataloudessa, niin sillä ei ole sinänsä mitään merkitystä vaan maataloudenharjoittajan kannalta olennaisin asia on varallisuuden kasvu ja sitä kautta tuotto-odotukset sijoitetulle pääomalle.
Pääomasidonnainen maatalous kasvattaa varallisuutta huikeasti vuositasolla tilakoon kasvun myötä, olkoonkin että siinä käytetään samalla vierasta pääomaa mutta historia opettaa näiden sijoitusten olleen hyvin menestyksekkäitä viljelijän kannalta katsoen ja tuonut odotusten mukaisen koron sijoitetulle pääomalle pitkällä aikavälillä.
Maatalouden tuotantoluvuilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä varallisuuden kasvun kannalta, suurempi merkitys piilee tegnologisesti ja laadullisesti korkeatasoisissa tuotteissa, joiden menekki on vuosi vuodelta tullut yhä halutummaksi.
Tästä johtuen kaikkea kulutuksen vaatimaa kysyntää ei ole pystytty täyttämään vaan on jouduttu myymään ei oota.
Kuluttajien vaatimuksesta myös yhteiskunnan panostus maatalouteen on tuonut oman lisän tuloskehitykseen ja sen merkitystä ei sovi vähätellä.
Kuitenkin pyrkimys on pitkällä tähtäimellä päästä nauttimaan markkinatalouden mahdollisuuksista saada vieläkin paremmat tuotot sijoitetulle pääomalle ja tähän on hyvät edellytykset tutkimuksen ja tuotekehittelyn kautta soveltavassa maataloudessa.
Tässä maatalouden globaalimaailmassa maallikoiden asiantuntemattomuus lyö heitä korville yksinkertaisten taloustieteen asioiden tietämyksessä, jos viljelijät olisivat varutettu noin suppealla näkemyksellä ja käyttämällä vain sivupolkuja kun pitää käyttää suuria valtateitä ja hallita näkemys siitä, mihin ollaan menossa.
Tästä johtuen vain parhaat kyvyt valikoituu maatilojen omistajiksi laaja-alaisen osaamisen ja ajattelukyvyn mukaisesti.
Täytyy vain ihmetellä teitä ulkopuolisia kyvyttömyydestä hallita kokonaisuuksia ja kyvyttömyydestä saada itse aikaan jotain tuottavaa, mikä teitä miehet oikein vaivaa?
Tässä maatalouden globaalimaailmassa maallikoiden asiantuntemattomuus lyö heitä korville yksinkertaisten taloustieteen asioiden tietämyksessä, jos viljelijät olisivat varutettu noin suppealla näkemyksellä ja käyttämällä vain sivupolkuja kun pitää käyttää suuria valtateitä ja hallita näkemys siitä, mihin ollaan menossa.
Tästä johtuen vain parhaat kyvyt valikoituu maatilojen omistajiksi laaja-alaisen osaamisen ja ajattelukyvyn mukaisesti.
Siinä asiaa laajempaankin käyttöön!
Mitään, kun et edes esitä lukuja tms.
Hahhah
Kun maksat urakoijalle kahdesta tuhannesta tunnista, niin samalla rahalla olisit ostanut jo itsellesi uuden traktorin ja maksanut polttoaine-sekä muut kulut.
Ja tämän jälkeen jos vielä myyt traktorin pois, niin saat vielä 85% hinnasta takaisin.
En missään maininnut, että se traktoin käyttökulut loppuvat tuon 2000t jälkeen.
Eikä sen puoleen, kyllä se urakoitsija jatkaa sen 2000t:n jälkeenkin laskuttamista.
4000t maksaakin jo 200 000€!!
Juu rahalla on hintansa, vaikkei laskelmiin mukaan ottaisikaan!
Meilläpäin kyllä saa urakoitsijan traktoreineen töihin kolmellakympillä tunti, kun työkoneesta perässä näissä jutuissa ei o puhuttu mitään!
Esim kombipaalaimen kustannus on isompi kuin sitä vetävän traktorin!
Korot on verotuksesa täysimääräisesti vähenettävä summa!
Ei ole haisuakaan mitkä ovat todelliset tuntihinnat eri töissä mutta täällä oli vain aiemmin esitetty tuo viiden kympin hinta laskelmien pohjaksi ja en ota vastuuta sen oikeellisuudesta.
Aloittaessani maatilan pitoa, niin käytin koneurakointi viljankorjuussa mutta persiilleen meni.
Urakoitsijalla oli pitkä lista töitä varattuna ja tuli sitten kun listan mukaan ehti.
Pari oikullista syksyä sattui tuhoamaan viljasatoa siinä määrin, että hankin oman puimurin ja pelkillä puintikustannuksilla urakoitsijalle pääoma kuoleentui 10:ssä vuodessa ja sivussa lisäansioita vuokrapuinnin myötä koron maksuun.
Tällä hetkellä pääoma on kuoletettu ja voit laskea paljonko 10 vuotta vanhasta puimurintähteestä vielä saisi vapailla markkinoilla kipurahoja.
Mutta se suurin hyöty mikä tulee on se, että korjuu tehdään silloin kun ajankohta on otollisin, eikä silloin kun urakoitsija sattuu tulemaan.
Juu usein törmää tuollaiseen "kustannuslaskentaan", no eihän siinä mitään kun on varaa siihen. Urakointi voidaan hoitaa hyvin tai huonosti, minulla on sovittuna pääasiakkaitten kanssa korjuuajankohdat ja vain niille Matti Myöhäisille, jotka tilaavat työn vasta korjuukaudella, mennään sitten kun listan mukaan ehtii. No oma kasvinviljely on moninverroin rahtitöitä tuottoisampaa ja olenkin paljon pudotellut näitä satunnaisia asiakkaita pois, koska useimmiten heidän pellotkin ovat sopimusaiakkaita paljon huonommin hoidettuja.
Ps. Urakoitsijan lasku on myös kertapoistoinen menoerä!
Että jos maanviljelijä pitää itseään yrittäjänä niin noihin kustannuksiin ei tuntipalkkaa kuulu laskea. Vaan "palkka" lasketaan sitten kun on tilinpäätös tehtynä ja jos hyvin menee tulee yrittämisestä ansiotuloa ja pääomatuloa.
Hetkinen Paalinpyörittäjä!
Taisit mainita jossain urakoivasi 2000ha kesässä ja siitä ensimmäisen sesongin aikana noin puolet.
Muistelen kertoneesi jotain tunti/ha työsaavutuksesta, joten sesonki venyy viikkojen mittaiseksi.
Luonto taas ei katso urakoitsijan varauslistaa, joten osa saa satonsa ajallaan mutta osa liian myöhään ajatelleen sen laatua.
Tiedätkö viljankorjuussa mitä viivästyminen merkitsee esimerkiksi ohran kohdalla?
Entäs jos olisi omat koneet?
Tietysti olen väärässä tälläkin kertaa mutta kai olen vanhoillinen nyky tehotuotannon aikana.
miksi kaikille pitää antaa palkankorotus? On erilaisia talouksia ja suurin osa ansaitsee niin paljon ettei tarvitsisi palkankorotusta joka kerta.palkankorotusten myötä myöskin ruoka kallistuu (huom. ei maataloustuotteet)koska ruoan hinnassa on palkkoja mm valmistuksessa,kuljetuksessa ja myynnissä.
Itse kyllä lasken jokaisesta työstä voitto-osuuden erikseen ja pyrin karsimaan ne työt pois joista ei jää kunnolla palkkaa.
Urakoin aikaisemmin sen 200 hehtaaria oman reilun sadan lisäksi, tänävuonna olen tietoisesti pyrkinyt pudottamaan urakoinnin osuutta. Ajallisesti urakat ehtii tehdä ajallaan, kun ensin paalataan huippukarjojen lypsylehmien rehut ja sitten nuoren karjan heinät ja lopuksi omien emolehmien talviheinät vanhempana. Ehkä viljapuolella ei ole tarvetta kustannustehokkuuteen, vaan optimikorjuuviikon takia täytyy kaikilla olla omat puimurit. Tulee vaan väkisin mieleen onko tuet ja viljan hinta vieläkin liian korkea?
Varmaan liikevoittoa... Palkkaahan ei yrittäjä saa ennen tilinpäätöstä.
"Ehkä viljapuolella ei ole tarvetta kustannustehokkuuteen, vaan optimikorjuuviikon takia täytyy kaikilla olla omat puimurit. Tulee vaan väkisin mieleen onko tuet ja viljan hinta vieläkin liian korkea?"
Nyt tulee Paalinpyörittäjä väkisin mieleen ruikkarin opit saaneen sinusta ensimmäisen valistuneen maajussin talousoppiensa mukaisesti.
Tähän asti on kuviteltu omalla työnteolla saatavan toimeentuloa mutta sinun ja ruikkarin teoriassa vain ostamalla palveluja ja itse vierestä seuraamalla ansiot kasvaa, en olis tuota tiennyt jos viikko sitten kuolin!
Nyt olet sitten ruikkarin haalarit yllä ja pyydän esittämään sen vaihtoehtoislaskelman palvelutyön edullisuudesta vastaan oma työ.
Toivottavasti et lusmuile samaan tapaan kuin ruikkari vaan annat sen laskelman nähtäväksi kaikille epäilijöille.
'Itse kyllä lasken jokaisesta työstä voitto-osuuden erikseen ja pyrin karsimaan ne työt pois joista ei jää kunnolla palkkaa.'
Mitkä osat karsit pois viljelykierron aikaisista töistä?
Olen esimerkiksi luopunut teuraiden loppukasvatuksesta, koska siitä ei tullut enää tarpeeksi "liikevoittoa" eli yritykseni tulosta joka jakautuu ansio- ja pääomatulo-osuuksiin nettovarallisuuden osoittamissa suhteissa. Säädän tuloksen siten, että näytän ansiotuloa 13 tonnia ja sitten loput eli pääosan pääomatulona!
Jatkossa puolitan tilani eläinmäärän, koska ne ensimmäiset 0,2 eläinyksikköä hehtaaria kohti antavat parhaan tuloksen.
Se saanko liikevoittoa, palkkaa, pääomatuloa tai jollain muulla nimikkeellä tulosta ei merkitse mitään vaan ainoastaan se, että sitä rahanpaskaa tulee riittävästi ja joka hommasta!
Helppo tapa laskea kasvinviljelynsä kannattavauutta on laskea, paljonko tulosta jää hehtaarilta!
Jos jää alle 300, niin harkitse peltojen poisvuokrausta, jos tulos alle 200, niin varmuudella vuokraus on viljelyä kannattavampaa!
Kannattaa ajatella asioista vähän laajemmin, en ole missään vannonut urakoitsijalla teettämisen nimiin, vaan sitä kannattaa pitää vaihtoehtona.
Itsekin käytän osassa töitä urakoitsijaa ja joitakin töitä urakoin muille ja lisäksi suuri osa koneistani aivan tärkeimpiä avainkoneita lukuunottamatta ovat yhteisiä naapureideni kanssa. Yhteistyöllä ja urakoinnilla saa käyttöasteet koneille kannattavalle tasolle.
Lopuksi kalluppia; paljonko sinulla on peltoa viljelyksessä ja paljonko on kertynyt vuosia viljelijänä?
kuolettuu, jos kuvittelee että oma kone maksaa itseään urakoitsijan yksikkötaksan tahtiin poies.
Oma vai tilauskone!
Kumpi edullisin vaihtoehto.
Tilaaja maksaa vuokrahinnassa yrittäjän koneen kuoletukset, polttoaineet, remontit, vakuutukset, pääoman korot, liikevoiton ja kuskin palkan vielä päälle.
Vai jättääkö yrittäjä peräti jonkun noista luettelon ulkopuolelle pohtiessaan tuntitaksaa?
Omalla koneella ajettuna sentään jää ajopalkka ja koneen tähde itselle, jonka voi tarvittaessa realisoida.
Taxilla ajettu kilometri on tunnetusti aina halvempi kuin omalla autolla ajettu mutta miksi ihmeessä joka pihassa silti on oma kottero?
Sujuvasta tekstistäsi heräsi mieleeni pari ajatusta.
Kyllä kustannustasolla ja tuotanto luvuilla täytyy olla jokin merkitys, melkeenpä suurin merkitys, viljelijän tuloihin ja varallisuuteen. Ei sovi antaa sellaista kuvaa että varallisuuteemme nousisi yhteiskunnan tuella tappiollisesta toiminnasta huolimatta. Toisekseen tuo väite että ei olisi pystytty täyttämään kulutuksen kysyntää, sehän tietäisi tuottaja hintojen nousua, nythän on ollut toisinpäin.
Työn määrästä ja työn tuloksestahan se riippuu tietenkin, jossain rahtikone on omaa edullisempi, jos tunteja omalle koneelle tulee yhtä paljon kuin rahtarin koneelle, tietenki ero tasoituu, ja omantyön palkkavaatimuksestahan aina voi tinkiä.
Pääomavaltisessa maataloudessa joutuu tarkoin miettimään missä rahansa pitää, pääoma kun on tunnetusti kallista.
Kottero pihassa, mersu tai fiat, kertoo varallisuudesta, monella pampulla on autossa kiini taatusti enemmän kun ehtisivät taksilla ajelemaan, vaikka töikseen yrittäisivät. Mikäs siinä saahan sitä mällätä koneisiin kuten autoihinkin, jokainenhan vastaa vain omasta omaisuudestaan ja sen tuotosta, eihän se mersu, fiat, valtra, claas, pelto tai metsä mitään kansallista omaisuutta ole, eikä sen tuotosta tarvitse yhteiskunnan huolehtia, eihän?
Niimpä niin! Miltähän mahtaisi talonpito näyttää jos kaikki koneet ja laitteet käytäisiin noutamassa aina vuokraamosta?
Ehkä tilankin voisi myydä ja ruveta vain vuokraviljelijäksi, ei olisi pääomat sidottu.
On niitä akattomia maatiloja olemassa, miksi ei sitten traktorittomia tiloja voisi olla.
Taitaa olla uusi aatteellinen kuppikunta syntymässä maahamme, joita toki on ollut kautta vuosikymmenten mutta kuolleet aina mahdottomuuteensa.
Tätäkö se liperalismi tuottaa??
Johtopäätöksesi ovat vain omiasi, eikä minun ole mitään syytä lähteä niitä oikomaan.
Maatalous on pääomavaltaista toimintaa ja tulokset mitataan varallisuuden kasvuna pitkällä aikavälillä ja siihen maanviljelyn suosio lopulta perustuu.
Varallisuuden perusteita luotaessa maanhankinta on ollut suurin vaikuttava tekijä yksittäisistä toimenpiteistä ja etenkin maaseutupankit ovat pystyneet vastaamaaan parhaiten tähän haasteelliseen toimintaan ja mahdollistaneet tilakokojen suurentamisen ja kasvuvauhti näyttää kiihtyvän lähitulevaisuudessa entisestään.
Kuten hyvin tiedät, niin tuet on vain kompensaatiota alennetuista hinnoista ja niillä ei investointeja luoda vaan varat menevät viljelytoimintojen ylläpitoon.
Tätä menossa olevaa trendiä kutsutaan rakennemuutokseksi ja tilakoot alkavat pian vastata sodan jälkeistä tilokokoa ennen niiden pilkkomista.
Nyt menossa oleva kehitys parantaa kilpailukykyä globaalissa taloudessa ja luo hyvän pohjan menestyä tegnologisesti- sekä laadullisesti korkeatasoisen tuotannon avulla.
Kaikki indikaattorit kertoo suomalaisen alkutuotannon olevan vahvoilla Eu:n talousalueen sisällä ja on syytä uskoa sen menestymiseen jatkossakin suomalaisen tutkimuksen ja soveltavan maatalouden ansiosta.
Itse en ole ostanut sitä 150 000 euron kaivukonetta 50 tunnin vuotuisia töitä varten, vaan mielelläni käytän urakoitsijaa 42 euron( alv) taksalla, varsinkin kun siinä tulee ammattitaitoinen kuljettaja samaan hintaan. Itse voi ajaa kärryä, tai raksalla kattoo korkeuksia ja työ etenee!
Miltähän mahtaisi talonpito näyttää jos kaikki koneet ja laitteet käytäisiin noutamassa aina vuokraamosta?
Talonpidon näyttävyyttä pähkäillessäänköhän isäntä sen koneen hankkii? Klopaalissa ja pääomavaltaisessa maailmassa talonpidon näyttävyydellä päätään vaivaava isäntä on katoava laji, joita toki on ollut kautta vuosikymmenten.
Klopaalissa maataloudessa tappiolliseen toimintaan sijoitettu pääoma kasvaa maanhankinnan kautta, omavaraisella konearsenaalilla varustettuna, ja vieläpä tasaista vuosivauhtia kohti maatalouden rakennemuutosta. voivoiv
Ainoa merkittävä intikaattori, tilakoon kasvu, jonka etenkin maaseutupankit ovat huomioineet, osoittaa maatalouden kehittyvän, eikä loppua näy. Ja kun tähän loistavaan visioon lisätään maataloutemme lyömätön teknolokia, ei maatilojen loputon kasvu aiheuta pienille maasutupankeille pienintäkään haastetta, sillä niiden maatiloihin sijoittama pääoma takoo huippututulosta, vuodesta toiseen tilakoon kasvun muodossa, voivoivoi....
Varmaan toivot betonibunkkerista katsottuna tilanteen olevan kertomasi mukaista mutta suvaitsevaisena maataloudenharjoittajana en halua loukata mielipidettäsi.
Pankit ovat kilpailutilanteessa ja ottavat tuotot sieltä mistä saavat, maatalous on varsin vakavarainen pankin asiakaskunta siinä missä muukin yksityinen asiakas, monesti suurillakin rahamäärillä otto- ja antolainauksissa ja mieluinen asiakas mille tahansa pankille.
Esimerkiksi maatalouden sivutulo metsätalouden puolelta merkitsee suuria rahavirtoja pankkien kautta ja kukapa ei niitä ottaisi vastaan.
Tästä päätellen pankit todellakin takoo huipputulosta edellä kerrotusta johtuen ja pitävät maatiloja merkittävinä asiakkainaan.
luettuani täällä tuottajien käsityksistä pääoman kustannuksista, mainostamasi pankkien tulostaonta ei ihmetytä. Kuten ei myöskään maatalouskaupan tulos verrattuna erääseen käsitykseen kustannusten merkityksettömyydestä maatilan tulokseen..
Metsätaloudesta olen samaa mieltä, aidosti kannattavaa toimintaa, josta myös realisoituu voittoa. Jopa kaikki työt ulkoistamalla metsistä saadaan huomattavia tuottoja, johtunee varmaan tästä suomen suotuisasta ilmastosta?
"luettuani täällä tuottajien käsityksistä pääoman kustannuksista,"
Siis mistä sinä olet niitä lukenut?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000018135287
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000014433568
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000014443209
On tullut todistetuksi, että olet pienviljelijäperheen kasvatti ja henkiset kärsimykset ajaneet sinut provoilemaan omillaan toimeentulevia viljelijöitä.
Käsittääkseni et ymmärrä mikä oleellinen ero on pääomavaltaisen toiminnan ja sinun tapauksessa tuulenhuuhtoman takapuolen välillä, jolle kovin suuria tuotto-odotuksia tuskin voi ennustaa.
"omillaan toimeentulevia viljelijöitä"
Itse olen seurannur maamme kehitystä -50 luvulta alkaen ja siihen ei sisälly yhtään vuotta jolloin maatalous on tullut toimeen omillaan. Joka vuosi sitä on tuette milloin milläkin; metsän raivaus, ylituotanto, kato, kesanto, peltojen metsitys, ympäristö...
Kuitenkin käytännössä tuetaan vain kuluttajaa, ei viljelijä tukea tarvitse vaan kuluttaja, kai tämä lienee selvä ilman rautalankamalliakin!
sinun surkeat visiosi. Linkittämäsi viestit eivät ole kirjoittamiani.
Tietoni maataloudesta ja taloudesta on toki rajalliset, kuten ilmiselvästi omasikin.
Takapuolelleni en ole tuottotavoitetta asettanut, lieneekö sinun kohdallasi toisin.
Sujuvasti ja yleensä asiallisesti kirjoittamasi kommentit, ovat pääosin asiasisällöltään harhaista klopalisointia ja taivaanrannan maalailua, summittaisia ennustuksia ja väitteitä jne. Ilmeisesti oletat että hyvä ilmaisutaito ja arkumenttien, klopalissatioiden ja muiden naurettavuuksien toistelu muuttaisi harhaiset näkemyksesi todeksi.
Visioni ovat hukassa, sehän on selvää ja kaiken lisäksi olen väärässä mutta vääryys vahvistaa, siksi haluan olla aina väärässä ja tulla oikein vahvaksi, vahvemmaksi kuin sinä, joka olet aina oikeassa.
Olen pahoillani etten tiennyt sinun olevan ensi kertaa mielipiteinesi liikkeellä ja epäilin perusteettomasti sinun toistavan samoja asioita, olisihan minun pitänyt ymmärtää sinun monipuolinen lahjakkuus käsitellä asioita mallikkaasti ja sortumatta saivarteluun.
Nyt ymmärrän että olet suvaitsevainen ja toista kuunteleva kaikilla tiedoilla päivitetty henkilö, jonka edesottamuksia ei voi arvostella tai saattaa kyseenalaiseksi.
On valitettavaa tunnustaa edes itselle, kuinka saatoin esittää poikeavaa näkemystä täältä napapiirin tuntumasta ikiroudan mailta ja kertoa mitään asiantuntematonta moskaa kenenkään luettavaksi ja näin pahoittaa muiden mielen.
Lupaan vastaisuudessa olla ottamatta kantaa jo päivitettyihin tietoihin ja ymmärtää viisaamman sanaa, en halua edes lomittajaa tilalleni koska saatan sortua neuvomaan tilan työt valistuneemmalle henkilölle ja saada siten taas öykkärin maine.
palkka ansaitaan työllä. Ja siitä menee verot. Se on tämä työn verotus joka tätä maata kannattelee. Mitä enempi tienaa sitä suurempi osa menee heikompien auttamiseen.
Mielenkiintoinen näkökulma, en ole tuota aikaisemmin tullut edes ajatelleeksi!
Ja mitä suurempi palkka sitä suurempi vero vaikka asian pitäisi olla täysin päin vastoin, kummallista!
asia on niin. Maksuun tuleva ansiotulovero on säädetty mahdollisimman pieneksi. Loppu onkin sitä varallisuuden kartuttamista, ja sen lähestyessä ääretöntä, maksettavalla verrolla ei juurikaan "tulojen" rinnalla ole merkitystä.
Mikä lienee ollut lainlaatijan motiivi säätäessään viljelijäperheille verolakia, jossa ansiotuloverotus on säädetty mahdollisemman pieneksi.
Itselle tämä kysymys ei ole auennut vuosikymmenten saatossa vaikka joskus on tuntunut verokuorma kohtuuttoman raskaaksi sillä perusteella ettei verottaja ole ottanut huomioon säätämäänsä huojennusta kohdallani.
Tuo varallisuuden kasvu on mielenkiintoinen juttu, kirjoituksestasi voi päätellä sitä tapahtuvaksi kaiken aikaa tuotantomääristä tai suhdanteista riippumatta kohti ääretöntä.
Myöskään "maksettavalla verrolla ei juurikaan "tulojen" rinnalla ole merkitystä.", aivan kuten itsekkin olen todennut.
Kuinka sitten on mahdollista tuo väittämäsi skenaario kun samasta asiasta esittämäni mielipide oli sinun mielestä hetki aikaisemmin "asiasisällöltään harhaista klopalisointia ja taivaanrannan maalailua, summittaisia ennustuksia ja väitteitä jne."?????
Lähtökohtani oli nimen omaan tuoda julki asiotulon ja varallisuuden kasvun välinen suhde ja käsitykset niiden toteutumisesta muuttuvassa globaalissa maailmassa.
Mutta nyt on päiväni pelastettu, koska itse toit asian selvästi esille ja en tarvitse toistaa omia näkökantoja uudelleen, joista muuten varoittelitkin sormi pystyssä, sillä saman asian toistaminen vaikuttaa jankkaamiselta ja älyn vähyydeltä.
Kun duunarilla menee hyvin, hän saa palkkaa ja maksaa korkeaa veroa, jolla maajussin liikevaihto pyöritetään.
Kun maajussilla menee hyvin, hän pyörittää isoa liikevaihtoa duunarin rahoilla, tuottamaton varallisuus lisääntyy ja maksuun tuleva vero on mitätön.
Me työnsankarit pidämme tätä maata hengissä korkealla työn verotuksella. Maksamme maajussin tulot (=tuottamattoman varallisuuden kasvun) ja lisäksi maksamme verot maajussien puolesta.
maajussien varallisuus alkaa olla jo siinä määrin yhteisillä varoilla kartutettua ja tuettua että käsite kansallinen omaisuus voidaan ottaa käyttöön.
Valtavat yhteisin varioin rakennetut omaisuudet makaavat tuottamattomana pääsääntöisesti pääomantuotosta käsittämättömien ja piittaamattomien tuottajien hallinassa. Kyseiset miljardit jatkuvasta tukemisesta huolimatta tuottavat veroja liikevaihtoonsa nähden mitättömän summan.
Näyttääkin siltä että koko maatalousomaisuuden sosialisointi ja hallinnan siirtäminen asiantuntioiden käsiin on ainoa keino saattaa maatalouden kustannustehokkuus maamme parhaiden tilojen tasolle, jotka tuottavat samat tuotteet jopa puolta edullisemmin keskitasoon verrattuna.
Maatalous on palveluammatti mitä suuremmissa määrin ja näiden palvelujen ulkoistaminen on ollut suomalaisen yhteiskunnan perinne suosisatojen ajan vaikka pyrkimyksiä sen kunnallistamiseen on aika ajoin esitettykin, kuten sinä juuri toit ilmi.
Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään sitä vastaan kun vain hinnoista sovitaan, sillä markkinataloudessa kaikki on kaupan.
Olen huomannut hiukan ristiriitaisuutta maataloutta koskevissa kannanotoissa siinä suhteessa, tuottaako maatalous tulosta varallisuuden kasvun myötä sijoitetulle pääomalle vai ei, no sillä ei ole sinänsä mitään merkitystä maataloudenharjoittajan kannalta, koska tilat on saatu pilkkahinnalla ja suvun perinne velvoittaa vain tilanpidon jatkamisessa.
Viljelijänä minulla ei ole osaa eikä arpaa yhteiskunnallisten päätösten teossa ja siitä kuinka paljon EU- sekä Suomen valtio haluaa panostaa maatalouden tukemiseen.
Eu velvoittaa kuitenkin rekisteröitymään käyttäjäksi omille sivuilleen ja luettelemaan kaikki tilaa koskevat tiedot, koska muutoin ei markkinat avaudu tuotteille jäjestäytyneen kaupan taholta ja näin ollen tuet tulivat vaikka en edes tarkoituksella niitä pyytänyt.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kustannustehokkuutta täytyy korostaa ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti tulevaisuutta kohden mennessä.
Sopimusviljelijänä Luojan kanssa olen huomannut tänä kesänä pientä lipsumista sovituista tuotantoluvuista ja oman panostuksen valumista välistävätäjien käsiin vaikka sillä ei sinänsä ole mitään merkitystä.
Silti voinen olla ylpeä siitä tilanteesta, että kuulun niiden maatilojen joukkoon, joiden tehokkuus yltää keskitason yläpuolelle kannattavuus indikaattoreilla mitattuna.
Kaiken kaikkiaan esittämäsi ajatus maatilojen siirtämisestä asiantuntijoiden hallintaan on mielestäni oikein hyvä ja perusteltu.
Nyt markkinatalouden aikana kysynnän ja tarjonnan lait täytyy vain soveltaa käytäntöön ja olen todellakin valmis myymään tilani parempiin käsiin jos sopiva tarjous vain tulee.
Huomautan lopuksi, että kaikki luettelemasi edut saatte tilakaupan mukana ja en halua pidättää mitään oikeuksia syntyvästä kaupasta itselleni vaan myyn tilani ilman rasitteita.
Olen huomannut hiukan ristiriitaisuutta maataloutta koskevissa kannanotoissa siinä suhteessa, tuottaako maatalous tulosta varallisuuden kasvun myötä sijoitetulle pääomalle vai ei, no sillä ei ole sinänsä mitään merkitystä maataloudenharjoittajan kannalta, koska tilat on saatu pilkkahinnalla ja suvun perinne velvoittaa vain tilanpidon jatkamisessa.
no varallisuuden kasvun, esim pinta-alan lisäyksenä pitäisi kasvattaa liikevaihtoa, näin tapahtuukin, mutta odotettua tehokkuden lisäystä veronmaksukyvyn saavuttamiseksi ei ole tapahtunut.
Tietenkin yksittäinen viljelijä ajattelee tuotannon laajentuessa (verovaroin tuettuna, kansainvälisten sopimusten nojalla ja kauppapakotteiden uhalla) tuottoa tulleen reilusti, kun hallinassaan oleva pääomamäärä lisääntyy. Mutta kokonaisuutena ajatellen maataloudessa "jatkuvan pääomamäärän lisääminen"-periaate tarkoittaisi ylituotannon lisääntymistä entisestään. Kyllä tällä tukitasolla maataloudelta sopii odottaa muutakin tuottoa kuin tilojen yhdistymistä, jonka vain yksittäinen viljelijä voi määritellä tuotoksi.
siinä on katalasaatorit
meidät elättää, maajussieja myöten
Totta toinen puoli! Tai vain kolmannes!
Valtio taitaa kerätä noin kolmanneksen menoistaan ansioveroina. Kulutusveroja maksetaan valtiolle enemmän kuin ansioveroja. Kunnallisvero on tietysti myös pääsääntöisesti "työn verotusta"...
maksaa työstään valtiolle, kunnalle, eu-lle ja maajussille. ja jussi saa valtiolta, kunnalta, eu-lta ja työläiseltä.
!Kun duunarilla menee hyvin, hän saa palkkaa ja maksaa korkeaa veroa, jolla maajussin liikevaihto pyöritetään."
Voi olla että duunarin maataloudelle dumppaamalla rahalla ei kovin suurta liikevaihtoa pyöritetä.
Tuloverojen osuus valtion taloudessa on vajaa kolmannes ja maatalouden osuus siitä noin viisi prosenttia, eli duunarin sijoitus maatalouteen on samansuuruinen kuin Tv-lupa.
Yhteistä niille on kuitenkin se, että molemmat ovat palvelukanavia ja molemmille tyypillistä myös tyytymättömyys tarjottuun ohjelmatarjontaan marginaakiryhmissä.
senverran paljon enemän veroja kuin maajussi että kun huomioidaan kuinkapaljon enemän yhteiskunta on maajussiin verrattuna maatiloihin rahaa laittanut, voisin sanoa omia rahojani olevan maataloudessa kiinni enemän kuin keskiverto maajussilla.
Tuota väitettä voinen epäillä levollisin mielin ja suurpiirteisyys leimaa kirjoittajan näkemyksiä, sekä argumenttin esittäminen väitteiden pohjaksi tuottaa suurta tuskaa, miksi?
En ole huomannut olleen omassa tilanpidossani koskaan yhteiskunnan auttavaa kättä mukana, niin tilan oston- kuin kalustonkaan hankintoja suoritettaessa, vaan marssin suunta on aina ollut paikallispankin johtajan pakeille ja markkinarahan turvin pääomaa on kasvatettu vuosikymmenten saatossa.
Jos viittaat yhteiskunnan rahaa tukien muodossa, niin valistunut kansalainen tietää sen olevan kompensaatiota alennetuista hinnoista Euroopan talousyhteisön alueella ja perustuu sopimuksiin joilla on tähdätty maataloustuotteiden tuottajahintojen osalta sopeutumista lähelle maailmanmarkkinahintoja, jossa taas lähtökohtana on pidetty hintaeron pienuudesta johtuvia vientimaksujen vapautumista niiltä osin, jolla sinänsä ei ole mitään tekemistä kuluttajahintojen kanssa.
Kuluttajahinnathan lopullisesti muodostuu kussakin maassa vallitsevan kustannustason mukaan ja kustannustaso/ elintaso voidaan määritellä lukuisilla eri menetelmillä, jotka taas vaikuttavat eri kohderyhmien väliseen hintavertailuun saatujen hyödykkeiden osalta ja eri kohderymät kokevat nämä asiat asemastaan johtuen hieman eri tavalla.
Sinänsä tuolla asialla ei ole kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä, sillä kansantaloudessa kaikki toiminta kuluttajan/ hyödykkeen tuottajan kannalta katsoen täyttää kansantalouden perusvaateet ja maassamme tuo kehitys on ollut viimeiset vuodet hyvin suotuisaa ja ennusteiden mukaan kehitys jatkuu edelleen hyvin vankkana.
Oletko pannut merkille lähes jokaisen maajussin halusta päästä irti nykyjärjestelmästä ja luoda markkinaehtoiset toimintaedellytykset.
Ellet ole huomannut, niin kehoitan tarkkaavaisuuteen lukiessasi kommentteja.
Suomalainen alkutuotanto on Euroopan mittapuun mukaan kilpailukyisin talousalueen sisällä.
Siksi markkinaehtoinen maatalous kiinnostaa suuresti, koska laadun ja hintakilpailun edut korostuisivat merkittävästi vapaassa markkinataloudessa tuottajan eduksi.
Tämän jälkeen tukipolitiikan voisi siirtää arkiston hyllyille ja omaehtoinen yrittäjyys pääsisi kukoistukseen ja tilivälit lyhenisi oleellisesti nykyisestä kerran vuoteen tapahtuvasta tilistä.
Palkannauttijana tiedät miten tärkeää on säännöllinen tilipäivä ja siihen tähtää maajussinkin odotukset tulevaisuudessa ja mikä parasta, sen jälkeen ALKAA TULLA TOIMEEN OMILLAAN.
Kun katsotaan tuottajien hallinnassa olevaa varallisuutta, varallisuuden karttumista ja liikevaihtoa ja suhteutetaan se maksettuihin veroihin, ei duunarin raskaan työn verottaminen maatalouden tukemiseksi ole oikeutettua.
Kyllä tällä tukitasolla maataloudelta sopii odottaa muutakin tuottoa kuin tilojen yhdistymistä, jonka vain yksittäinen viljelijä voi määritellä tuotoksi.
tukitarkastajat kyttää peltoja, metsälaki ohjaa metsänomistajaa, ei vuljelijän omaisuus ole viljelijän omassa päätösvallassa ollut pitkiin aikoihin
ovat hyviä esimerkkejä siitä että, kansalaisomaisuutemme tuottavuudesta on yhteikunnan huolehdittava. Ja tämä yhteiskunnan etujenvalvonta on jatkuttava ja kehityttävä kohti täydellistä sosialisointia, jollei sijoittamamme varallisuus maataloudessa ala tuottamaan kaivattua veronmaksukykyä.
Veronmaksajan sijoitus maatalouteen vuosittain TV-lupamaksun suuruudella poikii ruhtinaallisen tuoton sijoitukseen nähden.
Millä muulla tuotannon alalla sijoituksellesi saat noin korkean tuoton?
kummaa se tuottaa
muistatta nyt ottaa ne lääkkeet ajallaan niin pysyy tuo ajatusmaailmakin realistisena.
Kyllä se siitä ..
kehottamaasi lääkkeen ottamista, ja vakuutuin siitä että talousneuvontaa maajusseille pitäisi lisätä nopeasti. Yksittäisen työvaiheen tai koneen kustannusten määrittäminen on monille ylivoimaista, puhumattakaan tulojen ja kokonaiskustannusten erotuksen optimoinnista. Eniten hämmästyttää tuo tuotantoon sijoittettavan lisäpääoman lukeminen voitoksi, pitäisikö sitä osuutta verottaa?
"Eniten hämmästyttää tuo tuotantoon sijoittettavan lisäpääoman lukeminen voitoksi, pitäisikö sitä osuutta verottaa?"
En sanoisi varallisuuden kasvua sinuna hämmästyttävän vaan paremminkin harmittavan mielettömästi, sillä siitähän lopultakin on kysymys.
Maataloushan on kuten tunnettua pääomavaltaista toimintaa ja tuo ansioiden kerääntyminen pääomatulon muodossa kumuloituu niin kiinteän- kuin käyttöomaisuuden myötä maataloudenharjoittajan tuloksi ja vastaavasti verotus kohdentuu yrityksiä koskevan verolainsäädännön mukaisesti ansio- sekä pääomatuloa koskevaksi veroasteeksi.
Minua ihmetyttää ulkopuolisten suuri huoli maatalouden konekannan taloudellisesta vaikutuksesta maatilan kannattavuuteen!
Ammattipiireissä sen katsotaan olevan edellytys toiminnan pyörittämiseen, koska ei tehtaassakaan ilman koneita tulosta taota.
Sitä paitsi koneiden ja laitteiden poistot ovat verovähennyskelpoisia kulueriä ja poistojen loppuessa nämä konekalustot siirtyvät yrittäjän varallisuuteen ja siten nostavat yrityksen varallisuusastetta yhä korkeammalle.
Lopultakin tilannetta voisi verrata havainnollisesti oman kaluston ja urakoinnin välistä suhdetta esimerkiksi asumiseen.
Jos asut vuokralla ikäsi, niin missään vaiheessa sinulle ei kerry siitä konkreettista omaisuutta mutta sijoittamalla vuokranmaksun suuruisen summan omaan asuntoon, niin parin vuosikymmenen aikana sinulla on samoilla kuluilla merkittävä realiomaisuus.
Siinä sitä kokonaiskustannusten optimointia on harkittavaksi vähän laajemminkin.
nähdä tuon maatalouteen sijoittamani summan kasvattavan viljelijän varallisuutta jossakin päin suomea. Ja edelleen annostusta iltaa kohti lisäten toivon tuon varallisuuden arvon lisääntyvän myöskin omalla tuotollaan. Ennen lopullista sammumista, edelleen annoshtelua lishhäillen, uskon tuosta kansallisomaisuudesta sitten omistajanvaihdoksen yhteydessä koituvan yhteiskunnalle oikeutettuja verotuloja.
Aloita uusi elämä: Ryhdy sinäkin asuntosäästäjäksi ja huomaat pian olevasi pääoman haltija.
Teetin tunnustetulla suunittelijalla laskelman ideastasi. Näyttää siltä menoni ovat yhtä suuret kuin tuloni, näin ollen asunnon maksaminen on mahdotonta. Siispä lisäsin tuloja, mutta menot nousi vielä enemän, voivoi. Ainoa keino olisi saada ulkopuolista tukea tuohon varallisuuden kartuttamiseen. Jos saisin vaikka 45 prossaa asunnon kustannusarviosta ilmaiseksi niin ehkäpä sitten..
Yksittäisen ansiotulon tai asunnonhankinnan kustannusten määrittäminen on monille ylivoimaista, puhumattakaan tulojen ja kokonaiskustannusten erotuksen optimoinnista.
käytinkin tunnustettua, veroeuroin ylläpidettyä suunnittelijaa. Ja todellakin tilastoista katsottiin että toteutuneet elinkustannukset ja asuntojen hinnat ovat suomessa niin korkeat että ilman ulkopuolista tukea ei tuosta varallisuuden karttumisesta pääse nauttimaan.
Itse kyllä ajattelin vähän pienentää menoja (olisin vaihtanut muutaman liisinki mersuistani viimevuoden malleihin), mutta tilastot osoittavat sen täysin mahdottomaksi. Tilastoista selvisi että menojen pienentyminen tiputtaa automaattisesti tulojakin. Tulojen lisääntyminen taas tilastojen mukaan nostaa automaattisesti kulutusmenoja. Ja pitää muuten hyvin kutinsa omallakin kohdallani tuo. Kun palkka nousi vaihdoin opelit mersuiksi. (Sitä nääs on näin suurta liikevaihtoa turha millään opeleilla pyörittää!)
Pankissa vielä tuumattiin suunitelmaa yhdessä ja kyllä se siltä näytti että suht suuresta liikevaihdosta huolimatta ilman ulkopuolista tukea on mitään kiinteää omaisuutta, kuten asuntoa,varsinkaan joka ei mitään tuota, alkaa tällä menotasolla uneksimaan.
kävijää, kertoo siitä että maatalouskonekaupassa raha liikkuu. Olisi monella pajalla aika hiljaista jos maataloutta ei olisi.
tavoin kasvava konekauppa on perusteltavissa kun huomioidaan jatkuvasti vähentyvä maataloustuotanto määrä.
kun eivät ole kuluttajia, eivätkä tarvitse Lapsilisät, hoitolisät, opintotuki, kuljetustuki, asumistuki, yksinhuoltajatuki
Vaikkei tiedä mistään yhtikäs mitään.
Kyllä huomaa että ei ole porukalla juuri mitän käistystä maataloustukiaisista. Porukka lipesi aiheesta heti aivan eri aaltopituuksille...tukirahoilla nuo tietokoneetkin niille...menee rahat hukkaan. EU -tuet pois ja heti.
??????????
asumistuki ja opintotuki ja kaikki muutkin tuet!!