Hei,
Onko kenelläkään kokemuksia raskaudenkeskeytyksestä rv14 (tai sen jälkeen)? Eilen kävi ilmi, että sikiö ei tulisi epämuodostuman takia selviytymään hengissä raskausajasta, ja lääkkeellinen keskeytys alkaa minulla huomenna.
Nyt on aivan kauhea olo, ja kaikki asiat pyörivät päässä. Kauanko jouduitte olemaan sairaalassa? Entä miten keskeytys sujui? Miten kokemuksesta voi päästä yli? Kuinka sairaalahenkilökunta suhtautui?
Ja tähän ketjuun on kenenkään aivan turha tulla moralisoimaan. Keskeytykselle ei ole vaihtoehtoa, vaikka niin kovasti haluaisinkin.
Onko kenelläkään kokemuksia raskaudenkeskeytyksestä rv14 (tai sen jälkeen)? Eilen kävi ilmi, että sikiö ei tulisi epämuodostuman takia selviytymään hengissä raskausajasta, ja lääkkeellinen keskeytys alkaa minulla huomenna.
Nyt on aivan kauhea olo, ja kaikki asiat pyörivät päässä. Kauanko jouduitte olemaan sairaalassa? Entä miten keskeytys sujui? Miten kokemuksesta voi päästä yli? Kuinka sairaalahenkilökunta suhtautui?
Ja tähän ketjuun on kenenkään aivan turha tulla moralisoimaan. Keskeytykselle ei ole vaihtoehtoa, vaikka niin kovasti haluaisinkin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
koska jos vaihtoehtoja ei ole, niitä ei silloin ole. Jos on selvää, että sikiö ei ole elinkykyinen, ei sinullakaan ole syytä syyllisyydentunteisiin, vaikka joku moralisoisikin, koska lopputulos olisi sama, vaikka se tapahtuisikin luonnollisesti, ilman raskauden keskeytystä... Voimia sinulle!
Hei,
sairaalan henkilökunta suhtautuu ymmärtäen, teet aivan oikean ratkaisun. Eihän sinulla ole vaihtoehtoja - elinkyvyttömän sikiön abortointi kannattaa tehdä mahdollisimman varhain. Keskeytys tehdään tosiaan lääkkeellisesti, ja sikiö syntyy kohdun supistelujen voimasta. Olet todennäköisesti melko kipeä keskeytyksen kuluessa, mutta jos kaikki menee hyvin (niin kuin yleensä menee), pääset kyllä kotiin samana päivänä saman päivänä keskeytyksen jälkeen. Voi olla, että kesketystä joudutaan käynnistelemään useampaan otteeseen, tai sitten ei.
Pyydä sairaalasta apua asian työstämiseen, keskusteluavusta on apua. Syyllisyyttä ei kannata tuntea, teet kaikille parhaan (ja ainoan) mahdollisen ratkaisun.
Itselleni tehtiin abortti kun olin 15 viikolla raskaana. olin sairaalassa n. 10 tuntia. Ensimmäiset lääkkeet laitettiin kahdeksan aikaan aamulla ja seuraavat yhdeltätoista ja sen jälkeen lapsivesi tuli ja supistukset alkoivat... operaatio sujui onneksi hyvin ja itselläni ei mitään hirveitä kipuja ollut paitsi että kuume nousi (lääkkeistä johtuen) ja se oli pieni järkytys kun itse näin vielä sen sikiön... Pääsin hyvin koko tapahtuneesta yli koska oli se sen verran suuri helpotus sillä en pystyisi lasta hoitamaan tässä elämäntilanteessa.
Voimia sinulle raskaaseen aikaan. Itselläni oli sama tilanne viikkoja lähempänä 20.
Sairaalassa joutuu oleen yleensä sen päivän ja seuraavan jos joutuu kaavintaa. Puhu sairaalassa hoitajan kans, ne auttavat sinua eteenpäin ja keskustele asiasta,se helpottaa.