koiravihaaja/kyylänaapurit

Muutimme taannoin erääseen helsinkiläislähiöön; kohtalaista seutua,alue täynnä lähinnä omistusasuntoja. meillä sattuu myös olemaan vajaan neljän kuukauden ikäinen collie, jolta sattuu pääsemään liru tai kakka olohuoneen lattian lisäksi myös taloyhtiön pihaan. tietenkin korjaamme kaikki jätökset ja pääsääntöisesti meidän "vauveli" osaa jo tehdä tarpeensa kauas tästä piha-alueesta. silti naapureiden (lähinnä vanhusten) jäkätystä joutuu kuuntelemaan. kaikkein paras oli kun joku kyyppä äijä samasta talosta seurasi meitä iltalenkillä muutamia metrejä -> halusi nähdä kakkiiko koira pihaan. hermo meinaa palaa!!!
mitä väliä muutamalla vahingolla on kun kerran olemme siivonneet ne??? ja koira tietää jo melko hyvin mihin tehdä tarpeensa.. tuntuu miltei yksityisyyden häirinnältä.
onko muilla samantapaisia kokemuksia? kannattaisiko vain purra hammasta ja sietää kyyläämista?
9676
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

kannattaisiko vain purra hammasta ja sietää kyyläämista?
- anna olla... älä jaksa stressata mokomasta... ei ne kauaa jaksa, pää asia on että tiedät tekeväss oikein... mitä vittua se muille kuuluu, elä omaa elämääss... ei ne voi asialle mittään...

Äänestä

Muutimme omistusasuntoon 4kk pennun kanssa, naapurit pelkkiä mummoja :) no on muutama nuori pari mutta 95% on mummoja. Koira oli niin hyvin sisäsiisti että ei ole uuteen asuntoon kertaakaan sisälle lirauttanut (eikä rappuun) mutta totta kai pissat tuli ensimmäiselle nurmikolle.

Eräänä lauantaiaamuna olin koiran kanssa menossa lenkille ja kakka pääsi yllättämään liian aikaisin, seisoin koiran vieressä kakkapussi jo valmiiksi kädessä (ei kakkaavaa pentua voi lahteä siirtämään), naapurinmummo koputteli ikkunaan ja heristeli sormea. Minä näytein kakkaussia ja otin kakat maasta ja näyti uudestaan mutat koputtelu jatkui. Teki niin mieli mennä tiputtamaan pussi postiluukusta ja huutaa että tarkasta nyt, kerättyä tuli mutta onneksi aikuisuus kuitenkin voitti ja vain kiristelin hampaita.

Ikkunaan naputtelu jatkui niin kauan kun jaksoin siihen reagoida, muta kun itse en enää edes päätäni kääntänyt vaikka kuinka naputtelivat niin siihen se loppui.

Tämä samainen mummo tuli valittamaan koiramme haukkumisesta, koira ei hauku...Se kuulemma haukkuu aina kun se on parvekkeela, ja kykeni mummo vielä tämän kyseisen keskustelun aloittamaan niinkin diplomaattisesti kuin kysymällä että jokos se koira on hävitetty. Sai mummo kuulla mieheni suusta kunniansa ja valitukset ovat loppuneet siihen. Olemme nimittäin kysyneet muilta päivät kotona olevilta että haukkuuko koira ja se ei kulemma hauku...

Yritä kestää ja ole välittämättä. Kyllä ne kyllästyy murpattamaan kun ette reagoi...älkää alentuko samalle tasolle vaikka helppoa se ei ole!

Jaksamista, kyllä se koira siitä kasvaa, ja jos murpattavat niin kysy onko parempi että koira pissaa rappukaytävään vai nurmikolle, että jos rappu sopii heille niin pissatetaan siiten sinne :)

Äänestä

jep jep, kokemuksia meilläkin mummotalosta. Meillä on kaksi ihan hipihiljaista koiraa, mutta valittava naapuri. Valituksia tuli kaikesta mahdollisesta, mutta koirista se keksimällä keksi sitten lopulta valitettavaa vasta parikuukautta muuton jälkeen. Ensin emäntä huusi ikkunasta että koira "kusee rappuun", sitten ilmestyi lappuja, että aulamatossa on karvoja, sitten meille kerrottiin, että seinissä on kuolaa, meitä ohjattiin ulkoiluttamaan koiria jossain muualla kuin talon takana olevassa kaupungin puistossa, koska koirien tassuihin tarttuu marjoja, jotka taas tarttuvat aulamattoon. Olemme myös kuulleet, että koirat kuolaavat hissin peilin ja tuovat jaloissaa ämpärikaupalla hiekkaa. Paras oli kun naapurin isäntä kävi kertomassa, että meidän koira käy nukkumaan ja hän kuulee sen kolahduksen. heh heh. niinhän se käy ja käy vastakin. Kaikkea on kuultu ja kaikkea on naapurin valittaja yrittänyt keksiä, mutta todellista syytä ei ole koskaan löytynyt.

Äänestä

Joka paikassa on valittajia ja mutisijoita. Ainoastaan, jos muuttaisi erämaahan tai autiolle saarelle, säästyy epämiellyttäviltä kokemuksilta naapurien suhteen. Onneksi suurin osa on kuitenkin ok porukkaa.
Tee niinkuin tottelemattomalle koiralle, älä ole huomaavinasi. Toinen vaihtoehto on olla oikein kohtelias;)

Äänestä

kokemuksia löytyy siilinjärveltä päin...
Asumme(ja parin päivän päästä muutamme pois) eräässä kerrostalossa,joka sekin sijaitsee mukavalla seudulla. koirani on nyt 8kk:n vanha eli siis osaa käydä tarpeillaan "sallituilla" alueilla eli piha-alueen ulkopuolella.
Kuitenkin silloin,kun koirani oli pikkupentu ja opetimme sitä sisäsiistiksi,oli ulos päästävä HETI ruoan,unen ja leikin jälkeen ja monen monta muutakin kertaa,joten köijäsimme pennun tekemään tarpeensa lähinnä olevaan lumialueeseen,joka sattui olemaan oman ovemme edessä sijaitseva lumipläntti,jossa näin kesäisin kasvaa ruohoa.
Tottahan toki pissit jäävät keltaisina alueina näkyviin sillä pakkasessa ne jäätyvät. Tästä meille valitettiin. Kakalle pentu vietiin hieman kauemmas ja kakt siivottiin pois,mutta silti meille tuli valituskirje tästä!
Ihmiset eivät todellakaan ymmärrä ettei koiranpennut pysty pidättelemään kovinkaan montaa sekuntia,ja varsinkin kun on talvi ja kovat pakkaset,eikä meidänkään pennulla ollut turkkia juuri nimeksikään,ei sitä edes voinut lähteä jonnekin matkojen päähän pissittämään!
Tämän suhteen itse ainakin toivoisin pientä joustoa ihmisiltä,koirat(kaan) eivät osaa pentuina aikuisten koirien tapoja ja niidenkin täytyy ne opetella aivan kuten ihmislastenkin.Ja sehän on kaikille varmaan selvää ettei koiraa voi pissattaa sisälle ikä sille voi laittaa vaippoja..Mutta että et ole ainoa joka kokee paheksuntaa koiralapsensa takia=)

Äänestä

Kuvittelin alakerran mamman olevan hirveä valittaja ja kyylä. Muutin mieheni asuntoon ja oli mamma ennen kuulemma kuullut kissojenkin askeleet ja hypyt öiseen aikaan. Ehkä on sitten kuulo heikentynyt, mutta nykyään jo kehuu meidän koiraa pihassa (ok, olen pitänyt sekä koiralle että miehelle "tottelevaisuuskurssia"). Mitään poikkipuolista ei sanota, ihmetteli kerrankin, ollaanko koskaan kotona, kun ei mitään kuulu. Lisäpisteitä sain baarialalla työskentelystä ("Se kun on niin raskastakin, yöt töissä ja päivät koiran kanssa, kuinka nyt jaksat?").

Ja miten tähän päästiin? Joka kerta tervehdin, jos oli aikaa muutama sana, kehu vaikka naapurin autoa tai kysy jotain "tärkeää". Pääasia, että toinen saa kontaktin ja oppii ymmärtämään myös nuorempia =)

Äänestä

Et siis ole antanut koirasi kakkia kadulle tai pihalle. Hienoa. Mistähän ne kakat kadulle tulevat kun kaikki me olemme näin vastunntuntoisia. Me koiranomistajat olemme kyllä itse aiheuttaneet huonon maineemme. Katso kadulle, ei ne kasat sinne ole ilman ihmistä tulleet. Osa meistä on kyekenemättömiä lemmikistään huolehtimaan.

Äänestä
  • tottakai niitä kakkakikkareita näkee katujen varsilla, vaikka kaupungin järjestyssäännöissä niiden keräämiseen velvoitetaankin. silti niitä kadulle lurittelevia ja paskovia ihmisiäkin tulee vastaan säännöistä huolimatta...
    varmasti koiran kakat ällöttää, mutta rehellisesti sanottuna katson mieluummin näiden "vastuuntunnottomien" koiranomistjien tuotoksia, kuin aikuisia ihmisiä asioillaan julkisilla paikoilla..

    Äänestä

Tässä pienessä kerros talossa vanha ukko ulkoiluttaa koiraansa irti ja antaa juosta rappukäytävällä irti ai noudata sääntöjä.Mutta toisen koirista on valittamassa kun ei halua tai tiedä koiran luonteesta.Tottakai pieni koira haukkuu toista koiraa jos näkyviin sattuu.Levittää perättömiä asioitatoisten koirista.Helkutti ukonkäppänä

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kaisa_ kirjoitti:

Muutimme taannoin erääseen helsinkiläislähiöön; kohtalaista seutua,alue täynnä lähinnä omistusasuntoja. meillä sattuu myös olemaan vajaan neljän kuukauden ikäinen collie, jolta sattuu pääsemään liru tai kakka olohuoneen lattian lisäksi myös taloyhtiön pihaan. tietenkin korjaamme kaikki jätökset ja pääsääntöisesti meidän "vauveli" osaa jo tehdä tarpeensa kauas tästä piha-alueesta. silti naapureiden (lähinnä vanhusten) jäkätystä joutuu kuuntelemaan. kaikkein paras oli kun joku kyyppä äijä samasta talosta seurasi meitä iltalenkillä muutamia metrejä -> halusi nähdä kakkiiko koira pihaan. hermo meinaa palaa!!!
mitä väliä muutamalla vahingolla on kun kerran olemme siivonneet ne??? ja koira tietää jo melko hyvin mihin tehdä tarpeensa.. tuntuu miltei yksityisyyden häirinnältä.
onko muilla samantapaisia kokemuksia? kannattaisiko vain purra hammasta ja sietää kyyläämista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu