Laitan tämän nyt tänne, kun ei muutakaan paikkaa löytynyt...
odotan ensimmäistä lastani (LA 2.9), ja mieheni kanssa olemme huolissamme äidistäni, eli lapsemme tulevasta mummosta.
alkoholista on tullut vuosien saatossa hänelle ongelma (tietenkään ei hänen omasta mielestään), työnsä hän pystyy vielä hoitamaan ja olemaan mm. tupakoimatta koko työpäivän, muuten hän polttaa vähän väliä tupakkaa vapaa-ajallaan, aamusta iltaan. jos sätkäpaperit loppuu, hän vääntää sen vaikka piirustuspaperiin, vaikka oikeaakin sätkäpaperia tai tupakkaa saisi 2 tunnin päästä...
kaikkeen tekemiseen ja olemiseen liittyy oluen juonti, tai viini, tai mitä alkoholia nyt sitten onkaan saatavilla. siivouskaljat, saunakaljat, perjantaikaljat, iltakaljat, rentoutuskaljat, kun tuli vieraita kaljat... piilopullo on usein aamusta asti kaapissa, ja iltapäivällä sitä jo ollaan iloisessa huppelissa. yhtäkkiä on sixpäkki vedetty.
koko hänen 3 viikkoa kestäneellä lomalla ei tainnut vesiselvää päivää nähdä, jos ei muuta niin krapulassa makasi ja herättyään taas lisää kaljaa tai viinaa. asiasta olemme välillä vähän puhuneet, että olisikin jo aika pikkuhiljaa totutella vähän raittiimpaan elämään, niin on mukava sitten mummonkin hoitaa tätä pikkuvauvaa välillä, sillä humalaiselle emme tätä tulevaa nyyttiä aio viedä. mieheni ja äitini saivatkin tästä jo kerran mojovan riidan aikaan, ja äitini tietenkin itsesäälissä kännisenä alkoi syytellä ja sättiä meitä.
isälläni alkoholi ei ole ongelma, mutta äitini juomiseen ei ole helppo kenekään vaikuttaa, toissapäivänäkin äiti sanoi että hän ryyppää lomalla niin paljon kuin haluaa, ja viimeisen lomapäivän hän on niin kännissä kuin huvittaa, eikä aio tehdä ruokaa eikä yhtään mitään, ryypätä vaan kun on viimeinen lomapäivä. pelottaa ajatella, että malttaako tämä tuleva mummo pysyä erossa pullosta silloin kun pikkuinen vauvamme on lähistöllä! en uskalla jättää sitä hänen hoitoonsa, ja sekös tulee olemaan paha paikka tulevaisuudessa! en myöskään halua, että vauvaamme hoitaa joku joka polttaa kuin korsteeni ja lemuaa sen mukaisesti.
niin toivoisin kuitenkin että lapsellamme olisi molemmat mummot ja papat lähellä, mutta miten tässä tilanteessa voi toimia...
odotan ensimmäistä lastani (LA 2.9), ja mieheni kanssa olemme huolissamme äidistäni, eli lapsemme tulevasta mummosta.
alkoholista on tullut vuosien saatossa hänelle ongelma (tietenkään ei hänen omasta mielestään), työnsä hän pystyy vielä hoitamaan ja olemaan mm. tupakoimatta koko työpäivän, muuten hän polttaa vähän väliä tupakkaa vapaa-ajallaan, aamusta iltaan. jos sätkäpaperit loppuu, hän vääntää sen vaikka piirustuspaperiin, vaikka oikeaakin sätkäpaperia tai tupakkaa saisi 2 tunnin päästä...
kaikkeen tekemiseen ja olemiseen liittyy oluen juonti, tai viini, tai mitä alkoholia nyt sitten onkaan saatavilla. siivouskaljat, saunakaljat, perjantaikaljat, iltakaljat, rentoutuskaljat, kun tuli vieraita kaljat... piilopullo on usein aamusta asti kaapissa, ja iltapäivällä sitä jo ollaan iloisessa huppelissa. yhtäkkiä on sixpäkki vedetty.
koko hänen 3 viikkoa kestäneellä lomalla ei tainnut vesiselvää päivää nähdä, jos ei muuta niin krapulassa makasi ja herättyään taas lisää kaljaa tai viinaa. asiasta olemme välillä vähän puhuneet, että olisikin jo aika pikkuhiljaa totutella vähän raittiimpaan elämään, niin on mukava sitten mummonkin hoitaa tätä pikkuvauvaa välillä, sillä humalaiselle emme tätä tulevaa nyyttiä aio viedä. mieheni ja äitini saivatkin tästä jo kerran mojovan riidan aikaan, ja äitini tietenkin itsesäälissä kännisenä alkoi syytellä ja sättiä meitä.
isälläni alkoholi ei ole ongelma, mutta äitini juomiseen ei ole helppo kenekään vaikuttaa, toissapäivänäkin äiti sanoi että hän ryyppää lomalla niin paljon kuin haluaa, ja viimeisen lomapäivän hän on niin kännissä kuin huvittaa, eikä aio tehdä ruokaa eikä yhtään mitään, ryypätä vaan kun on viimeinen lomapäivä. pelottaa ajatella, että malttaako tämä tuleva mummo pysyä erossa pullosta silloin kun pikkuinen vauvamme on lähistöllä! en uskalla jättää sitä hänen hoitoonsa, ja sekös tulee olemaan paha paikka tulevaisuudessa! en myöskään halua, että vauvaamme hoitaa joku joka polttaa kuin korsteeni ja lemuaa sen mukaisesti.
niin toivoisin kuitenkin että lapsellamme olisi molemmat mummot ja papat lähellä, mutta miten tässä tilanteessa voi toimia...
Vastaukset 6
Vanhimmat
jatkoa......
meillä kans isälle maistuu, mut se juo läheskään niin usein, eikä muutu kamalaksi juodessa.
ensin olin eroa vastaan, mut sit tajusin, että kuin paljo isä joutuu sitä juomista kattoo ja ite ku en jaksanu sitä kattoo hetkeekään, niin miks isän pitäs jaksaa.
koita nyt olla murehtimatta koko asiaa loppu raskauden ajan ja nauti. pyydä isääs käymään vaikka teillä uskosin että isäs ymmärtää sua :)
tuleekin käymään täällä ilman äitiä, mikä on ihan mukavaa. juu, koitan tässä rentoutua, ja muuten voin kyllä ihan hyvin ja asiat on kunnossa. sitä vaan on aikaa ajatella tässä vauvelia odotellessa :)
Laitoin jo tämän vastauksen sinulle toisaalla, mutta huomasin, että olit siirtynyt tänne (jonkun kun piti taas päästä nipottamaan väärästä palstasta). Tässä vastaukseni:
Heippa,
olen hyvin samanlaisessa tilanteessa. Lapseni on nyt 2-vuotias. Yksinasuva isäni on pahasti alkoholisoitunut. Hän ei riehu eikä räyhää kännissä, mutta ei nuokkuvaa olemusta ja takeltelevaa puhetta jaksa kauan katella. Nyt ongelma on jo niin pitkällä, että hänellä on terveys mennyt. Itse hän ei myönnä ongelmaa edelleenkään ja aiheesta puhuminen aiheuttaa vain valtavan riidan. Olen oikeasti todella huolissani hänestä ja siitä, miten hän arjestaan selviytyy.
Lapseemme hän suhtautuu periaatteessa hyvin. Sanoo aina välittävänsä ja tapaa meitä erittäin mielellään. Me vain emme voi alkoholiongelman takia käydä niin usein kuin muuten kävisimme. Kaipaan valtavasti sitä, että hän olisi terve ja voisimme mennä yhdessä mökille, hän voisi tulla meille viettämään viikonloppua jne., mutta sellainen ei tule koskaan olemaan mahdollista. Olen sanonut, että lastani en halua tuoda humalaisen luokse, mutta sairaudelle ei voi mitään. Koskaan ei etukäteen tiedä, onko hän juonut vai ei. Eläkkeelle jäätyään on ilmeisesti aina vähintään pienessä sievässä. Lapsen hoidosta ei ole tullut ongelmaa, koska hän itsekin ymmärtää, että ei pysty lastamme hoitamaan. Jos oma äitisi vaatii lastanne hoitoon, niin voit hyvällä omallatunnolla pysyä tiukkana ja sanoa, että alkoholistille et lastasi anna hoitoon. Tiedän, että tämä voi olla vaikeaa, alkoholistit osaavat olla erittäin hankalia ihmisiä.
Sinun täytyy nyt keskittyä enemmän itseesi ja vauvaan ja omaan perheeseesi. Äitisi ongelmalle et voi tehdä mitään. Ei ole sinun vastuullasi saada häntä hoitoon, muista se! Tiedän, miten huolestunut ja paniikissa ihminen voi toisen ongelman takia olla. Itse sain helpotusta ja rauhaa mielelleni Al Anon -keskusteluryhmässä.
Tästä taisi tulla vähän sekava purkaus, mutta toivottavasti saat edes pientä lohtua tämän lukemisesta.
Voimia sinulle! Ja Sydämelliset Onnittelut raskaudesta! Lapsi tuo paljon hyvää ja ihanaa elämääsi. Nauti perheestäsi ja muista synkkien ajatusten keskellä, mitä kaikkea hyvää elämässäsi on.
asia niin että emme jätä lapsi mummolle hoitoon mutta viihdymme hyvin perheenä jopa viikonloppuja hänen luonaan.Toisaalta kyllähän se helpoittaisi jos olisi omasta äidistä luotettavaksi hoitajaksi mutta turha välejä on poikki laittaa jos toisella on ongelma.
Oma isäni on tuurijuoppo. Pidin hänelle aikoinaan saarnan ja sanoin ettei mun lasteni tartte yhtään katsella hänen juomistaan, enkä tule lasteni kanssa käymään silloin kun hän on ottaa yhtään alkoholia.
Ilmoitin etukäteen milloin ollaan tulossa käymään ja varmistin vielä aamulla soittamalla hänen kuntonsa.
Vanhemmiten hänen ryyppyputkensa ovat lyhentyneet ja selvät kaudet pidentyneet.
Asumme eri paikkakunnilla ja siksikin emme käy kovinkaan usein siellä. Mutta välit ovat säilyneet.
Me emme pysty vanhempiamme muuttamaan, mutta meillä on oikeus sanoa suoraan mitä ajattelemme ja mitä emme hyväksy. Joskus se suoraan sanominen pistää ihmisen miettimään asioita.
Minä ymmärrän mitä sinä tunnet. Minäkin aikoinaan nuorena äitinä harmittelin kun se ei ollut semmoinen mummola minne olis voinut milloin tahansa lastensa kanssa mennä, saatikka että jättäis lapsensa mummolaan. Äitini toki tuli kyllä mielellään kotiin hoitamaan tarvittaessa, Ja olihan sentään se toinen mummola (onneks).
Mutta kyllä sitä jokainen nuori äiti toivoisi ja tarvitsisi että oma äiti olisi se tuki ja turva tarvittaessa ja että oman äidin luo voi mennä lapsensa kanssa aina kun siltä tuntuu.
Ei saisi olla niin että pienten lasten kanssa joutuu vielä murehtimaan vanhemmistaan ja heidän ongelmistaan.
Sano äidillesi suorat sanat. Pistä hänet miettimään tulevaisuutta.
Tässä ei hyssyttelyt auta.
joo meiänki äiskä ja iskä ryyppää, iskä on 52-kertainen rattijuoppo, asuvat erillään, äitil nuoremmat sisarukset,
sosiaalitanttaraiset ei puutu asiaan kun äiti pitää kodin siistinä, ryyppää kyllä samoin, lähes aina,
eiköhän ryyppääminen joskus lopu, tavalla tai toisella.